Tutkain

Valtiotieteellinen ylioppilaslehti vuodesta 1964

Sosiaaliturvauudistus – parlamentarismilla tilkkutäkki eheäksi

Teksti: Eetu Kukila

Kuva: Venla Kalliokoski

Sotu- eli sosiaaliturvauudistus on odottanut toteutumistaan pitkän ajan. Nyt on kuitenkin tullut aika korjata nykyinen etuuksien ja byrokratian tilkkutäkki. Valmistelutyöstä ei odoteta helppoa ja nopeaa, vaan edessä on puolueiden ristiriitaisten näkemysten yhteensovittaminen. Hanke on kuitenkin vasta lähtökuopissa. Mitä tapahtuu seuraavaksi, miten sotun valmistelu toteutetaan ja miksi sosiaaliturvajärjestelmän uudistaminen on ylipäänsä tarpeen? 

Maailma vaikuttaa pysähtyneen. Uutisotsikoissa viime aikoina huomattavasti tilaa saaneesta koronavirusepidemiasta huolimatta hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet ja toimet jatkavat etenemistään. Ministeriöt, komiteat ja asiantuntijat ovat aloittaneet uuden vuosikymmenen suurimman hyvinvointivaltiota muovaavan urakan heti sosiaali- ja terveysuudistuksen (sote) jälkeen. Sosiaaliturvauudistus on astunut estradille, vaikka sotesotkujakaan ei olla vielä siivottu alta pois. 

Ihmiset ja yhteiskuntaelämän perinteiset mallit ovat muuttuneet, mutta sosiaaliturvajärjestelmä on pysynyt vanhoissa rakenteissa. Nyt on kuitenkin tullut korkea aika muuttaa etujen viidakkoa ja byrokratian tilkkutäkkiä koherentimpaan muotoon. Kuten jokaisen hyvän lakihankkeen, myös sotu-uudistuksen tavoitteena on muodostaa selkeämpi ja tehokkaampi järjestelmä vastaamaan työelämän murrosta. Uusi järjestelmä tasapainottaisi niin oikeudenmukaisuuden kuin työntekoon kannustamisen vaatimukset.

Nyt on kuitenkin tullut korkea aika muuttaa etujen viidakkoa ja byrokratian tilkkutäkkiä koherentimpaan muotoon.

Uudistustarpeen taustalla vaikuttaa väestönkehityksen ja palkkatyön muutos ja sen vaikutus yhteiskuntaan. Väestön ikääntymisen vaikutukset huoltosuhteen heikkenemiseen ovat yksi merkittävä syy sotu-uudistukseen. Työelämän osalta nykyinen kankea järjestelmä luokittelee ihmisen joko työssäkäyväksi tai työttömäksi. Työssäkäyviin lukeutuvat palkansaajat ja yrittäjät, mutta järjestelmää ei ole tehty ottamaan uusia työn muotoja huomioon. Itsensätyöllistäjät, kevytyrittäjät ja pätkätyöntekijät ovat pudonneet sosiaaliturvan sudenkuoppiin. 

Yhtenä kasvavana trendinä työelämässä on niin sanotun silpputyön määrän lisääntyminen. Sosiaaliturvan onkin otettava pirstaloituneet työpolut laaja-alaisemmin huomioon. Vielä nykyisessä järjestelmässä työttömyyskassan perustana on joustamaton ansiosidonnaisuus. Ihminen voi kuulua vain joko palkansaajan tai yrittäjän työttömyyskassaan, mutta ei molempiin. Nykyinen sosiaaliturva on myös syyperusteinen. Nimensä mukaisesti syyperusteisuus tarkoittaa mallia, jossa jokainen etuus sallitaan tietyn syyn perusteella. Niihin voi lukeutua esimerkiksi opiskelu, työttömyys tai sairaus. Sotu-uudistuksen odotetaan vastaavan kaikkiin näihin haasteisiin. 

 

Paikkaamista vaativa tilkkutäkki

Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä ei ole mikään ehyt kokonaisuus. Sitä on paikkailtu aina tarpeen mukaan. Nykyistä sosiaaliturvaa voisi jopa verrata Theseuksen laivaan. Vuosikymmenten korjaaminen ja muokkaaminen on aiheuttanut tilanteen, jossa laivan alkuperäistä keulaa, kantta tai purjetta ei enää tunnista alkuperäiseksi.

Ei ole siis mikään ihme, että sosiaaliturvajärjestelmää on kutsuttu tilkkutäkiksi. Edes asiaan perehtyneet asiantuntijatkaan eivät ole täysin varmoja, kuinka monta etuutta nykyinen kokonaisuus sisältää. Tarkoituksena ei ole kuitenkaan rykäistä kokoon yhtä suurta uudistusta, vaan suunnitelmissa on tehdä se osittain ja sektori sektorilta. Eri uudistuksen osat voivat valmistua ja tulla voimaan eri aikatauluilla. Jotta järjestelmä ei olisi liian suuri pala nieltäväksi, joitakin sosiaaliturvan muutoksia valmistellaan myös etupainotteisesti omina hankkeinaan. Sotu-uudistuksella on myös tiiviit kytkökset muihin hallitusohjelman keskeisiin uudistuksiin, kuten sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukseen, työkykyohjelmaan ja työllisyystyöryhmiin. 

Sotua uudistettaessa pyritään välttämään eduskuntatyöskentelyssä välejä repineen soten rotkot ja railot.

