Teksti: Inka Reinola

Kuvat: Elina Nyholm

Tutkain julkaisee tällä viikolla kaksi artikkelia vaalipaneeleista, joista ensimmäisenä on vuorossa tiistaina järjestetty olohuonetentti Hakaniemen uumenissa. Vaalitentissä hiillostettiin keskustan, kokoomuksen, SDP:n ja vihreiden nuoria ehdokkaita rennossa tunnelmassa teekupin äärellä.

Hakaniemeläisessä asunnossa kuhisee. Nuoret politiikannälkäiset ihmiset ovat pakkautuneet kerrostaloasunnon sohville, lattioille ja portaille. Pian on alkamassa olohuonetentti. Tunnelma on kotoisa, vaikka lämpötila nouseekin jokaisen tulijan myötä. Hämeentiekin on alkanut tulvia juuri sopivalla hetkellä tuoden lisäjännitystä iltaan.

Järjestäjät Mari Tuokko ja Teresa Salminen ehtivät istahtaa hetkeksi vastaamaan kysymyksiin olohuonetentin ideasta ennen H-hetkeä. Mikä innosti järjestämään tällaisen tapahtuman?

”Todettiin, että meillä on hyviä kavereita ja ystäviä ehdolla. Meillä on myös paljon ystäviä, jotka eivät tiedä ketä äänestää eivätkä ole niin kiinnostuneita politiikasta tai seuraa poliittisia keskusteluja. Haluttiin tuoda ihmisiä yhteen. Nuorten äänestysprosentti ei ole kovin korkea, joten on tärkeää saada enemmän nuoria innostumaan, äänestämään sekä olemaan mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa”, Tuokko selittää.

”Halusimme järjestää matalan kynnyksen tapahtuman, jossa ystävämme pääsevät tapaamaan ja haastamaan ehdokkaita rennossa tunnelmassa”, Salminen lisää.

Tuokon mukaan vuoden 2015 eduskuntavaaleissa olohuonetentit olivat näkyvä ilmiö, ja tämä innoitti järjestämään vaalitentin tällä kertaa omalla kotisohvalla. Kumpikaan järjestäjistä ei ole koskaan ennen osallistunut tai ollut järjestämässä vastaavaa, mutta odottavat innolla tentin käynnistymistä.

”Annettiin yleisölle mahdollisuus äänestää etukäteen, mistä keskustellaan. Suurin osa oli äänestänyt ilmastoa, tasa-arvoa ja taloutta — ja näistä tullaan siis keskustelemaan”, Salminen kertoo.

Kuvassa Mari Tuokko (vas.) ja Teresa Salminen (oik.)

 

Vaalitenttiin osallistui ehdokas neljästä puolueesta: Daniel Sazonov (kok.), Eeva Kärkkäinen (kesk.), Eveliina Heinäluoma (sd.) ja Ozan Yanar (vihr.). Keskustelua oli vetämässä Politbyroo-podcastin co-host Sini Korpinen.

Keskustelu aloitettiin jakamalla yleisölle punaisia ja vihreitä lappuja, joilla saattoi ilmaista mielipiteensä keskustelun aikana.

”Tämä ei ole sitten mikään poliittinen kannanotto”, Korpinen nauratti yleisöä heti alkuun.

Ilmastoasiat olivat kaikille ehdokkaille tärkeitä eri tavoilla

Kaikki ehdokkaat pitivät ilmastoasioita tärkeinä. Kokoomuksen Sazonov ja keskustan Kärkkäinen peräänkuuluttivat molemmat kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa puolueiltaan. Heinäluoma korosti puolueiden välistä yhteistyötä ja piti tärkeänä SDP:n avaamaa keskustelua kestävän kehityksen arvolisäverosta sekä suomalaisten mukaan ottamista ilmastokeskusteluun. Yanar korosti tekojen merkitystä puheiden sijasta ja piti SDP:n keskustelunavausta sellaisena avauksena, joka on pakottanut muutkin puolueet ottamaan kantaa.

Sazonov huomautti Helsingin kaupungin ottaneen yksimielisesti käyttöönsä hyvin kunnianhimoisen ilmasto-ohjelman. Yanar taasen kritisoi muiden puolueiden ilmastolupauksia.

”Jos puolue sanoo, ettei se vähennä hakkuita, kiellä turvetta tai aseta lihaveroa, niin miten se voi päästä tavoitteeseensa?” Yanar tivasi.

