/Ketkä johtavat Kiinaa?

Ketkä johtavat Kiinaa?

Teksti: Benjamin Byholm
Kuvat: Wikimedia Commons

Kiinassa puolue on valtiota mahtavampi. Nousevan suurvallan ylin auktoriteetti ei ole ministereistä koostuva valtioneuvosto tai lähinnä kumileimasimena toimiva parlamentti. Pekingissä korkeinta valtaa käyttää nimittäin kommunistisen puolueen johtava elin politbyroo. Mikä tämä byrokraattiselta kuulostava instituutio oikein on ja keille valta keskittyy sen sisällä?

 

Mikä ihmeen politbyroo?

Kommunistisen puolueen keskuskomiteaa johtava politbyroo suunnittelee politiikan suuret linjat ja toimii käytännössä Kiinan ylimpänä poliittisena auktoriteettina. Lokakuussa 2022 puolue valitsi puoluekokouksessaan uuden 24-henkisen politbyroon seuraavaksi viideksi vuodeksi. Uuden politbyroon kaikki jäsenet ovat miehiä, ja nuorin jäsen 58-vuotias.

Kiinan poliittisesta järjestelmästä on läpinäkyvyys kaukana. Sekä päätöksenteko, että vallanvaihtoprosessi keskittyvät puolueen ylimpään sisäpiiriin. Toimijat, toimintamallit ja tehdyt päätökset jäävät kansan valtaosalle tuntemattomiksi, kansainvälisestä yleisöstä puhumattakaan.

Politbyroon jäsenet ovat nimellisesti noin 200 hengestä koostuvan puolueen keskuskomitean valitsemia. Todellisuudessa politbyroon kokoonpano on kuitenkin ennalta sovittu, eikä suurille yllätyksille ole valintamenettelyssä sijaa. Jäsenyys määrittyy korkeimpien vallanpitäjien tahdon mukaan. 

 

Seitsemän sedän komitea

Lokakuun puoluekokous vahvisti Ulkopoliittisen instituutin arvion mukaan odotettua selvemmin Kiinan kommunistisen puolueen pääsihteerin Xi Jinpingin valtaa. Tämä heijastuu myös uuden politbyroon kokoonpanossa. 

Politbyroon sisällä valta keskittyy seitsenhenkisen pysyväiskomitean käsiin. Lokakuussa Xi nosti pysyväiskomiteaan kuusi hänelle lojaalia puolueveteraania, jotka tukevat vankasti tämän asemaa Kiinan yksinvaltaisena johtajana.

Xi Jinping lienee tuttu nimi kaikille maailmanpolitiikkaa seuraaville, mutta keitä ovat pysyväiskomitean muut jäsenet? Tässä jutussa esittelen lyhyesti Kiinan korkeimmat vallankäyttäjät ja Xin tärkeimmät liittolaiset. Henkilökuvat pohjautuvat kiinalais-amerikkalaisen Kiinan politiikan asiantuntijan Cheng Lin verkkosivuillaan julkaisemaan analyysiin.

 

Xi Jinping 习近平

Xi Jinping on Kiinan yksinvaltaisin johtaja sitten Mao Zedongin. Xin vaikutusvallan kannalta keskeisin titteli ei ole kansainvälisissä yhteyksissä käytetty Kiinan kansantasavallan presidentti, vaan Kiinan kommunistisen puolueen pääsihteeri, jona hän on toiminut vuodesta 2012. 

Xi on kymmenvuotisen johtajakautensa aikana haalinut itselleen merkittävän määrän henkilökohtaista valtaa, josta viimeisin osoitus on hänen poikkeuksellinen valintansa kolmannelle kaudelle puolueen johdossa. 

Xin johtajakauden aikana Kiina on kasvattanut suurvalta-asemaansa proaktiivisemman ulkopolitiikan ja asevoimien kehittämisen myötä. Sisäpoliittisesti Xin kauden tunnusmerkkejä ovat laaja korruptionvastainen kampanja (jonka myötä Xi on monien asiantuntijoiden myötä saanut tekosyyn poliittisten vastustajiensa vangitsemiseen) sekä valtion roolin kokonaisvaltainen vahvistaminen yhä autoritaarisempaan suuntaan. 

Kiinan ihmisoikeustilanne on huonontunut entisestään Xin valtakaudella. Xinjiangin maakunnan uiguurehin kohdistuva systemaattinen sorto ja teknodystooppinen valvontayhteiskunta ovat eräitä tämän kehityksen hälyttävimpiä esimerkkejä. YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston elokuussa julkaisemassa raportissa todetaan Xinjiangissa tapahtuneen “vakavia ihmisoikeusrikkomuksia”. Useat länsimaat, muun muassa Yhdysvallat ja Iso-Britannia, pitävät Kiinan uiguureihin kohdistamia toimia kansanmurhana. 