Sotua uudistettaessa pyritään välttämään eduskuntatyöskentelyssä välejä repineen soten rotkot ja railot. Uudistustyötä varten on kuluvan vuoden maaliskuussa perustettu komitea, jota vetää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Pasi Moisio. Hallitus on ottanut aiempien vuosien soteväännöistä opiksi valitsemalla asiantuntijoiden lisäksi komiteaan edustajan jokaisesta eduskuntaryhmästä. Parlamentaarisen työn tuloksena uudistus ei tule olemaan altis tulevaisuuden vaalivoittajien muutoshaluille, ja kaikki osapuolet voivat hyväksyä sen. Kyseessä on niin iso uudistus, ettei valmisteluprosessi tule luultavasti olemaan helppo. Yhdeksän eri puolueen näkökantojen sorvaaminen yhteen vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Hallituksen sotun käsittelyyn varattu aika on peräti kaksi vaalikautta. Komitean on suunniteltu julkistavan linjauksensa sosiaaliturvajärjestelmästä vuoteen 2027 mennessä.

 

Kitkaa jo lähtöviivalla

Puolueiden välistä kitkaa kehkeytyi jo ennen uudistusta valmistelevan komitean muodostamista. Hallituspuolueiden välillä kysymykseen nousi työmarkkinajärjestöjen asema. Pääministeripuolue SDP ajoi työmarkkinajärjestöille vahvaa roolia valmistelutyössä, kun taas vihreät olivat vastakarvaan. Vihreät ehdottivatkin mallia, jossa työmarkkinajärjestöt saataisiin vaihdettua tutkijoihin jokaisessa jaostossa. Keskusta ja vihreät olivat nimittäin huolissaan siitä, että perusturvaa kehitetään työmarkkinajärjestöjen lempilapsen eli ansioturvan ehdoilla. Komitean kokoonpanoa koskeva kiista koski myös sitä, tuleeko Elinkeinoelämän keskusliiton lisäksi ottaa keskustan kannattama Suomen Yrittäjät mukaan valmistusprosessiin. Vasemmistoliitto puolestaan koki tämän ongelmalliseksi. Vääntöjen jälkeen Suomen Yrittäjät pääsivät osalliseksi komiteaan. 

Nykyisessä kokoonpanossa komitean työskentelyssä on mukana työmarkkina- ja yrittäjäjärjestöjen edustajia. Poikkeuksina muihin, he eivät kuitenkaan ole komitean varsinaisia jäseniä. Komitea on jaettu viiteen erilliseen jaostoon, joissa valmistelutyö tullaan tekemään. Jaostoja on työllisyyden ja osaamisen jaosto, työ- ja toimintakykyjaosto, hallintojaosto, asumisen jaosto sekä tutkimus- ja arviointijaosto. Ristiriitojen sopimisen jälkeen työmarkkinajärjestöt pääsevät työskentelemään näistä jaostoista kolmessa. Tämän lisäksi joka jaostoon kuuluu myös yksi sosiaaliturvaan perehtynyt tutkimusjaoston valitsema edustaja.

 

Pitkä valmistelun prosessi

Komitea onkin vaikean alun jälkeen päässyt vasta hiljattain työn makuun. Kevään komiteatyöskentelyn käynnistyttyä seuraava askel sotun valmistelussa on tilannekuvan hahmotus ja uudistuksen tiekartta. Niiden julkistaminen lipuu luultavimmin ensi tai sitä seuraavan vuoden puolelle. Mitään konkreettisia toimia, malleja tai linjapapereita ei siis ole vielä luvassa pitkään aikaan. Vasta vuonna 2022 on komitean tarkoitus hahmottaa ja päästä yhteisymmärrykseen ratkaistavista ongelmista.

Komitea työskentelee sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa. Työskentelytapoihin kuuluu rakentava keskustelu eri näkemysten välillä. Ministeriö on myös korostanut avoimuuden periaatetta, jossa käsiteltävät asiat on tarkoitus tuoda esille julkiseen keskusteluun. Sotu siis tulee mitä luultavimmin täyttämään median palstatilaa, mutta vasta parin vuoden päästä. Parlamentaariset työskentelytavat huomioon ottaen soten aikana nähdyt vääntämiset ja haastamiset jäävät luultavasti maltillisemmiksi opposition ja hallituspuolueiden osalta. Kuitenkaan politikoinnilta tuskin vältytään. 

Puolueiden erilaisten näkemysten sorvaaminen yhteen voi vielä synnyttää ponnekkaita äänenpainoja. Jo Matti Vanhasen pääministerikaudella yritetyn sotu-uudistuksen suureksi kipupisteeksi muodostui sosiaaliturvan vastikkeellisuuden kysymys. Sama kysymys on myös nyt ilmassa. Perustulo on esimerkki vastikkeettomasta järjestelmästä, jossa tuen saaminen ei velvoiteta kansalaista mihinkään toimeen, kuten työkokeiluihin tai koulutuksiin. Vasemmistoliitto ja vihreät ovat ilmoittaneet kannattavansa perustuloa, mutta muut puolueet vaativat joko osittaista tai täyttä vastikkeellisuutta. 

Palatakseni vielä kreikkalaiseen legendaan Theseukseen ja hänen laivaansa. Hallitus yhdessä kaikkien eduskuntapuolueiden voimin jättää vanhan paatin syrjään ja rakentaa kreikkalaiselle sankarille uuden laivan. Laivan, joka ei kaadu tulevaisuuden myrskyissä eikä ajaudu karille. Mutta sitä ennen on pitkä ja myrskyisä purjehdus edessä.