Sazonov korosti kunnianhimoisen ilmastopolitiikan tarvetta, mutta ilmaisi huolensa kansalaisten pysymisestä mukana.

”Se saattaa tarkoittaa sitä, ettei keskiluokkaisella työssäkäyvällä ihmisellä ole varaa lentää lomalle kerran vuodessa.”

Kärkkäinen korosti EU:n ja kansainvälisen kentän saamista mukaan ilmastopolitiikkaan. Lisäksi hän peräänkuulutti hakkuiden ja lihaverojen yhteydessä selvityksiä vaikutuksista.

”On helppo heitellä kaikenlaista, että kielletään Suomessa hakkuut ja laitetaan lihavero. Mutta mikä niiden oikea vaikutus sitten on? Esimerkiksi on selvitys siitä, että jos Suomessa vähennetään hakkuita, niin se lisää hakkuita tuolla rajan toisella puolella”, Kärkkäinen huomautti. 

Heinäluoma taasen toivoi kasvisruokakeskustelussa otettavan huomioon, mitä se tarkoittaa ihmisten kohdalla.

”Tässä kasvisruokakeskustelussa me puhuttiin meidän Palmian tuotannosta, joka tarjoilee ruokaa päiväkodeissa ja vanhustenkodeissa. En ole valmis siihen, että lähtisin vähentämään vanhustenkotien asukkailta maidonjuontia tai lihansyöntiä.”

Yanar kannatti leikkaamista ympäristölle haitallisista tuista ja korosti, että ihminen ei yksin pysty tekemään ympäristöystävällistä valintaa. Lisäksi hän kritisoi muiden ehdokkaiden ja puolueiden lähestymistapaa.

”Jos Keskusta tai hallitus olisivat tosissaan tässä asiassa, ne eivät olisi ajaneet EU-tasolla hakkuiden päästövaikutuksien laskematta jättämistä.”

Erityisesti perhevapaauudistus ja poikien asema puhutti

Seuraavaksi ehdokkaat saivat tuoda esille hallituksen jonossa ensimmäisenä odottavan tasa-arvoteon. Kaikkien puolueiden ehdokkaat olivat yksimielisiä siitä, että perhevapaauudistus on jonossa ensimmäisenä. Yanar, Kärkkäinen ja Sazonov toivat myös esille translain uudistamisen tarpeen.

Keskusteluun tasa-arvo-ongelmista puolueet ottivat värikkäästi kantaa. Heinäluoma toi esille Helsingin seudun koulujen välisen eriarvoistumisen ja Kärkkäinen naisvihamielisen puheen kasvun. Sazonov huomautti perhevapaauudistuksen mahdollisen jalkoihin jäämisen silloin, kun asiat ovat ”perushyvin”. Yanar taasen toi esille palkkatasa-arvon ja puuttumisen alojen eriytymiseen sukupuolten välillä.

Korpinen nosti esille poikien aseman, ja keskustelu vilkastui.

”Minulla on kaksijakoinen suhtautuminen tähän poikakeskusteluun. Toisaalta, kun katsotaan oppimistuloksia ja syrjäytymistilastoja, pojat ovat siellä yliedustettuina, mutta samaan aikaan tuntuu hassulta, kun jollain alalla on 60% naisia ja 40% miehiä, jolloin hälytyskellot alkavat soida.” Sazonov sanoi.

Korpinen kysyi, onko tämä rehellisesti sanottuna tilanne, jossa hälytyskellot alkavat soida.

“Olen törmännyt keskusteluun, että oikeustieteellinen tai lääketieteellinen nyt on naisvaltaistumassa. Mutta eihän tämä ollut mikään ongelma sata vuotta sitten, kun tämä oli toisin päin.” Sazonov huomautti.

Yanar toi esille kapean miehen mallin yhteiskunnassa ja sen seuraukset kuten esimerkiksi syrjäytymisvaaran. Hän totesi mieskuvan laajentamisen ja rikkomisen olevan todella tärkeitä.

“Sukupuolen stereotypioita pitää repiä auki.” Yanar totesi.

Perustulo ja veropolitiikka jakavat mielipiteitä

Korpinen avasi keskustelun taloudesta kysymällä, mitä talouspoliittista päätöstä ehdokkaat eivät haluaisi hallituksen tekevän. Heinäluoma vastusti veronkevennyslinjaa hyvätuloisille ja Yanar koulutuksen lisäleikkauksia. Kärkkäinen toivoi vastuullisella talouspoliittisella linjalla jatkamista nyt, kun talous on parantunut.

