Teksti: Axel Alvesalo
Kuvitus: Hanna Lehmonen

Imperiumien hautausmaa – The Graveyard of Empires on nimike, joka on annettu Afganistanille. Nimi juontaa juurensa historiallisesta taipumuksesta, jossa vieraat ja voimakkaammat sotajoukot epäonnistuvat ja kaatuvat Afganistaniin tunkeutuessaan.

Yhdysvaltojen sotilasjoukot poistuivat virallisesti Afganistanista 30. elokuuta 2021 jättäen jälkeensä 20 vuoden mittaisen miehityksen, jonka taloudellinen loppusumma hipoo Brownin yliopiston tutkimuksen mukaan kahta ja puolta biljoonaa dollaria. Yhdysvaltain vuonna 2001 aloittama Afganistanin miehitys ja operaatio pysäyttää terroristijärjestö al-Qaidan ja Talibanin toiminta Lähi-idässä on mittakaavaltaan ihmiskunnan historiassa ennennäkemätön. Operaation laajuus, pituus ja budjetti ovat päätähuimaavia. Operaation pöyristyttävin hinta voidaan kuitenkin mitata vain ihmiskärsimyksessä. Afganistanissa on kuollut 20 vuoden aikana yli 240 000 ihmistä, joista yli 70 000 ovat olleet siviilejä. Tämä on noin 30 prosenttia kaikista kuolleista. Puhumattakaan siviileistä, jotka ovat haavoittuneet, menettäneet läheisiä tai saaneet elinikäisiä traumoja. Tämä lista voisi jatkua loputtomiin.

Yksi asia on kuitenkin 20 vuoden jälkeen selvää. Yhdysvaltojen miehitys Afganistanissa oli katastrofaalisen mittakaavan sotilaallinen ja humanitaarinen epäonnistuminen. Mikä meni vikaan? Mikä on Yhdysvaltojen rooli maailmassa? Onko tuuli niin sanotusti kääntynyt mitä tulee Yhdysvaltain asemaan maailman johtavana maana? Yhdysvallat on jo kauan harjoittanut interventiopolitiikkaa ja usein myös suurella menestyksellä. Afganistanin miehitys oli kuitenkin poikkeus, sillä se on objektiivisesti Yhdysvaltojen suurin ulkopoliittinen epäonnistuminen noin puoleen vuosisataan Vietnamin sodan päättymisen jälkeen. Miten voi olla, että Yhdysvallat ja länsimaiden luoma ennenäkemättömän voimavarainen ja resurssirikas koalitio epäonnistui tehtävässään luoda Afganistanista vakaa ja turvallinen maa?

Kysymykseen ei ole yhtä selkeää vastausta. Afganistanin sotilaallisen johdon korruptio ja resurssien väärinkäyttö olivat isoja tekijöitä, mutta yksi suurimmista tekijöistä on yksinkertaisesti Afganistanin kansan luottamuksen puute Kabulin hallitukseen. Suurin osa Afganistanin kansalaisista ei asu suurkaupungeissa, kuten Kabulissa, vaan pienissä kyläyhteisöissä maaseudulla, jonne läntisen koalition infrastruktuuriprojektit ja humanitaarinen apu kohdistuivat huomattavasti harvemmin kuin urbaanikeskuksiin. Monille kansalaisille tieto Yhdysvaltain sotilaista oli vain huhu, joka osoitti itsensä todeksi vain satunnaisissa siviiliuhrejakin vaatineissa ohjusiskuissa.

On ymmärrettävää, miksi monet kansalaiset saattoivat nähdä Talibanin parempana vaihtoehtona kahdesta huonosta, sillä Talibanin sotilaat eivät ole sentään pommittaneet kyliä. Huonosti kerätyn informaation ja Yhdysvaltojen sotilaallisen johdon äkkipikaisuuden takia ohjusiskut kohdistuivat usein vahingossa siviileihin. Näin tapahtui 29. elokuuta Kabulissa, kun Yhdysvaltojen ohjusisku surmasi 10 siviiliä, joista seitsemän oli lapsia.

Yksi tärkeimmistä kysymyksistä on nyt Yhdysvaltojen tulevaisuus ja suhde sen liittolaisiin. Monet näkevät Yhdysvaltojen vetäytymisen Afganistanista konkreettisena esimerkkinä siitä, kuinka vuosikymmenien aikana kylmän sodan päättymisen jälkeen Yhdysvallat on alkanut menettää jopa kasvojaan läntisen maailman johtajana. Kieltämättä Yhdysvallat ei ole noudattanut kaikkia ulkopoliittisia periaatteitaan. Tästä esimerkkinä Donald Trumpin hallituksen ja Talibanin vuonna 2020 allekirjoittama Doha-sopimus, jossa määriteltiin Yhdysvaltojen vetäytymisen ehdot ja aikamääreet. Tämä on ristiriidassa yhden Yhdysvaltain tärkeimpien periaatteiden kanssa: “Yhdysvallat ei neuvottele terroristien kanssa.”

Yhdysvaltojen vetäytymisprosessin yksi shokeeraavin ilmiö oli paikallisten afgaaniliittolaisten hylkääminen oman onnensa nojaan, kuten eräs Yhdysvaltoja auttanut tulkki kertoi haastattelussaan BBC:lle: “Minä pelastin amerikkalaisten henkiä vuosien ajan ja he hylkäsivät minut. Nyt minut ja perheeni tullaan murhaamaan.” On pöyristyttävää, että Yhdysvallat on hylännyt liittolaisiaan hengenvaaraan varsinkin, kun valtaosalla heistä ei ole ollut kykyä puolustaa itseään. Liittolaisten ehdoton suojeleminen on yksi Yhdysvaltojen ulkopoliittisista perusperiaatteista. Tämän säännön toimeenpano onkin mahdollistanut pitkän listan liittolaisia ja on yksi niistä syistä, miksi Yhdysvaltojen ulkopoliittiset hankkeet ovat olleet niin menestyksekkäitä. Yhdysvaltojen luoma Nato on ihmiskunnan historian suurin sotilaallinen liittouma. Liittolaisten heitteille jättäminen ei ole kuitenkaan uusi ilmiö. Vuonna 2019 Trumpin hallinnon aikana Yhdysvaltojen joukot vetäytyivät Syyrian rajalta jättäen vanhat liittolaiset, kurdit, Turkin asevoimien kynsiin.

