Teksti ja kuvat: Olli Puumalainen

Helsingin yliopiston päärakennukselta 19.9.2023 alkanut maanlaajuinen opiskelijoiden valtausliike oli lajissaan Suomen laajin ja pitkäkestoisin. Sen pani alulle joukko leikkauspolitiikkaan kyllästyneitä opiskelijoita, joista monia yhdisti kokemus suorasta poliittisesta toiminnasta, vasemmistolaisuus ja aktiivisuus kesän 2023 mielenosoituksissa.

Alkusoitto

Keväällä 2023 alkoi näyttää siltä, että maahan saadaan oikeistohallitus. Kesäkuussa aavistuksista tuli totta, kun Petteri Orpon (kok) hallituksen hallitusohjelma valmistui ”juhannukseen mennessä”, kuten sanottiin. 

Säätytalolla osoitettiin mieltä hallitusohjelmaa vastaan jo julkistuspäivänä 16. kesäkuuta. Muuta toimintaa seurasi. Rasismikohusta syntyi Me emme vaikene! -mielenosoitus 3. syyskuuta. 

Hallituksen leikkaukset osuisivat myös opiskelijoihin. Muodolliselta opiskelijaliikkeeltä, kuten Suomen ylioppilaskuntien liitolta, ei kesällä näyttänyt syntyvän vastausta. Sellaista tavoittelevien olisi siis toimittava itse. 

Kesän liikehdinnässä aktiivisten opiskelijoiden piirissä kypsyi ajatus toiminnasta yliopistolla. Esikuvia toki oli. Vanha ylioppilastalo vallattiin jo vuonna 1968, hallintorakennus, jonka paikalla on nyt Tiedekulma, 1990, päärakennus 1997 ja Porthania 2006, 2010 ja 2015. Yliopistolain uudistus 2009 poiki valtauksia ympäri Suomen, useita myös Helsingissä.

Sanoista teoiksi

Elokuun loppupuolella perustetaan Telegram-ryhmä yliopistotoimintaa varten. Ryhmässä on aluksi kymmenestä pariin kymmentä jäsentä. Ensimmäinen tapaaminen sovitaan syyskuun alkuun.

Usealla ryhmän jäsenellä on kokemusta suorasta toiminnasta, muun muassa. Elokapinassa. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan Sitoutumaton vasemmisto (Sitvas ry) yhdistää myös monia. Kesän mielenosoitukset olivat tuottaneet uusia poliittisesti aktiivisia tuttavuuksia.

Yhteisistä nimittäjistä huolimatta ei valtauksella ollut takanaan valmista liikettä tai järjestäjää. Pienen maan pienessä pääkaupungissa piiritkin ovat pienet.

Torstaina 7. syyskuuta. tulevien valtaajien ydin kokoontuu ensimmäisen kerran Sitvasin tiloissa Ulrika-klusterilla. Päätetään, että valtaukseen ryhdytään hallituksen budjettiriihen alkaessa 19. syyskuuta. Kohteeksi valitaan yliopiston päärakennus. Aikaa on kaksi viikkoa.

Seuraava kokous pidetään viikkoa myöhemmin 14. syyskuuta. Telegramissa jäseniä on nyt kolmesta neljään kymmeneen. Viikonlopun aikana suunnitellaan viestintää ja laaditaan vaatimuslista. Sunnuntaina maalataan jo banderolleja.

Valtaussuunnitelmat oli alusta saakka päätetty pitää salassa sekä yliopistolta että ylioppilaskunnalta. Aiemmista valtauksista huolimatta valtaajia epäilyttää, tulisiko yliopistolta tai HYY:ltä tukea lainkaan. Tiukka salailu ei pilaisi yllätystä. Se tulisi valtaajien ehdoilla.

Telegram-ryhmän jäsenet saivat kutsua ryhmään muita luotettavia tekijöitä. Päivää ennen valtausta maanantaina 18. syyskuuta. kokoustetaan vielä kerran. Ryhmä on kasvanut jo satapäiseksi.