Ulkopolitiikan osalta Xin kolmannen pääsihteerikauden keskiössä ovat kiihtyvä suurvaltakamppailu Yhdysvaltain kanssa sekä kiristynyt suhde Taiwaniin.

 

Wang Huning 王沪宁

Wang Huning on viime vuosikymmenet ollut kohtalaisen näkymätön, mutta hyvinkin vaikutusvaltainen hahmo Kiinan politiikassa. Häntä on luonnehdittu nyky-Kiinan politiikkaa kulissien takana muovaavaksi taustavaikuttajaksi ja puolueen tärkeäksi ideologiksi.

Konservatiivina pidetty Wang on jo pitkään peräänkuuluttanut sisäisen vakauden, puolueen vahvan johtajuuden ja uskaliaamman ulkopolitiikan merkitystä. Wangin näkemysten katsotaan edustavan Kiinassa 1980-luvulla kehitettyä neoautoritarismiksi kutsuttua poliittista ideologiaa. Neoautoritarismin ytimessä on ajatus siitä, että Kiinan kaltainen suuri, mutta suhteellisen köyhä valtio tarvitsee vahvaa johtajuutta ja markkinauudistuksia kehittyäkseen. 

”Kiinan Kissingeriksi” luonnehdittu Wang on ollut Kiinan ylimmän päätöksenteon sisäpiirissä lähes kolme vuosikymmentä – kolmen eri johtajan palveluksessa. Hän toimi keskeisissä rooleissa myös Xin edeltäjien Jiang Zeminin (vallassa 1989–2002) ja Hu Jintaon (2002–2012) kabineteissa.

Xi ja Wang uskovat molemmat liberaalien ja lännestä tulevien ajatusten olevan uhka kommunistisen puolueen valta-asemalle ja perinteisille kiinalaisille arvoille. Wangin katsotaan olennaisesti rakentaneen Xin henkilökulttia viime vuosina ja toimineen Kiinan hallinnon nationalistisen propagandan pääarkkitehtina jo kolmen vuosikymmenen ajan. Cheng Li arvioi Wangin nousevan joko Kiinan parlamentin eli kansankongressin puhemieheksi tai valtion korkean neuvoa-antavan elimen CPPCC:n johtoon.

 

Li Qiang 李强

Li Qiang toimi Shanghain puoluesihteerinä 20172022. Metropolin ylimpänä vallankäyttäjänä Li päätti kaupungin koronasulkutoimenpiteistä keväällä 2022. Äärimmäisen tiukat rajoitukset herättivät voimakasta kritiikkiä kaupungin 24 miljoonan asukkaan joukossa, ja kaksi kuukautta kestänyt epäsuosittu sulkutila asetti Lin poliittisen tulevaisuuden kyseenalaiseksi. Puoluejohdossa Lin toimia kuitenkin kiiteltiin. Hänen nousunsa pysyväiskomiteaan on selkeä osoitus ainakin Xin luottamuksesta.

Lin arvioidaan nousevan pääministeriksi ja siten nimellisesti Kiinan toiseksi vaikutusvaltaisimmaksi vallankäyttäjäksi, vain ylimmän johtajan titteliä kantavan Xin taakse. Pääministeri on Kiinan valtionpäämies.

Lillä ei kuitenkaan ole kokemusta Pekingin keskushallinnossa toimimisesta ja Kiinan valtioneuvoston rakenteista. Tästä syytä Lin arvellaan olevan pääministerinä pitkälti riippuvainen Xin tuesta ja auktoriteetista.

 

Ding Xuexiang 丁薛祥

Ding Xuexiangin perhetausta on politiikan ulkopuolella, mutta hän on viime vuosina edennyt nopeasti puolue-eliittiin syntyneen Xin sisäpiirissä. Ding on rakentanut poliittisen uransa puolueen hallintobyrokratian piirissä ja nousi pysyväiskomiteaan toimittuaan viisi vuotta puolueen keskustoimiston johdossa.

Dingin omista poliittisista tavoitteista ei tiedetä paljon – hän on uransa aikana toiminut lähinnä hallintotehtävissä, ja siten vastannut ensisijaisesti politiikan toimeenpanemisesta. Ding tunnetaan kuitenkin poliittisesta selviytymiskyvystään. Vuonna 2006 Shanghain puoluesihteeri Chen Liangyu erotettiin pestistään korruptioskandaalin seurauksena ja tuomittiin myöhemmin 18 vuoden vankeuteen. Tuolloin Chenin läheisenä alaisena työskennellyt Ding selvisi kuitenkin skandaalista naarmutta.

Puolueen keskustoimiston johtajan virkansa myötä Dingiä pidetään joskus Xin kansliapäällikkönä. Häntä luonnehditaan nöyräksi, kulissien takana vaikuttavaksi byrokraatiksi, jonka valtaannousun kannalta keskeistä on ollut hänen lojaalisuutensa Xitä kohtaan. Viime vuosina Ding on lähes aina nähty Xin seurueessa tämän virkamatkoilla. 60-vuotias Ding on pysyväiskomitean nuorin jäsen.

