Teksti: Saara Pylkkänen
Kuva: Maijastina Tuominen

 

Time to BeReal. 2 min left to capture a BeReal and see what your friends are up to!

 

Trendaavan sovelluksen jokapäiväinen, satunnaiseen ajankohtaan osuva ilmoitus herättää käyttäjät ikuistamaan elämäänsä seuraajilleen, milloin missäkin tilanteessa. BeRealia on kritisoitu siitä, etteivät sen välittämät tilanteet nimestään huolimatta ole välttämättä kovin “real”, kun mahdollisuudet kuratoiniin ovat jollain tasolla olemassa. BeRealin tavoittaman aitouden astetta voi arvioida monella tapaa, mutta sovelluksen suosion syistä ollaan media-analyyseissa usein yhtämielisiä: somessa ollaan siirtymässä uuteen, autenttisempaan aikakauteen.

 

Tarve uudelle sosiaalisen median sovellukselle on kytenyt ilmassa jo pidemmän aikaa. Kiinnostus esimerkiksi Instagramin sisältöjä kohtaan on vähentynyt vuosi vuodelta sen täyttyessä kaupallisista yhteistöistä ja mainonnasta – nähtävästi myös oman somekuplani ulkopuolella. Alusta on viimeisimmän saatavilla olevan datan mukaan menettänyt suosiotaan etenkin käyttäjiensä sitoutuneisuuden osalta.

 

Toive autenttisuudesta ja aitoudesta nousee todellisesta tarpeesta määrittää rajoja sosiaalisen median käytölle ja muuttaa alustojen toimintalogiikkaa vähemmän kaupalliseksi. Autenttisuuden vaateessa voi siten nähdä pyrkimyksen vallata tilaa takaisin somen huomiotaloudelta ja pitkälle kuratoiduilta sisällöiltä. 

 

Yritykset ja brändit pyrkivät nekin kuitenkin hyödyntämään autenttisuuden markkinapotentiaalia somessa. Somejulkkisten jakamat sisällöt ovat siirtyneet tarkkaan valotetuista studioista henkilökohtaisiin tiloihin, kuten olohoneisiin ja autoihin: hyvän esimerkin löytää esimerkiksi Kylie Jennerin TikTokista.

 

Mikäli autenttisuus seuraa markkinaehtoista polkua, päätyy se vain määrittelemään suosittujen sisältöjen keskeisiä piirteitä uusiksi. Jos uudet normit keskittyvät autenttisuuden vaateen kautta minän syvimmän olemuksen etsintään ja sen paljastamiseen muille, tarkoittaa se uusien kompromissien tekemistä oman yksityisyyden ja huomion välille. Trendi voi muuttaa myös tapaa, jolla suhtaudumme toisiimme. Läheiset ihmissuhteet tai kohtaamiset tuntemattomien kanssa ovat kohtaamisen sijaan paikkoja autenttisen somesisällön tuottamiselle. Konkreettisina esimerkkeinä voidaan pitää esimerkiksi TikTokin erovideoita tai random acts of kindness -trendiä.

 

Törmäsin autenttisuuden käsitteeseen somekeskustelun ulkopuolella lukiessani eksistentialismin filosofin Simone de Beauvoirin tuotantoa. De Beauvoir ei luonnollisesti liittänyt käsitteen hahmottelua someaikaan, mutta siitä voinee tästä huolimatta ammentaa myös nykykonteksiin. Hänelle autenttisuus ei ole itsensä paljastamista tai avaamista muille sinänsä. Autenttisuus on pikemminkin itsensä jatkuvaa luomista omien intohimojen kunnioittamisen ja tavoittelun kautta. 

 

Autenttisuuden toteuttaminen de Beauvoirin käsitteen mukaisesti voi ehkä tarjota selkeyttä sille, kenen ehdoilla somessa toimii. Merkityksen antaminen itse valitsemilleen asioille somealustojen kaupallisten algoritmien ulkopuolelta voi parhaassa tapauksessa luoda lisää liikettä suuntaan, jota kohti autenttisuuden trendi alunperin pyrki hapuilemaan, ja luoda muille tilaa tehdä samaa.

 

Silmiini on osunut myös poliitikkojen pohdintoja siitä, miten vastata paineeseen esiintyä somessa autenttisena itsenään, varsinaisen poliittisen päätöksenteon ulkopuolella. Esimerkiksi Helsingin vasemmiston kaupunginvaltuutettu Mia Haglund toi syyskuussa instagram-storyssaan esiin pohdintojaan siitä, millaista sisältöä somessa voi poliitikkona jakaa, mikäli tavoittelee näkyvyyttä lähtökohtaisesti tehdyn politiikan ehdoilla, persoonan sijaan.Tavallaan kyseessä on myös paradoksi: poliitikko tarvitsee kannattajia pysyäkseen vallassa, mikä vaatii henkilökohtaista tunnettavuutta. Samojen kysymysten äärellä Tutkaimen kansikuvahaastattelussa painii SDP:n kansanedustaja Ilmari Nurminen

 

Somen autenttisuuden vaade yltää myös poliitikkoihin. Voisiko trendi politiikan henkilöitymisen ohella, de Beauvoirin ajattelua seuraten, myös palauttaa politiikkaa politiikkaan? Jos autenttisuus on ulospäin suuntautuvaa toimintaa, voi poliitikkojen tekemä politiikka ehkä nousta suosion mittareilla hieman nykyistä korkeammalle. 

 

(Suosittelen eksistentialismin filosofeihin tutustumista ja heidän teorioidensa soveltamista myös muiden mediakenttää- ja politiikkaa sivuavien kysymysten pyörittelyyn.)