Paikan päällä on kahdesta kolmeen kymmeneen henkeä, etänä lisää. Käytännön asioista sovitaan, kuten päätöksentekotavasta, häiriötilannevastaavista ja neuvottelijoista. Järjestäytymisen menetelmät ovat monille tuttuja muista liikkeistä.

Vaikka valtaajat päättivät soveltaa oppeja muista mielenosoituksista, paljon jäi vielä avoimeksi. Kenellekään ei ole täyttä varmuutta siitä, mitä tapahtuu. Paljon on keksittävä lennosta.

Valtaus alkaa

Tiistaina 19. syyskuuta vartti ennen aamukahdeksaa valtaajien etujoukko kokoontuu Senaatintorille. Kahdeksalta parikymmentä määrätietoista jalkaparia kiipeää graniittiportaat päärakennuksen aulaan. Vaatimukset luetaan. Vahtimestarit kuuntelevat. Aula saa koristeekseen ensimmäiset iskulauselakanat, niistä suurimmassa seisoo ytimekkäästi ”Vallattu”. Teltat nousevat. Nyt se on alkanut.

Enää ei salailla. Medialle ja yliopiston päättäjille, rehtoraatille ja hallituksen puheenjohtajalle lähetetään tieto. Näin valtaajien ei tarvitse vängätä keskiportaan kanssa, vaan keskusteluyhteys avataan heti johtoon saakka. 

Media reagoi nopeasti. Budjettiriiheä seuraavat toimittajat ovat äkkiä paikalla. Rehtori puhuu valtauksella jo ensimmäisenä aamuna.

Sana valtauksesta kiirii opiskelijoille somessa. Valtauksen Instagram-tilistä, @opiskelijatleikkauksiavastaan, tulee tärkeä tiedotuskanava. Tietoa levitetään myös perinteiseen tapaan pikaisesti tulostetuilla lentolehtisillä, joita kiikutetaan eri puolille keskustakampusta, sitten ainakin Kumpulaan ja Viikkiin.

Valtauksen alullepanijoista monella on taustaa ainejärjestössään ja he levittävät tietoa tahoillaan.

Ensimmäisten valtaajien seuraksi saapuu lisää Telegram-ryhmän jäseniä. Valtaukselle ilmaantuu nopeasti muitakin. 

Iltapäivällä Näpit irti! -mielenosoituksen marssi päättyy yliopiston eteen. Marssijoita liittyy valtaukseen. Puheita pidetään.

Yliopistolle oli aamulla kerrottu, että valtaus kestää ainakin budjettiriihineuvottelujen ajan, vaikka valtauksen kestoa ei suoraan siihen kytkettykään. 

Maan hallitus ilmoittaa jo samana päivänä, että budjettiriihi on saatu päätökseen. Valtaajien vaatimukset eivät ole saaneet vastausta, joten valtausta päätetään jatkaa.

Näin yksi kriittinen kynnys tuli ylitettyä – valtaukselle ei ole enää selvää loppua. Yliopisto ei pane vastaan. Johdon kanssa sovitaan vain käytännön järjestelyistä.

Ohjelmaa oli ideoitu jo suunnitteluvaiheessa. Nyt, kun valtaus oli selvinnyt ensimmäisistä tunneistaan, ohjelmasta voitiin tehdä totta. Jo ydinporukassa oli tapahtumatuotannon osaajia. DJ-vehkeet ja kovaääniset ilmestyvät paikalle iltaan mennessä. 

Ensimmäisenä yönä valtauksella nukkuu useita kymmeniä valtaajia.

Valtaus ottaa muotonsa ja liike leviää

Politiikan teorian uudelleenkirjoittamisen sijaan valtauksen arki on käytäntöä: tapahtumia, kuten keikkoja, yleistä järjestelyä ja jaksamisesta huolehtimista.

Nyt muissakin oppilaitoksissa alkaa tapahtua. Lukiolaisia kävi tutustumassa tunnelmiin yliopistolla jo ensimmäisenä päivänä. Kallion lukio seuraa esimerkkiä seuraavana päivänä.

