Tutkain

Valtiotieteellinen ylioppilaslehti vuodesta 1964

Jutut

  • Pääkirjoitus: Miksi opiskelijat uupuvat?

    Pääkirjoitus: Miksi opiskelijat uupuvat?

    Jokaiselle julkista keskustelua seuraavalle on tullut selväksi, että opiskelijat ovat uupuneita. Puhutaan jopa mielenterveyskriisistä, jonka ratkaisemiseksi Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ja Suomen opiskelijakuntien liitto (SAMOK) vaativat keinoja mielenosoituksessaan Säätytalolla huhtikuussa.  Mielenterveysongelmien juurisyiden analysoiminen on maallikolle hankalaa, mutta vaikuttavia tekijöitä ei välttämättä tarvitse etsiä kaukaa. Jokainen joskus opiskellut tietää, millaista opiskelijan elämä voi olla. Se on…

  • Tutkain selvittää: Miksi keskustakampuksella ei sallita koiria

    Tutkain selvittää: Miksi keskustakampuksella ei sallita koiria

    Oletteko huomanneet lukuisat “EI KOIRIA” -kyltit Kaisa-talossa? Entä Porthanian ovia koristavat koirasymbolit, joiden päälle on vedetty verenpunaiset henkselit? Kerrassaan ikävä tunnelma. Koirien käyttö erilaisissa sosiaalipalveluissa, kuten terapiakoirina ja lukukoirina on yleistynyt viime vuosina. Kanssakäyminen eläinten kanssa lievittää tutkitusti stressiä. Vuonna 2019 julkaistun tutkimuksen mukaan säännöllinen kanssakäynti eläinten kanssa kampuksella laski yliopisto-opiskelijoiden kortisolitasoja (Pendry & Vandagriff…

  • Niemessä tuulee ­­

    Niemessä tuulee ­­

    Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun yritysrahoittajia kritisoiva kolumni opiskelijalehdessä aiheutti kuohuntaa. Lehteä rahoittavan säätiön edustaja toivoi, ettei kolumnia julkaistaisi ja kauppakorkeakoulu halusi sen olevan sävyltään positiivinen. Säätiö ja kauppakorkeakoulu kiistävät yrittäneensä vaikuttaa lehden journalistiseen päätösvaltaan. Pääsiäisen korvilla korviini kantautui huhuja mahdollisesta Kylteri-lehden kokemasta painostuksesta koskien tapaa, jolla lehdessä kirjoitetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun lahjoittajista. Huhujen mukaan kauppakorkeakoulu ja KY-säätiö olisivat…

  • Gradukeilassa

    Gradukeilassa

    Venäjän vaikuttaminen vuoden 2016 Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin on perusteellisesti koluttu aihe, mutta 2020 venäläisten vaalihäirintä jäi pienemmälle huomiolle, kun ongelmia vaalien kanssa ilmeni kotikutoisestikin. Viime vuoden joulukuussa julkaistussa gradussaan ”Russia Todayn (RT) kehykset Yhdysvaltain presidentinvaaliehdokkaista demokraattien esivaaleissa 2020” Matias Tirroniemi käsittelee aihetta, vaikka painopiste ei olekaan pietarilaisissa trollitehtaissa.  Tirroniemen gradu analysoi valtiorahoitteisen, kansainväliselle yleisölle suunnatun Russia…

  • Porthanian neljä vuodenaikaa

    Porthanian neljä vuodenaikaa

    Valtsikan jodelissa kuhisee kuin McDonaldsin jonossa neljältä lauantaiyönä. Analyyttisen poliittisen keskustelun ja korkeatasoisen ajattelun Mekassa, @valtsika-jodelkanavalla, ollaan erityisen huolissaan kesätöiden ja harjoittelupaikkojen hakemisesta.  Harjoittelupaikat ja niiden haastatteluissa pärjääminen ovat valtsikalaisten ikuisuuskysymys, johon liittyvää tuskaa pyritään lievittämään kyselemällä vinkkejä samassa veneessä olevilta kohtalontovereilta. Hakijalle ehdotetaan vinkiksi muun muassa harjoittelupaikkansa ajankohtaisiin hankkeisiin ja toimintaan tutustumista, jolloin haastattelijan…

