Avainsana: politiikka
-
Demokratiaa talouden ehdoilla
Orpon hallitus ajaa uudistuksia läpi tiukkaan tahtiin. Monet niistä heikentävät pienituloisten työntekijöiden ja opiskelijoiden asemaa. Heikennysten oikeutuksessa korostuvat kolme argumenttia: valtion etu, arkijärki ja uudistusten demokraattinen alkuperä. Samaan aikaan lakkoilijat maalataan uusina vihollisina, jotka edustavat kaikkea päinvastaista. Jos mielenosoitukset halutaan pois päivänvalosta, missä hallitukseen kohdistuva vaikuttaminen todella tapahtuu? Teksti ja kuvitus: Vera Lampila. Hallituksen suunnittelemat…
-
Kolumni: Eläköön! Eläköön! Eläköön! – Kerran vielä Nato
Lännen viimeisten rajamaiden mikrovaltio riemuitsee imperiumin hyväntahtoisessa suojeluksessa. Presidentti puhuu, orkesteri soittaa ja niin siniristilippu nousee salkorivin jatkoksi. Hurraa! Nyt olemme viimein lännessä! Kansakunta kansakuntien joukossa! Historiankirjoitusta tarkistetaan – olimmehan me jo Naton kelkassa, jos nyt ei pykälissä niin ainakin hengessä. Vähintäänkin me olemme vuosisatainen läntisen sivilisaation turva ja etuvartio. Naton ulkopuolelle jättäytymistä oli vuosi…
-
Tyhmä kysymys
Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen: Miksi Turkki on vihainen Suomelle? Kirjoitan tätä Turkista, jossa en ole kohdannut vihaa. Siispä ainakaan kaikki turkkilaiset eivät ole ainakaan kaikille suomalaisille vihaisia. Voi toki olla, että he osaavat piilottaa vihansa erityisen hyvin. Ehkäpä kyse on presidentistä. Turkkilainen professori korosti juuri minulle, että presidentti Erdogan on luonteeltaan tiuskivan kiukkuinen. Itse uumoilen,…
-
Okko & Okko – Terveisiä Twitteristä: pyhät kolminaisuudet
Viimeaikaiset protestit ovat saaneet ulkopolitiikan päivystävien dosenttien kupolit kuumenemaan. Onneksi tilannetta viilentää perussuomalaisten tyhjentävä diagrammi isänmaan pelastamisen keinoista. Twitteriä on kuvattu antisosiaaliseksi kidutuskammioksi, joka tuo käyttäjissään esille sisäiset sadistinsa. Toiset taas pitävät sitä suomalaisen poliittisen keskustelun pyhättönä. Me kuulumme jälkimmäisiin. Siispä tarjoamme teille rationaalisen, objektiivisen ja tolkkua täynnä olevan katsauksen viimeaikaisen Twitter-keskustelun saloihin. Seuraa lyhyt…
-
Kolumni: Kvantiti ei korvaa kvalitia
Suomen kielen rappiollinen tila ponnahtaa ajoittain lehtien palstoille. Janne Saarikivi (HS 3.2.2023) maalaa synkän kuvan kansalliskielen tulevaisuudesta; ilman tietoisia päätöksiä kieli taantuu nälkävuosien tasolle ja yhteiskunta seuraa perässä. Tällä hetkellä keskustelua suomen kielen asemasta käydään pääasiassa kielitieteilijöiden, äidinkielenopettajien ja muiden asiaan perehtyneiden auktoriteettien johdolla. Kielen elinvoimaisuuden ylläpidon kannalta olisi keskeistä, että mahdollisimman moninainen kieltenkäyttäjien joukko…
-
Vallan Vahtikoira
Hau! Vallan Vahtikoira vahtii, haukkuu ja vainoaa vallanpitäjiä. Vallan Vahtikoira on neljännen valtiomahdin keskeisintä tehtävää ylläpitävä anonyymi palsta. Oi vaalikevät! Kirkkaudessaan kaunis, joskin stressaava aika valtiotieteen opiskelijalle. Helmikuun aurinko on saanut myös vahtikoiran heräämään talviuniltaan. Tuomiokirkon portailla päivää paistattelevan hurtan seesteisyys on kuitenkin silmänlumetta. Suloiset tassut ovat aina valmiina paljastamaan vallankäyttäjän sivistyneen ulkokuoren alle kätkeytyvän…
-
Pinnan alla kihisee – piilevällä etnonationalismilla on Suomesta luja ote
Suomalaisuutta käsittelevä ajattelu on sanalla sanoen epämääräistä. Yhteiskunnan murroksessa sille on kysyntää, mutta keskustelu loistaa poissaolollaan. Siksi aloite on laita-aineksilla, joiden avaukset tavataan ohittaa kategorisella paheksunnalla. Ratkaisua pikatuomiot eivät tuo, vaan ne sysäävät koko kysymyksen etnonationalistien yksinoikeudeksi. Minua on askarruttanut, mitä tässä maassa oikein ajatellaan Suomesta ja suomalaisuudesta. Vain eräät oikeistoradikaalit ovat avoimesti julistautuneet kannattavansa…
-
Kolumni: Polvistukaa Turkin edessä!
Nato-jäsenyyttä jarruttelevan Turkin edessä niiataan niin, että polvilumpiot paukkuvat. Samalla ihmisoikeuksilla ratsastava voimaviisikko kuikuilee muualle kurdien jäädessä Erdoganin pommien armoille, kirjoittaa Joakim Kullas. Venäjän vyörytettyä joukkonsa Ukrainaan Suomi tarttui Naton auttavaan käteen nopeammin kuin vihreät vaihtavat sähköpyörän taksiin päästessään eduskuntaan. Sodan alkusumussa sujunut kevät aloitti erikoisen poliittisen episodin, joka jatkuu edelleen. Saagan starttasivat tietysti…
-
Haastattelussa Ilmari Nurminen
Teksti: Veikka Hintikka Kuvat: Armas Weselius Ilmari Nurmista katsoo moni ylöspäin. Kun törmäsin Nurmiseen ennen haastattelua pikkuparlamentin vessassa, ymmärsin miksi: hän on todella pitkä. Jos lähdetään listaamaan Nurmisen ominaisuuksia ja ansioita, jää pituus kuitenkin merkitykseltään vähäisempien joukkoon. Politiikan saralla Nurminen toimii kansanedustajana, aluevaltuutettuna sekä Suomen suurimpiin kuuluvan Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Lisäksi hän vaikuttaa…
-
Venäjän naapurina – Ukrainan kohtalon tulisi pitää suomalaiset valppaina
Teksti: Axel Alvesalo Kuva: Ministry of Defense of Ukraine, Flickr Axel Alvesalo valottaa Ukrainan tietä eurooppamyönteisyydestä sisällissotaan ja ottaa kantaa Venäjän aggressiiviseen ulkopolitiikkaan. Ukrainassa tapahtunut eurooppamyönteinen vallankumous helmikuussa vuonna 2014 lähetti Euroopalle selkeän viestin: Ukraina ei enää halua kuulua Venäjän lähipiiriin, eikä Ukrainan kansa aio enää kumarrella itänaapurinsa edessä. Venäjän hallinnon vaikutusta Ukrainan sisäpoliittiseen tilanteeseen…