Turun yliopistolta ja Åbo Akademista ollaan yhteydessä päärakennukselle aamupäivällä 20. syyskuuta. Turku liittyy liikkeeseen vielä samana päivänä.

Valtausliike leviää inspiraatiolla. Päärakennukselta käsin ei ohjata sitä, mutta uusien valtausten syntyessä vaihdetaan käytännön neuvoja. Tätä tukemaan perustetaan valtakunnallinen Telegram-ryhmä, jonka linkkiä jaetaan ainakin Vasemmisto-opiskelijoiden kanavalla. Valtauksen Instagramissa julkaistaan yleiset valtausohjeet 20.9. 

Tieto uusista valtauksista ja ohjelma paikan päällä antavat virtaa päärakennuksen valtaukselle. Sitä jatketaan, koska vaatimuksiin ei ole vastattu. 

Päärakennukselle on liittynyt alusta saakka mukaan väkeä, joilla on kykyä ja osaamista toimia. Vaikka he eivät olleet olleet mukana suunnittelemassa, heistä tulee nopeasti osa ydinryhmää. Sitä ei pidä sekoittaa mihinkään elimeen tai organisaatioon, vaan kyse on valtauksen aktiivisimmista ja sitoutuneimmista osallistujista.

Valtauksella vierailee jatkuvasti eri tavoin osallistuvia: opiskelijoita, uteliaita, tukijoita, henkilökuntaa, poliitikkoja ja yliopiston ulkopuolisia.

Valtaajien toiveet Orpon hallituksen suhteen eivät liene suuria, mutta yliopistolta vaaditaan suoraa tukea. Johdon ympäripyöreä ymmärrys ei valtaajille riitä. Yliopiston hallitus pohtii kannanoton tekemistä, mutta se juuttuu hallinnollisten prosessien tahmaan. 

Valtaajilla ja yliopistolla on eri käsitys siitä, mitä tuki tarkoittaa. Suuren yleisön silmissä saattoi tässä kohtaa näyttää, että yliopisto asettui valtauksen puolelle. Valtauksella taas vaadittiin tiukkaa linjaa.  

Ensimmäisen valtausviikon perjantaina 22. syyskuuta päärakennuksella järjestetään juhlat, tupaantuliaiset. Valtaukselle löytää tiensä taas uutta väkeä.

Häädön uhka ja kansakunnan isä

Päärakennuksen valtaus asettuu ensimmäisen viikkonsa aikana uomiinsa. Liike kasvaa ja uusia oppilaitoksia liittyy mukaan. Ohjelmaa järjestetään, kuten keskustelutilaisuuksia, teach-in-luentoja ja musiikkia. Valtauksella vierailee väkeä, tuen osoituksia otetaan vastaan ja niin edelleen.

Valtaus leviää kampukselta toiselle. Viikissä ja Kumpulassa liitytään 26. syyskuuta, Siltavuorenpenkereellä 28. syyskuuta ja Meilahdessa 3. lokakuuta.

Alkupäivien kuhinan ja mediahuomion jälkeen päärakennuksen valtaus hiljenee ja arkistuu.

Tiistaina 26. syyskuuta, viikko aloituksen jälkeen, leviää tieto, että yliopiston johto haluaa häätää valtaajat. Seuraavana päivänä yliopisto ilmoittaa: valtauksen on siirryttävä yksityistilaisuuden tieltä torstaiksi 28. syyskuuta. 

Keskiviikkona syyskuun 27. päivänä yliopiston henkilökunnan yli 1000 nimeä kerännyt tukiadressi valtauksen vaatimusten puolesta luovutetaan yliopiston johdolle. 

Valtaajat käyvät neuvotteluja toimitilajohtajan kanssa iltaan saakka. Yhteisymmärrystä ei synny. 

Illalla kahdeksan aikaan, yliopiston johto esittää suoran vaatimuksen, että valtauksen on poistuttava. Valtaajat kieltäytyvät. Sille nähtiin symbolinen arvo – ei opiskelijoita voi hätää yliopistolta. 

