Jutut
-
Maria Pettersson vihaa sensuuria ja nauraa propagandalle: ”Ihmisillä on oikeus saada tietoa, vaikka se olisi ihan kakkaa”
Teksti Joakim Kullas Kuva Armas Weselius Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson tuntee Suomen ja Venäjän mediat läpikotaisin. Nyt hän kertoo, miksi Venäjän valheiden seuraaminen on tärkeää ja miten media on edistänyt Nato-prosessia. Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson nostaa jalat pöydälle toimistossaan Hakaniemessä. Pettersson on tuttu näky mediassa, kun puhutaan Venäjästä, sen tiedotusvälineistä ja sananvapauskysymyksistä. Hän…
-
Paikallislehdet ovat demokratian kulmakivi
Teksti Arttu Uuranmäki Kuva Helena Mäkinen Osallistuin huhtikuussa Journalism and Democracy keskustelupaneeliin. Paneelissa kolme yhdysvaltalaista, alallaan menestynyttä journalistia keskusteli paikallisjournalismin merkityksestä sekä siitä, mitä ongelmia rapistuva paikallismediakenttä tuo tullessaan. Vaikka panelistit olivat yhdysvaltalaisia ja aiheena oli yhdysvaltalainen mediakenttä, olivat monet huomioista globaaleja. Tärkeimpänä nostettiin esiin demokratian ja paikallismedian vahva yhteys. Kun ajattelemme demokratiaa,…
-
Tyhmä kysymys
Helsingin Sanomissa julkaistu näkemyksesi NATO-kysymykseen puhutti paitsi opiskelijapiireissä, myös Twitterissä kovin sävyin. Haluaisinkin kysyä sinulta seuraavaa: Miten käydä rakentavampaa NATO-keskustelua? Politiikan tutkija ja kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki vastaa kysymykseen. Keskustelun polarisaatio ja usein ala-arvoinen taso on laajalti tunnistettu ongelma. Myös yliopistomme on enenevässä määrin varautunut tutkijoihin kohdistuvaan painostamiseen. Valtiotieteellisessä tiedekunnassa on pohdittu…
-
Kaiken takana on toimittaja
Teksti: Jaakko Oleander-Turja “Kriisin keskellä journalismin merkitys korostuu” kuulostaa lähinnä hyviä mediasuhteita hiovan poliitikon ulkoa opetellulta hokemalta tai Suuren Journalistipalkinnon voittaneen toimittajan kiitospuheen alulta. Kliseisyydestään huolimatta se pitää paikkansa, sillä ammatti kuuluu toimivan yhteiskunnan perusinfrastruktuuriin. Journalismi on niin olennainen osa arkeamme, että sen merkitys helposti unohtuu. Siitä tulee kulutustavaraa, joka otetaan itsestäänselvyytenä. Venäjän sota Ukrainassa…
-
Lisää keskustelua julkisen tilan demokraattisuudesta
Teksti Saara Pylkkänen Kuva Maijastina Tuominen Maanantaiaamuna 25.4. herään lukemaan, kuinka yhdysvaltalainen multimiljardööri Elon Musk on ostanut sosiaalisen median pikaviestipalvelu Twitterin. Myöhemmin samalla viikolla uutisoidaan, että Suomi on pudonnut Toimittajat ilman rajoja vuosittaisessa lehdistönvapausvertailussa sijalta kaksi sijalle viisi. Uutiset eivät suoraan liity toisiinsa, mutta antavat aihetta niiden ilmenemisympäristön, mediakentän, kriittiseen tarkasteluun. Molemmat nimittäin…
-
Astu museoon astumatta museoon
Teksti Lumi Kiljunen Tuntuuko, että näinä etäaikoina lähes ainoa tai ainakin helpoin taidekokemus on asunnon eriväristen seinien katselu? Olisitko ehkäpä innokas matkustamaan, mutta työt pitävät Helsingissä? Avaa koneesi ja huomaa, että kiinnostavaa sisältöä löytyy yllättävän läheltä ja kätevästi! 360 3D teknologiaa kehitetään vauhdilla ja se mahdollistaa virtuaalivierailuja paikkoihin, joissa ympäristö muodostuu visuaalisesti laadukkaalla ohjattavalla panoraamakuvalla. …
-
Ovatko meemit nyt laittomia?
Teksti ja kuva Samuli Leppämäki Vuonna 2018 julistettiin keskustelufoorumeilla maailmanlopun saapuvan nörteille, kun EU-direktiivin pelättiin kiellettävän kaikki humoristinen internet-sisältö ja Google uhkasi sulkea Youtuben kokonaan Euroopasta. “Meemikieltona” tunnettu artikla 13 tuli virallisesti voimaan viime vuonna, mutta edelleen huvittavia kuvia jaetaan huolettomasti. Kammotteleeko kukaan enää meemien katoamista? Tai kiinnostaako ketään, että artikla 13 onkin nykyään…
-
”Pitää kuitenkin muistaa millainen pirttihirmu vainaja oli” – Uhrihierarkiat, ideaaliuhrin kuvasto ja henkirikokset parisuhteissa
Teksti Jaana Ahtiainen Kuva Dora Arruda Uhrihierarkiat asettavat rikosten uhrit eriarvoisiin asemiin yhteiskunnassa. Jokaiselle ei sallita ideaaliuhrin asemaa, vaan yhteisön normit ja asenneilmapiiri vaikuttavat siihen, miten rikoksen kohteeksi joutuneisiin suhtaudutaan. Suomessa kuolee vuosittain noin 20 naista nykyisen tai entisen kumppanin surmaamana. Naisiin kohdistuva väkivalta on sekä kansallisten että kansainvälisten tutkimusten huomioima ongelma. Euroopan…