Yhdysvaltojen periaatteiden ajoittainen hylkääminen ja unohtaminen onkin johtanut skeptisyyteen eurooppalaisten johtajien joukossa. Jo vuonna 2018 Saksan liittokansleri Angela Merkel sanoi puheessaan: “Eurooppa ei voi enää luottaa Yhdysvaltojen suojaan.” On sanomattakin selvää, että Yhdysvaltojen eurooppalaiset liittolaiset ovat erilaisessa asemassa kuin Lähi-idässä toimivat pienemmät tekijät, mutta on hyvin kuvaavaa, että vanhat ja vahvimmat liittolaiset puhuvat avoimesti
skeptisyydestään Yhdysvaltain kykyyn suojella heitä. On myös mainitsemisen arvoista, että kyseinen lainaus tulee vuodelta 2018, jolloin Trumpin hallinto oli vallassa ja Trumpin niin kutsuttu America First -käytäntö oli erittäin epäsuosittu eurooppalaisten johtajien keskuudessa. Nykyinen presidentti Joe Biden onkin luvannut korjata Yhdysvaltojen suhteet sen eurooppalaisiin liittolaisiin ja vain aika näyttää, pitääkö tämä paikkansa.

Myös Kiinan nousu globaalin suurvallan asemaan on asettanut Yhdysvallat tukalaan paikkaan. Kiinan ja Yhdysvaltojen kamppailu globaalista herruudesta on viime vuosikymmenenä kiihtynyt merkittävästi. Kiinan valtionmedia käyttääkin nyt Afganistanin vetäytymistä esimerkkinä siitä, miten Yhdysvaltojen ote globaalista hegemoniasta alkaa lipsua, ja miksi juuri Kiina nousevana suurvaltana tulee korvaamaan Yhdysvallat tulevaisuuden globaalia supervaltana. Yhdysvallat ei pysty auttamaan edes rutiköyhiä afgaaneja 20 vuoden yrityksen jälkeen, joten miten kukaan voisi enää olettaa, että Yhdysvallat voisi auttaa myös muita liittolaisiaan? Kiinan valtion virallinen uutistoimisto Xinhua kutsui Afganistanin vetäytymistä käsittelevässä artikkelissa Yhdysvaltoja ”maailman suurimmaksi levottomuuksien viejäksi” ja lisäsi, että ”sen hegemoninen ‘vain minä, eikä maailma’ -politiikka on aiheuttanut liian monia humanitaarisia tragedioita”. Kiina on viime vuosina alkanut parantamaan diplomaattisia suhteitaan erillisten eurooppalaisten valtioiden kanssa taloudellisen yhteistyön merkeissä. Kiinan tavoitteisiin kuuluu, että eurooppalaiset johtajat näkisivät sen potentiaalisesti luotettavampana liittolaisena Yhdysvaltojen yhä huonontuvan maineen myötä.

Afganistanin sota on Yhdysvaltojen ja maailman historiassa merkittävä luku. Onko tämä nyt Yhdysvaltojen globaalin hegemonian lopun alku? Tulevatko politiikan tutkijat tulevaisuudessa puhumaan siitä, miten tästä alkoi Yhdysvaltojen alamäki? Tuskin. Monimutkaisilla prosesseilla on harvoin yksinkertaisia lopputuloksia, mutta yksi asia on kuitenkin selvää: Afganistanista vetäytyminen on tuonut pöydälle uusia kysymyksiä ja näkökulmia Yhdysvaltojen roolista maailmalla. Monet kriitikot ovat sitä mieltä, että Yhdysvaltain roolin ei pitäisi olla niin kutsuttu “maailmanpoliisi”, ja että Afganistanin humanitaarinen kriisi onkin siitä täydellinen esimerkki. Lukemattomien dollareiden ja 20 vuoden yrityksen jälkeen Yhdysvallat onnistui parantamaan tilannetta joillakin osa alueilla kuten naisten koulutuksessa, mutta nyt Afganistanin kansa kärsii Yhdysvaltojen lähdettyä ja kaikki edistys joka saatiin aikaan tulee katoamaan Talibanin hallinnon alla. Samaan aikaan Yhdysvallat yrittää aktiivisesti pestä käsiään vastuusta.

Toisaalta jotkut näkevät Yhdysvallat globaalin demokratian puolustajana ja uskovat sen interventiopolitiikan olevan oikeutettua, sillä vaikka se epäonnistuisi ajoittain, on Yhdysvallat kuitenkin auttanut maailmaa enemmän kuin vahingoittanut sitä. Oli näkemyksesi kumpi vain, on selvää, että Afganistanin vetäytymisellä tulee olemaan todella pitkäaikainen vaikutus ei vain Lähi-idän politiikassa, vaan myös globaalisti.

Vetäytyminen tulee olemaan häpeäpilkku Yhdysvaltojen historiassa, sillä se on järisyttänyt valtion perusperiaatteiden uskottavuutta ja osoittanut Yhdysvaltojen kykenemättömyyden globaalin yleisön edessä.