Valtauksella ryhdytään valmistautumaan mahdolliseen poliisin väliintuloon. Tilanne ei ratkeaisi pyytämällä. Poliisin pitäisi kantaa väki pois. 

Illalla kokoustetaan siitä, miten toimitaan. Mikään suora vastarinta ei tulisi kysymykseen, vaan kyse olisi väkivallattoman kansalaistottelemattomuuden keinovalikoimasta.

Neuvonpidon aikana nimetön ulkopuolinen vuotaja paljastaa, mistä torstain tilaisuudessa on kyse. Tila on varattu Maanpuolustuskurssiyhdistykselle (MPKY), joka järjestää tilaisuuksia valtakunnallisen maanpuolustuskurssin käyneille. Arvostetut kurssit on tarkoitettu yhteiskunnan avainhenkilöille. 

Kun asiaa kaivellaan yhdistyksen verkkosivuilta, käy ilmi, että presidentti Sauli Niinistö on tilaisuuden pääpuhuja. Riemu repeää. 

Laaditaan ripeästi tiedote ja asia vuodetaan medialle. Valtaajien mediavoitoksi voidaan jälkeenpäin laskea, että ainakin Iltalehti käytti tiedotetta pitkälti sellaisenaan. 

Sana valtauksen vaarasta kiirii somessa ja kaverilta toiselle. Aamulla 28. syyskuuta ilmassa on sähköä. Päivä saa valtaajien suussa nimen Supertorstai. Paikalla on päivän aikana parhaimmillaan yhdellä kertaa erään valtaajan arvion mukaan 400 ihmistä.  

Aamupäivällä valtauksella otetaan käyttöön lisää muun muassa Elokapinasta tuttuja toimintatapoja. Kokeneemmat kouluttavat uusia väkivallattomasta kansalaistottelemattomuudesta.  

Päätökset tehdään niin sanotuissa deli- eli deliberaatiokokouksissa. Niitä varten valtaajat on jaettu pienryhmiin, joista jokainen lähettää kokoukseen edustajan. Väkeä tulee ja menee päivän kuluessa, joten delikokouksienkin päättäjät vaihtuvat.

Tavallisina päivinä valtauksella on yhteiset aamu- ja iltakokoukset. Nyt intensiiviset neuvottelut vaativat jatkuvia päätöksiä. Yliopisto muun muassa ehdottaa, että 20 valtaajaa voisi jäädä tilaan. Tällaiset ehdotukset valtaajat torjuvat kohtuuttomina. 

Yliopiston johdolle tuottaa vaikeuksia ymmärtää valtaajien päätöksentekotapaa. Neuvottelijoilla ei ole auktoriteettia komentaa muita, vaan tarjouksista, vastatarjouksista ja ratkaisuista on tehtävä yhteiset päätökset.

Lopulta yliopisto taipuu. Valtaajia on liikaa ja toisaalta heidän viestinsä on ollut, ettei heillä ole mitään tilaisuutta vastaan. Yliopiston kanssa sovitaan sisääntuloväylistä ja muista teknisistä yksityiskohdista.

Loppuiltapäivällä MPKY:n tilaisuuden varsin harmaahapsista väkeä alkaa valua päärakennuksen juhlasaliin. He saapuvat julkisivun portaille väkijoukon keskelle avattuja käytäviä pitkin tai kerrosta alempaa. Seiniä myöten, kuten joku valtaaja asian ilmaisi.

Tila on valtaajien ja sen tekee laulu, tanssi ja huuto selväksi. Toimittajat parveilivat. Valtaajien seassa liikkuu myös miehiä, joiden yrmeiden otsien takana liikkunee valtionjohdon turvallisuuteen liittyviä huolia.

Presidentti saapui pääovesta valtaajien keskelle, vaikuttaa toteavan äänitasot itselleen epäedullisiksi ja jatkaa matkaansa saliin. Jalopuuovet erottavat valtaajat arvovieraista, joihin kuuluu muun muassa Ruotsin entinen puolustusministeri Peter Hultqvist sekä Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen.