  • Vieras, Kärpänen ja Omenarakkaus – hyppy surrealismin maailmaan 

    Vieras, Kärpänen ja Omenarakkaus – hyppy surrealismin maailmaan 

    Vieras Sinä olit tunkeilija, tunkeutuja, tungettelija Hän oli haamuasiakas, henki, häävieras. Arvovieras, kutsuvieras, messuvieras, yövieras.  Yöpyjä? Ulkoa tuleva, transalpiininen, maahantuotu kävijä? Olen ehdottoman epämiellyttävä ei-alkuperäinen, laimentava ladonkasvatti.  Emme silti olleet yhteensopimattomia, outoja, sivullisia, luonteenvastaisia toisillemme, itsellemme.  Yhdessä olimme silminnäkijöitä, silmänkääntäjiä, sairaanhoitajia, hoivaavia, helmeileviä, hellittämättömiä helluntaijuhlijoita.  Sivunäytöksessä, sivukomerossa, sivukonttorissa istuin vieressänne, kupeessanne. Lähellä, edessä, vasten, lähistöllänne…

  • Tyhmä kysymys

    Tyhmä kysymys

    Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen: Miksi Turkki on vihainen Suomelle?  Kirjoitan tätä Turkista, jossa en ole kohdannut vihaa. Siispä ainakaan kaikki turkkilaiset eivät ole ainakaan kaikille suomalaisille vihaisia. Voi toki olla, että he osaavat piilottaa vihansa erityisen hyvin.   Ehkäpä kyse on presidentistä. Turkkilainen professori korosti juuri minulle, että presidentti Erdogan on luonteeltaan tiuskivan kiukkuinen. Itse uumoilen,…

  • Okko & Okko – Terveisiä Twitteristä: pyhät kolminaisuudet

    Okko & Okko – Terveisiä Twitteristä: pyhät kolminaisuudet

    Viimeaikaiset protestit ovat saaneet ulkopolitiikan päivystävien dosenttien kupolit kuumenemaan. Onneksi tilannetta viilentää perussuomalaisten tyhjentävä diagrammi isänmaan pelastamisen keinoista. Twitteriä on kuvattu antisosiaaliseksi kidutuskammioksi, joka tuo käyttäjissään esille sisäiset sadistinsa. Toiset taas pitävät sitä suomalaisen poliittisen keskustelun pyhättönä. Me kuulumme jälkimmäisiin. Siispä tarjoamme teille rationaalisen, objektiivisen ja tolkkua täynnä olevan katsauksen viimeaikaisen Twitter-keskustelun saloihin. Seuraa lyhyt…

  • Kannut kaakkoon!

    Kannut kaakkoon!

    Tervehdys kaikille Kannunvalajille ja vielä kerran – oikein hyvää alkanutta vuotta! Kannunvalajien hallituksessa vuosi 2023 on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin. Viime vuosia latistaneet koronarajoitukset ovat pelkkä muisto, kun tapahtumakausi pääsi starttaamaan jo 1.2 järjestetyillä sitseillä AS-killan kanssa. Tulevan tapahtumavuoden suunnittelu on hallituksessa pitkällä. Keväällä pääsette mukaan niin perinteisiin, uusiin kuin myös vuosia tauolla olleisiin tapahtumiin! Sekä…

  • Kolumni: Kvantiti ei korvaa kvalitia

    Kolumni: Kvantiti ei korvaa kvalitia

    Suomen kielen rappiollinen tila ponnahtaa ajoittain lehtien palstoille. Janne Saarikivi (HS 3.2.2023) maalaa synkän kuvan kansalliskielen tulevaisuudesta; ilman tietoisia päätöksiä kieli taantuu nälkävuosien tasolle ja yhteiskunta seuraa perässä. Tällä hetkellä keskustelua suomen kielen asemasta käydään pääasiassa kielitieteilijöiden, äidinkielenopettajien ja muiden asiaan perehtyneiden auktoriteettien johdolla. Kielen elinvoimaisuuden ylläpidon kannalta olisi keskeistä, että mahdollisimman moninainen kieltenkäyttäjien joukko…