Teksti: Alvar Aalto-Setälä

Kuva: Vilma Puttonen

Verkkokauppa myllää Helsingin keskustan uusiksi: Stockmann ja kivijalat murtuvat, mitä tulee tilalle? Mullistuksia on luvassa.

Helsingin kivijalkaskene on kokenut suuria muutoksia 2010-luvun aikana. Konkurssi on syönyt sellaisia legendaarisia liikkeitä kuin Tiimarin, Makuunin, B&R:n ja Toys ”R” Usin. Tiimari kaatui 2014, muut kolme vuoden 2018 aikana, ja useammalla näistä yhtiöistä kulutuksen muutos verkkokauppakeskeisemmäksi oli liikevaihdon romuttava seikka. Samaan aikaan Stockmann, H&M ja KappAhl ovat myöskin ajautuneet muuttuneiden kulutustottumusten seurauksena vakaviin ongelmiin. Stockmannin tilanne on ollut helsinkiläisille identiteetillinen kriisi, sillä sen valtava kivijalkamyymälä, pyörivä kello ja kuuluisat alennusmyynnit ovat monelle helsinkiläisyyden perikuva. Stockmannin valtaisa velkataakka, heikko myynti ja muutamat kokonaisuutta upottavat ongelmamyymälät ovat kutistaneet yhtiön markkina-arvon miljardista 170 miljoonaan euroon. Yhtiön johtoon palkatun Lauri Ratian toivotaan nyt kykenevän samanlaisiin ihmeisiin kuin mitä hän teki Turun telakkayhtiölle vuosina 2013 ja 2014. Myös H&M:n ongelmat voivat tulla monelle helsinkiläiselle järkytyksenä, sillä muun muassa Aleksanterinkadulla näyttävästi möllöttävä ruotsalainen vaatejätti on eräänlainen kivijalkashoppailun perikuva, eikä Zalandon kaltaisten nettikauppojen ajateltu osuvan ensimmäisenä juuri siihen. Kivijalkamyymälät saattavat olla 2020-luvun Helsingissä ikään kuin Lontoon punaisia puhelinkoppeja: ihan symppiksiä, mutta silti hyödyttömiä muinaismuistoja. Mikäli kivijalkashoppailu todellakin jatkaa marginalisoitumistaan, herää kysymys Helsingin keskustan tulevaisuudesta seuraavina vuosikymmeninä: Mitä tulee vaatekauppojen ja ostoskatujen tilalle? Kokosin kolme potentiaalista trendiä, joiden siemenet on kenties kylvetty kivijalkojen reunuksiin.

1. Kahvilasaatio

On pelkästään luonnollista, että ruotsalaisten vaatekauppojen, joita on esimerkiksi Aleksanterinkadulla enemmän kuin niiden suomalaisia kilpailijoita, tilalle tulee lisää ruotsalaisia suuryrityksiä. Onhan Helsinki ainakin yritysmaailmassa jonkinlainen Tukholman takapiha. Ruotsalaisella Espresso Housella on pelkästään Helsingin keskustassa jo ruhtinaalliset 14 kahvilaa – uskomattoman monta, kun muistaa, että yhtiö aloitti Suomessa vasta 2015. Yhtiö on pohjoismaiden suurin kahvilaketju ja kasvaa nopeasti. Helsingin keskustan kahvilamaailma on toki ainakin toistaiseksi Espresso Housea moninaisempi. Pitkän linjan toimija Robert´s Coffee miehittää keskustaa kymmenellä kahvilalla ja Fazer Caféiden määrä (5) on vähäinen, mutta maine sitäkin suurempi. Amerikkalaisjätti Starbucksin saapuminen kaupunkiin oli vuonna 2013 valtaisa tapaus, ja Akateemisen kirjakaupan kahvilaan jonotettiinkin viikkotolkulla. Ketjujen lisäksi myös yksittäiset kahvilat ovat keskustassa enemmän kuin edustettuina, ja niitä perustetaan myös jatkuvalla syötöllä lisää vastauksena suureen, alati kasvavaan kysyntään. Jos et usko, niin suosittelen käymään minä tahansa lauantai-iltapäivänä kahvilla keskustassa ystäväseurueen kanssa – tuskin mahdut ensimmäiseen yrittämääsi paikkaan. Ennustankin, että kahvilasaatio on keskustan tulevaisuuden merkittävin trendi ja jatkuu myös tulevina vuosina. Maailman eniten kahvia juovan kansan pääkaupungissa juodaan tulevaisuudessa kahvia yhä useammin baristan kuin kodin Moccamasterin keittämänä.