Valtaajilla olisi nyt mahdollisuus häiritä tilaisuutta. Sen estäminenkin olisi voinut onnistua, mutta kumpikaan ei ollut valtaajien suunnitelmissa. Yliopistolle oli ilmoitettu, että valtaajat ovat aulassa jäädäkseen, mutta rauhassa. Yliopistolla on tilaa. Tämä linja piti.

Tilaisuuden päätyttyä presidentti astelee aulaan jututtamaan valtaajia, kuten valtakunnan medioista saattoi koko Suomi todistaa. Niinistö kieltäytyy kaarrellen ottamasta kantaa hallituksen suunnitelmiin. Hänen viimeiset sanansa hukkuvat huutoihin.

Presidentti poistuu hämärtyvään iltaan. Valtauksen kliimaksi on ohi.

Yksi huippukohdista on vielä maanantaina 2. lokakuuta. Opiskelija Jonna Rajala Helsingin yliopistosta ja SAMOKin puheenjohtaja Joonas Soukkio kohtaavat nuorisoministeri Sandra Bergqvistin (r). Valtaajien argumentit ja vaatimukset kerrataan vielä tv-lähetyksessä, A-studiossa, suomalaisen julkisen keskustelun ykkösareenalla. Median osalta tapaus on nyt loppuun käsitelty.

Valtaus hiljenee. Yöpyjiä on enää kourallinen.

Loppu

Milloin valtaus loppuu? Kysymys on roikkunut ilmassa alusta saakka, oikeastaan jo ennen sitä. Valtaaminen on verottanut voimia. Jatkaminen ei näytä valtaukselta käsin enää kannattavalta.

Valtaus on kestänyt jo kaksi viikkoa, kun päätetään päätepisteestä. Se tulisi valtauksen 18. päivänä perjantaina 6. lokakuuta., ”toiminnan päivän” ja Leipää ei leikkauksia -marssin jälkeen.

Valtausliikkeen loppuvaiheisiin tuo dramatiikkaa poliisin päätös tyhjentää Meilahden kampuksen valtaus 3. lokakuuta. Päärakennuksella päätetään lähteä tueksi, mutta poliisi saa Meikun joukon korjattua ennen avun saapumista.

Päärakennuksella ajatellaan, ettei valtauksen päättäminen tarkoita liikkeen loppua. Punotut verkostot jäisivät elämään. Valtaus oli opettanut uudelle joukolle suoraa toimintaa ja poliittisen vaikuttamisen kirjoa. Leikkauksetkin ovat pysäyttämättä.

Perjantaina loppuiltapäivästä valtauksella on jäljellä valtauksen alkuperäistä etujoukkoa ja ydinryhmään liittyneitä. Porukka kerääntyy banderollien kanssa päärakennuksen portaille, huutaa huudatuksensa ja kävelee Senaatintorin yli valtioneuvoston linnan portaille. Otetaan kuvia ja ryhmä poistuu juhlimaan valtausta Sir Oliver -baariin Merihakaan karaokea laulamaan.

Helsingin yliopiston valtaus päättyi siihen. Teatterikorkeakoulu jatkoi vielä muutaman päivän ja nappasi itselleen pisimmän akateemisen valtauksen ennätyksen.

Jälkinäytös

Monen valtaajan huomio siirtyi seuraavaksi Gazan tilanteeseen. Valtauksen somekanavat asettuivat nopeasti palestiinalaisten tueksi.  

Kampin Kelalla järjestettiin kirjoittamishetkellä viimeinen leikkauksiin liittyvä tempaus torstaina 3. marraskuuta. Orpon hallituksen suunnitelmat eivät ole muuttuneet.

26. lokakuuta, yli kuukausi valtauksen alettua Helsingin yliopiston sivuille ilmestyi vähin äänin pieni uutinen: yliopiston hallitus lyttää maan hallituksen suunnitelmat koulutuspolitiikan tavoitteiden vastaisina.

Juttu on tehty haastattelemalla valtauksessa aktiivisia yliopistolaisia. Kirjoittaja vieraili valtauksella useasti dokumentoimassa sitä muun muassa kuvin, mutta ei kuulunut niin kutsuttuun ”ydinryhmään”.