Porthanian neljä vuodenaikaa

 

Valtsikassa kuohuu ja kohisee niin kuin aina ja mikä parhain tapa tutkiskella näitä aiheita on sukeltaa jälleen Jodelin syövereihin ja tarkastella pinnan alla pyöriviä anonyymejä mielipiteitä ja ajatuksia.

Huomaan, että tapahtumat ovat keskiössä keskusteluissa, ja kursseihin liittyvät ongelmat ovat jääneet hyvin pieneen rooliin. @valtsika Jodel- kanavalla on pohdittu vasemmistolaisten opiskelijoiden laulutoiveita pöytäjuhlissa. Keskustelun aloittajan mielestä ”Kenen joukoissa seisot” on monille liian vaikea laulu ja pitää laulua aneemisena verrattuna muihin vallankumouslauluihin. Tähän vastattiin, että vallankumouslauluja ei tarvittaisi lainkaan, sillä kirjoittaja koki nämä kovin vaivaannuttaviksi. Kompromissiksi ehdotettiin Kansainvälistä, sillä se on kuulemma helppo osata myös humalassa, ja vähän oikeistolaisempikin valtiotieteilijä pysyy laulussa mukana. Tästä laulunjohtajille vähän pohdittavaa, ja meille valtsikalaisille ehkä kotiläksyksi sanojen parempaa opettelua.

Toinen ajankohtainen teema @valtsika kanavalla on tietenkin VOOsse ja siihen liittyvät fomo-keskustelut, sekä sen jälkeiset ”kiitos ja anteeksi” -viestit. Risteily näkyy myös toisella kanavalla, nimittäin @valtsikaihastus, jossa tunnustettiin erilaisia tunteita etenkin Harri Hyljettä, ruotsalaisia sekä erästä punahaalarista kohtaan. Sinne vain tunnistamaan itseään! Tällä kanavalla kieri juoru myös moiskuvista suudelmista, jotka vaihdettiin risteilylaivan tanssilattialla. Taitaa olla kateellisten huutelua niiltä, jotka jäivät ilman kielimoukkuja.

Jodelissa pohditaan myös jälleen omia valintoja suhteissa kanssaopiskelijoihin. Kanavalla äänestetään siitä, minkälaista ruokavaliota valtsikalaiset noudattavat, sekä siitä, kummalle puolelle janaa kallistuvat, oikealle vai vasemmalle. Nämä tuntuvatkin olevan jonkinlaisia iänikuisia teemoja @valtsika- kanavalla, jossa olen itsekin kuuliaisesti vastaillut näihin kyselyihin vuodesta toiseen. Ehkäpä tämä kertoo jälleen tarpeistamme kuulua yhteen ja tuntea tulevansa hyväksyttyiksi juuri sellaisina syöjinä ja ajattelijoina kuin olemme. Jodel tarjoaa jälleen sekä tukea, että vastakkainasettelua.

 

Teksti ja kuvitus: Mari Orsila