2. Antikaupallistuminen

Elokuussa 2018 avattu taidemuseo Amos Rex ­hämmensi koko syksyn ajan jonoillaan. Jonottavatko ihmiset tosiaan tuntikausia kaikista mahdollisista paikoista juuri taidemuseoon? Stockmannin Hullut Päivät ovat olleet pitkään jonkinlainen Helsingin keskustaa määrittävä jaettu kokemus, jolle mikään mielenosoitus tai vastaava tapahtuma ei ole vetänyt vertoja. Nyt syksyisessä viimassa museoon jonottaneet ihmiset synnyttivät kaupallisille jättialennusmyynneille kollektiivisen kulttuurin vaihtoehdon. Jaettu kokemus voikin olla vaikka vetävä taidenäyttely: Hullut Päivät on out, Amos Rex on in. Keskustakirjasto Oodin avaaminen ja esimerkiksi Kansallismuseon Barbie-näyttelyn kävijäennätys olivat molemmat vastaavanlaisia epäkaupallisen yhteisöllisyyden muotoja, jotka omalta osaltaan saattavat antaa osviittaa ­uuden Helsingin keskustakulttuurin muodoista. Shoppailua ja kulutushysteriaa paheksutaan ja se tehdään mieluummin omalta tietokoneelta käsin; kaupungille lähdetään sen ­sijaan näyttävästi museoon, kirjastoon tai muihin kulttuuririentoihin. Kaupunginvaltuutettu Petrus Pennanen onkin vaatinut, että keskustan tyhjillään olevia kaupallisia tiloja tulisi ottaa kansalaisyhteiskunnan käyttöön kaupunkilaisten kohtaamispaikoiksi. On mielenkiintoista nähdä, leviääkö ongelmissa olevien kivijalkamyymälien tilalle valtavasti kansalaisyhteiskunnallisia toimijoita, ja mille pohjalle uuden kaupunkikulttuurin rahoitus rakentuu.

3. Teemapuistoistuminen

10 000 turistia. Sen verran viime kesänä Helsingin keskustaan rantautui pelkästään yhtenä hyvänä päivänä kansainvälisiä risteilyturisteja. Helsinkiin saapuu suurilta risteilijöiltä yhteensä jopa puoli miljoonaa päivämatkaajaa kesän aikana eli lähes kaupungin oman väkiluvun verran. Näiden pikavisiittien lisäksi kasvava lentomatkustajien joukko tekee Helsingistä kokoonsa nähden merkittävän turismikaupungin. Turismin vaikutukset voidaankin juuri siksi nostaa kolmanneksi Helsingin keskustan kehitystä määrääväksi trendiksi tulevina vuosikymmeninä. Temppeliaukion kirkko otti jo käyttöönsä pääsymaksut, töölöläiset ovat hermostuneita turistibussiletkoihin ja Kauppatorin alue natisee liitoksissaan aukion jäädessä liian pieneksi kasvavalle kävijämäärälle. Helsingillä on vielä pitkä matka pohjoisen Venetsiaksi tai Barcelonaksi, mutta massaturismi vaikuttaa yhä kasvavissa määrin myös Helsingin kehitykseen. Iskeekö Airbnb lopulta myös Helsingin jo valmiiksi tukkoiset vuokramarkkinat ikuiseen solmuun, vai onnistuuko Helsinki poimimaan turismista vain sen hyvät vaikutukset? Tiivis ja looginen kävelykeskusta on kuin luotu turistin pikavisiitille ja Euroopan käytetyin kaupunkipyöräjärjestelmä tekee liikkumisesta entistä helpompaa. Kenties Stockmannin tavaratalo menee konkurssiin ja tilalle tulee valtaisa turisteille suunnattu Suomi-market? Kuulostaa absurdilta, mutta on parasta muistaa, että turismi on tulevaisuudessa Helsingille entistä tärkeämpi rahasampo turistien ollessa huomattavasti omia kaupunkilaisia parempia kuluttajia. Kasvava turismi on megatrendi ja sen vaikutukset Helsinkiin ovat merkittäviä, eikä ole lainkaan yllättävää, että VR:n hylkäämälle Rautatientorille, eli keskustan keskeisimmälle kiinteistölle, muuttaa kaikista mahdollisista toimijoista juuri hotelli.

Yhteenveto

Kulutuksen muutokset muovaavat kaupunkia jatkuvasti ja keskustan kivijalkamyymälät sekä keskustan kauppakeskusten liiketilat jäänevät joskus tulevaisuudessa yrityksille liian kalleiksi ja epäkäytännöllisiksi. Kuluttajat haluavat keskustaan jatkuvasti kasvavalla volyymilla kauppareissun sijasta kahville, museoon tai nähtävyyksiin, ja nämä muutokset muovaavat koettua kaupunkitilaa voimakkaalla tavalla. Toki juuri näiden kolmen ilmiön valitseminen keskustan kehityksen trendeiksi on yksinkertaistava malli, mutta kuvastaa silti kaupungin muutoksen piirteiden moninaisuutta. Keskustan on määriteltävä itsensä uudelleen, kun palvelut ja elämykset syrjäyttävät aiemman kulutukseen perustuvan mallin. Espresso House on uusi H&M, Amos Rex Hullut Päivät, ja turistit vaikka kirkkokansa. Kehitys on väistämätöntä, mutta ei kenties kovin hyvin tiedostettua.