Tutkaimen entinen päätoimittaja Veera Luoma-aho kertoo urastaan journalismin parissa ja paljastaa podcast-vinkkinsä.
Teksti ja kuvitus: Maija Karakoski
Yleisradio, Valtiovarainministeriö, Aalto-yliopisto ja metsäyhtiö UPM – muun muassa näille tahoille Veera Luoma-ahon johtama yritys, Jaksomedia, tuottaa podcasteja. Luoma-aho perusti Jaksomedian nelisen vuotta sitten yhdessä podcast-keisarinakin tunnetun toimittaja Olli Sulopuiston kanssa. Luoma-aho toimii täyden palvelun podcast-tuotantoa tarjoavan yrityksen toimitusjohtajana.
Ennen ryhtymistään podcast-yrittäjäksi Luoma-aho teki yli vuosikymmenen ajan uraa nuoruuden haaveammatissaan toimittajana. ”Jo lukiossa sanoin opinto-ohjaajalleni, että haluaisin toimittajaksi”, Luoma-aho muistelee. Tutkaimenkin päätoimittajana opiskeluaikoinaan toiminut Luoma-aho päätoimitti Ylioppilaslehteä vuosina 2008-2010 sekä naistenlehti Oliviaa vuosina 2013-2017. Tämän lisäksi hän on kirjoittanut juttuja niin Helsingin Sanomiin kuin Ylellekin.
Toisinkin olisi voinut käydä. Valtio-oppia kansainvälisen politiikan linjalla opiskellut Luoma-aho kertoo harkinneensa opintojensa aikana uraa myös diplomatian parissa. Harjoittelu YK:n päämajassa New Yorkissa teki kuitenkin selväksi, ettei kansainvälinen politiikka ollut Luoma-ahoa varten. ”Minulle sopivat ehkä vähän nopeammat deadlinet”, Luoma-aho muotoilee.
Harjoittelukokemus ei kuitenkaan mennyt hukkaan, sillä sen seurauksena selkiytyi päätös ryhtyä tavoittelemaan uraa journalismin parissa. Luoma-aho aloitti avustamisen Ylioppilaslehdessä sekä Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä, ja vähitellen ura toimittajana aukeni.
Helsingin Sanomista Luoma-aho värvättiin lopulta Olivian päätoimittajaksi.
Kun Olivia vuonna 2017 lakkautettiin, Luoma-aho alkoi suunnitella nykyisen yhtiökumppaninsa Olli Sulopuiston kanssa oman media-alan yrityksen perustamista. Luoma-aho ja Sulopuisto huomasivat pian, että podcasteille olisi kysyntää. ”Tuntui kuin lamppu olisi syttynyt päässä: nyt keskitytään tähän, tällä on momentumia”, Luoma-aho muistelee. Jaksomedia sai alkunsa, ja Luoma-ahosta ja Sulopuistosta tuli podcast-yrittäjiä.
Podcasteilla näyttäisi tosiaan olevan momentumia. Podcastien ja äänikirjojen kuuntelumäärät ovat kasvaneet kohisten viime vuosina. Luoma-aho näkee trendin taustalla useita syitä: esimerkiksi teknologian kehitys, autenttisuuden kaipuu sekä ajatus jatkuvasta oppimisesta ovat Luoma-ahon mukaan voineet vaikuttaa äänisisältöjen suosion kasvuun.
Voisivatko podcastit olla median murroksen kanssa kamppailevan journalismin tulevaisuus? ”Journalismin tulevaisuus on kiinni siitä, pystyykö se tekemään itsestään merkityksellisen ihmisille”, Luoma-aho toteaa. ”Mutta en usko, että journalismi voi jättää audiota huomiotta missään tapauksessa”, hän jatkaa.
Lopuksi on vielä kysyttävä alan ammattilaisen podcast-suositukset valtsikalaisille. Luoma-aho kertoo itse seuraavansa esimerkiksi The New York Timesin The Daily -uutispodcastia sekä Isisistä kertovaa Caliphate-podcastia. Jaksomedian podcasteista Luoma-aho nostaa esiin A/M Apunen ja Maliranta –talouspodcastin sekä Ylen julkaiseman Vammaiskultti-ohjelman, jota juontavat taiteilijat Jenniina Järvi ja Julianna Brandt. Vammaiskultti on Luoma-ahon mukaan hyvä esimerkki siitä, miten yhteiskunnalliseen keskusteluun on tullut uusia ääniä podcastien myötä. ”Ohjelma kertoo paljon toiseudesta ja toiseuttamisesta. Se olisi varmasti jokaiselle yhteiskuntatieteilijälle hyvää kuunneltavaa.”
—
INFOBOXI
Kuka: Veera Luoma-aho
Valmistumisvuosi: 2008
Pääaine: Yleinen valtio-oppi
Sivuaine: Kansainvälisten tehtävien opintokokonaisuus
Lapsuuden unelma-ammatti: Opettaja, näyttelijä, taiteilija
Nykyinen ammatti: Toimitusjohtaja
Henkilökohtainen haave: Oppia purjehtimaan paremmin