“Oikealle maltillista veropolitiikkaa ja vasemmalle maltillisia menolisäyksiä.”

Sazonovia huoletti miljardihuutokauppa sekä työllisyyskehitys.

”Rinne ja vasemmisto lupaavat 180 asteen suunnanmuutosta tähän “hirveään” politiikkaan, joka on tuonut 140 000 uutta työpaikkaa, ja työttömyys on painunut lama-aikaa edeltävälle tasolle. Huolettaa, että tehdään sellaisia päätöksiä, jotka rapauttavat tämän positiivisen työllisyyskehityksen. Sitten ollaan taas leikkauskierteessä”, Sazonov totesi.

Heinäluoma huomautti kokoomuksen ja oikeiston puhuvan vastuunkannosta ja talouspolitiikasta, mutta tekevän samalla vastuutonta talouspolitiikkaa, ”jota eivät edes valtiovarainministeriön virkamiehet tai taloustieteilijät kannata”.

Perustulomalli sai kannatusta Yanarilta. Demareilla on oma yleisturvamallinsa ja keskustalla perustulomallinsa, jonka Korpinen tosin huomautti olevan kaukana perustulosta. Sazonov pitää kansalaispalkkaa ideologisesti vääränä ratkaisuna.

”Jokaisen työikäisen ja -kykyisen täytyy lähtökohtaisesti tehdä töitä tai pyrkiä saamaan niitä.”

Kärkkäinen huomautti, että kukaan tuskin on tästä asiasta eri mieltä.

”Kyse on siitä, miten uskotaan perusturvan byrokraattisuuden vaikuttavan ihmisiin. Byrokratia ja sosiaaliturvan epävarmuus vievät energiaa, eivätkä voimauta toimimaan.”

Kärkkäinen puolusti lisäksi kiky-sopimusta, joka ”loi Suomeen kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Tämän ansiosta ei nyt keskustella siitä, mistä leikataan, vaan siitä, mihin voidaan antaa lisää rahaa.”

Tästä siirryttiin viimeiseen talouskysymykseen. Korpinen kysyi, miten työllisyyttä parannetaan.

Sazonov kannatti radikaalisti joustavampia työmarkkinoita.

”Työehtosopimusten yleissitovuus puretaan ja sovitaan tietystä minimitasosta, mutta muuten annetaan työnantajan ja työntekijän sopia vapaasti työajoista.”

Kärkkäinen nosti esiin useita keinoja kuten osatyökykyisten työllisyyteen panostamisen ja oli Yanarin kanssa samoilla linjoilla koulutukseen ja tutkimukseen panostamisesta. Heinäluoma toi lisäksi esille eläkeikää lähestyvät työhaluiset ihmiset, jotka syrjäytetään työmarkkinoilta. Yanar nosti vielä lopuksi työperäisen maahanmuuton.

”On aloja, joille tarvitaan ihmisiä nopeasti, mutta joille ei löydy tekijöitä täältä Suomesta.”

Yleisöä kiinnosti ulkopolitiikka

Lopuksi yleisö sai esittää kysymyksiä ja päästiin puhumaan hieman ulkopolitiikastakin. Kysyttiin EU-puheenjohtajuuskauden tärkeintä EU-kysymystä. Tämä käynnisti keskustelun oikeusvaltioperiaatteen edistämisestä jäsenvaltioissa, josta puhuivat Sazonov, Heinäluoma ja Yanar. Lisäksi kaikkien puheessa vilahti ilmasto.

Yleisö kysyi lisäksi kehitysavun nostamisesta. Heinäluoma ja Sazonov korostivat kehitysavun nostamista pitkällä aikavälillä 0,7 %:iin, mutta lähiaikoina tähän ei heidän mukaansa päästä. Kärkkäinen harmitteli kehitysyhteistyöleikkauksia ja kannatti niiden nostamista sekä EU — Afrikka -kumppanuuden vahvistamista. Yanar lisäsi, että ilmastorahoitus on tärkeä osa kehitysyhteistyötä.

Korpinen kysyi lopuksi yleisöltä, auttoiko paneeli heitä äänestyspäätöksissään. Sekä punaiset että vihreät laput heiluivat edelleen ilmassa. Vaikutti kuitenkin siltä, että ainakin jotkut olivat saaneet lisätietoa äänestyspäätöksensä tueksi.