Teksti: Juuso Kaaresvirta

Kuva: Elina Nyholm

Hongkong oli pari tuhatta vuotta ihan tavallinen kiinalainen kaupunki. Oopiumisotien myönnytyksenä se päätyi 1800-luvulla osaksi brittiläistä imperiumia. Britit toivat alueelle oman avoimuuteen, vahvaan oikeusjärjestelmään ja markkinatalouteen perustuvan järjestelmänsä.

Samaan aikaan Kiina kulki täysin eri reittiä. Se sulkeutui ja muuttui sosialistiseksi. Järjestelmää on viime vuosikymmeninä tosin hieman purettu.

Mantereen ja Hongkongin tiet erosivat, mutteivät pysyvästi. Iso-Britannia luovutti Hongkongin takaisin Kiinalle vuonna 1997. Osapuolet sopivat, että Hongkong saa pitää oman järjestelmänsä 50 vuotta. Kiina on kuitenkin kiristänyt otettaan alueesta ja murentanut Hongkongin järjestelmää.

Hongkongilla on ongelma. Se on osa Kiinaa, mutta se ei halua muuttua takaisin tavalliseksi kiinalaiseksi kaupungiksi. Se haluaa pitää kiinni brittiläisestä perinnöstään, vapaudesta ja avoimuudesta. Miljoonat ihmiset ovat osoittaneet kesän aikana mieltä vastareaktiona Kiinan kiristyvään otteeseen kaupungista.

Taloudellisesti alueiden välit ovat hyvin tiiviit. Hongkong onkin pitkälti Kiinan armoilla, halusi se sitä tai ei.

Hongkongista pääsee junalla Manner-Kiinan puolelle Shenzheniin 14 minuutissa ja lähes miljoona ihmistä ylittää rajan joka päivä. Sen satama ja lentokenttä ovat maailman vilkkaimpien joukossa pitkälti Kiinan nousun vuoksi. Hongkongin ulkomaankaupasta lähes puolet käydään Kiinan kanssa.

Hongkong on toiminut monille ulkomaisille yrityksille porttina Kiinaan, ja tätä nykyä monet mannerkiinalaiset yritykset aloittavat maailmanvalloituksensa Hongkongista. Brittiläinen perintö on mahdollistanut Hongkongin nousun keskeiseksi kansainväliseksi rahoituskeskukseksi.

Hongkong onkin ollut yksi suurimmista Kiinan nousun hyötyjistä. Kiinan aloittaessa talousreformeja 1980-luvun alussa elintaso Hongkongissa oli Unkarin luokkaa, kun tänä päivänä elintaso on yhtä korkea kuin Sveitsissä. Kiina teki Hongkongista rikkaan.

Myös Kiina on hyötynyt Hongkongista. Kaikki Kiinan suuret pankit toimivat Hongkongissa ja Hongkongin pörssiin on listautunut jo 250 kiinalaisyhtiötä. Huomattavia määriä pääomaa virtaa Hongkongin läpi Kiinaan ja Kiinasta.

Vastaavaa kansainvälistä rahoituskeskusta ei mantereen puolelle voi syntyä, koska Kiina edelleen sääntelee pääomaliikkeitä voimakkaasti, sen oikeuslaitos ei ole riippumaton ja puolue on kiristämässä otettaan koko yhteiskunnasta.

Yksi maa, kaksi järjestelmää lakkaa viimeistään vuonna 2047. Jommankumman on muututtava ennen pitkää toisen kaltaiseksi. Kiina on suuri ja vahva, eikä suunnittele muuttumista Hongkongin kaltaiseksi. Se aikoo tehdä Hongkongista ihan tavallisen kiinalaisen kaupungin, ennemmin tai myöhemmin.

Pienellä Hongkongilla on kuitenkin toivoa. Kiinan kommunistisen puolueen asema perustuu talouskasvuun ja kansalaisten vaurastumiseen. Nyt talous on alkanut köhiä, kasvun edellytykset heikkenevät vuosi vuodelta ja talouden rakenteissa on suuria jännitteitä, jotka voivat purkautua hallitsemattomasti. Talouden realiteetit tulevat pakottamaan Kiinan muuttumaan. Ehkä Hongkongiksi.

Kirjoittaja Juuso Kaaresvirta on vanhempi ekonomisti Suomen Pankissa. Hän on erikoistunut Kiinan talouteen ja talouspolitiikkaan.