 

Zhao Leji 赵乐际

Zhao Leji nousi pysyväiskomiteaan toimittuaan viisi vuotta puolueen sisäisestä valvonnasta ja korruptiontorjunnasta vastaavan komission johdossa. Zhaolla on siten ollut keskeinen rooli Xin korruptionvastaisen kampanjan ohjaamisessa, mukaan lukien Xin poliittisten vastustajien taltuttamisessa.

Zhaon ja Xin perheillä on yhteinen tausta keskisen Kiinan Shaanxin maakunnassa, ja Zhaon nouseminen pysyväiskomiteaan voidaan nähdä merkkinä perhesuhteiden merkityksestä Kiinan politiikassa. Zhaota pidetään Xin varhaisista liittolaisista koostuvan “Shaanxi-koplan” keskeisenä hahmona.

Cheng Li katsoo Zhaon olevan hyvin asemoitunut edistämään Xin keskeisiä sisäpoliittisia tavoitteita, erityisesti köyhyyden vähentämistä ja puolueen sisäistä valvontaa. Zhaota on pidetty nousevana tähtenä Kiinan politiikassa, ja Wang Huningin tavoin hänen uskotaan nousevan kansankongressin puhemieheksi tai CPPCC:n johtoon.

 

Li Xi 李希

Li Xi nousi pysyväiskomiteaan toimittuaan viisi vuotta Kiinan väkirikkaimman maakunnan Guangdongin puoluesihteerinä. Li tutustui Xi Jinpingiin jo 1980-luvulla, ja kaksikko on tiettävästi ollut läheisesti tekemisissä siitä asti. Lin läheinen suhde Xihin on ollut myös valtionmediassa esillä, mikä on viitoittanut hänen tietään politiikan huipulle. 

Li tunnetaan korruptionvastaisen politiikan vankkana tukijana ja puolueen sisäisen kurin peräänkuuluttajana. Lokakuussa hän nousi Zhao Lejin seuraajaksi puolueen sisäisestä valvonnasta vastaavan komission johtoon.

Guangdongin puoluesihteerinä Lillä on ollut keskeinen rooli Kiinan BRI-hankkeen toteutuksessa (juontaa englannin kielen sanoista Belt and Road Initiative). Osana uutena silkkitienäkin tunnettua megaprojektia Kiina on sijoittanut satoja miljardeja euroja infrastruktuurin kehittämiseen, lähinnä globaalin etelän maissa. Jättihanketta on kritisoitu ihmisoikeusrikkomuksista, haitallisista ympäristövaikutuksista ja uuskolonialismin edistämisestä.

 

Cai Qi 蔡奇

Cai Qi toimi vuodesta 2017 vuoteen 2022 Pekingin puoluesihteerinä. Hänen keskeinen roolinsa Pekingin vuoden 2022 talviolympialaisten järjestämisessä kiihdytti hänen nousuaan puolueen ylimpään johtoportaaseen. 

Työskennellessään Zhejiangin maakunnan puoluejohdossa Cailla oli yli 10 miljoonaa seuraajaa Weibossa, Kiinan Twitteriä muistuttavalla some-alustalla. Cain puoluebyrokraatille epätyypillisen some-suosion arvellaan kiinnittäneen Xin huomion.

Cai on niin ikään profiloitunut sisäisen turvallisuuden kysymyksissä. Hän toimi 20162017 puolueen vaikutusvaltaisen kansallisen turvallisuuden komission varajohtajana. Sisäisen turvallisuuden osa-alueista Cai on viroissaan korostanut erityisesti kyberturvallisuuden merkitystä.

Viimeisen neljän vuoden aikana Cai on ylennetty neljä kertaa, mikä Cheng Lin mukaan kertoo hänen merkityksestään Xi Jinpingille. Cai tunnetaan Xin vankkumattomana tukijana, joka on peräänkuuluttanut “absoluuttisen lojaalisuuden” merkitystä ylintä johtajaa kohtaan. Tämä lojaalius vaikuttaisikin olevan yhteistä kaikille pysyväiskomitean jäsenille – Xin lähipiirissä ei ole tilaa soraäänille tai kilpailijoille.

 

Vinkkejä:

Kiinan ulko- ja sisäpolitiikasta kiinnostuneille suosittelen tutustumaan China Leadership Monitorin verkkojulkaisuun osoitteessa prcleader.org

Xin henkilöhistoriaa ja poliittisen uran kehitystä taustoitetaan kattavasti The Economistin julkaisemassa The Prince -podcastissa. Podi löytyy Spotifysta ja Applelta.

Tämän artikkelin pääaineistona käytettiin Cheng Lin laatimaa analyysiä Candidates for China’s 20th Politburo Standing Committee and Politburo. Analyysi on julkaistu yhdysvaltalaisen ajatushautomon Brookings Institutionin verkkosivuilla.

TAGS: