Donald Trump turvautui vaalipolulla joukkoon vaikuttajia, joita yhdistävät maskuliinisuuden ihannointi, ”wokelle” haistattelu ja oikeistolaisuus.”Manosfäärin” isoilla nimillä on valtava nuorten miesten yleisö – eli rutkasti poliittista potentiaalia.
Teksti: Santeri Hovi.
6.11.2024 Florida. Donald J. Trump astelee lavalle. Hän paistattelee tuoreen voittonsa valossa. Tähän voittoon moni ei vielä hetki sitten olisi ollut valmis uskomaan – onhan herra presidenttiä syytetty esimerkiksi asiakirjojen väärentämisestä, vaalituloksen kiistämisestä, seksuaalisesta hyväksikäytöstä, yllyttämisestä kapinaan sekä salaisten asiakirjojen laittomasta hallussapidosta.
Lavalla on mukana Trumpin perheen, poliittisten liittolaisten ja tulevan varapresidentin lisäksi Dana White -niminen mies. Hän on vapaaotteluorganisaatio UFC:n toimitusjohtaja. White kiittää lyhyen puheenvuoronsa aikana Adan Rossia, Theo Vonia, Nelk Boys -kollektiivia sekä ”voimakasta ja mahtavaa” Joe Rogania.
Mistä on kyse? Edellä mainittuja nimiä yhdistävät oikealle nojaava, nuoriin miehiin vetoava poliittinen vaikuttaminen ja sisältö internetin alustoilla. He ovat osa niin sanottua manosfääriä.
Uutiskanava CBS:n ovensuukyselyjen mukaan Kamala Harris menetti osan perinteisesti demokraatteja äänestävästä joukosta, siinä missä Trump paitsi piti omansa myös hankki uusia äänestäjiä. Esimerkiksi vaa’ankieliosavaltio Pennsylvaniassa monet alle 30-vuotiaat miehet siirtyivät Trumpin taakse.
Nuorten miesten siirtyminen oikealle poliittisella spektrillä on viime aikojen kuumia aiheita, eikä syyttä. He ovat iso joukko. Heissä on paljon nukkuvia, potentiaalisia äänestäjiä. Tämän Yhdysvaltain oikeistokonservatiivit ovat tienneet jo kauan.
Manosfääri
Mikä siis on manosfääri, ja miten se liittyy Yhdysvaltain presidentinvaaleihin?
Termi kuvaa löyhää joukkoa sosiaalisen median kanavia, internetin forumeita ja blogeja sekä vaikuttajia ja niin kutsuttuja miesasiamiehiä. Manosfäärin keskeisiä hahmoja ovat muun muassa Matt Walsh, Jordan B. Peterson ja Andrew Tate.
Podcastit ja muut ”valtavirtamedian” ulkopuolelle jäävät ohjelmat ovat heidän kanaviansa; suosittuja ovat Nelk-Boysin lisäksi esimerkiksi Fresh and Fit, Logan Paulin Impaulsive ja Roganin The Joe Rogan Experience.
Roganin podcast on maailman suosituin. Suosionsa hän on saavuttanut karismallaan. Tuntien mittaisissa jaksoissa ääneen pääsevät myös ne, joiden väitetään olevan valtavirtamedian tukahduttamia. Keskustelu on aiheesta riippumatta vapaata ja myötämielistä. Rogan ei yritä haastaa vieraitaan, eikä hänen tavoitteenaan ole tehdä journalismia. Kuulostaa tavallaan hyvältä. Mutta, kaikki tieto ei ole tasavertaista.
Roganin jaksoissa on tunnistettava kuvio: rokotteiden, feminismin ja ”woken” kritiikki. Sananvapaus. Perinteinen maskuliinisuus: hurttia huumoria ja kamppailulajeja. Sotilaita. Kovuutta. Transfobiaa ja patriotismia. Meno on viime vuosina mennyt rajummaksi. Neutraaliuden verho on heitetty roskiin.
Peräti 51 prosenttia Roganin 14 miljoonasta Spotify-tilaajasta on 18–34 vuotiaita miehiä. Ylipäätään miehiä tilaajista on 81 %.
Joe Roganin, Shawn Ryanin ja Theo Vonin podcastit kansoittavat Spotifyin kuunnelluimpien listan kärkeä. Näissä ohjelmissa Trump istui tuntikausia vaaleja edeltävinä viikkoina. Trumpin vierailua Roganin ohjelmassa on katsottu YouTubessa 51 miljoonaa kertaa. Rogan ilmoitti kannattavansa Trumpia tunteja ennen äänestyksen alkamista.
Pew Research Centerin tutkimusten mukaan suurin osa sosiaalisen median politiikan vaikuttajista on miehiä. Suurin osa heistä on oikealla. Selvästi moni konservatiivinen mies kokee äänensä tärkeäksi yhteiskunnalle.
Näiden vaikuttajien suosimia kanavia ja palveluita ovat The Daily Wire, X ja Truth Social, anonyymit keskustelupalstat kuten 4chan ja 8chan sekä YouTube.
Elon Muskilla, Adin Rossilla ja muilla amerikkalaisen manosfäärin hahmoilla on näkyvyyttä Suomessakin. Lisäksi meillä on ylikansalliselle sfäärille omat vastineemme, kuten Ivan Puopolo, Puheenaihe ja Ylilauta. Kotimaisen manosfäärin mielenmaisemasta saa kuvan lukemalla kahden ensiksi mainitun YouTube-kommenttikenttiä.
Päästäkseni pintaa syvemmälle tarvitsin asiantuntemusta. Kysyin manosfääristä aihetta tutkineelta sosiaalipsykologi Satu Venäläiseltä. Miten manosfääri oikein toimii?
Venäläisen mukaan manosfäärin olemus on olennaisesti virtuaalinen, ei siis konkreettinen tai tarkkarajainen. Ryhmä muodostuu ideologioiden pohjalle. Ihmiset samastuvat ideologioihin, osallistuvat tiettyihin keskusteluihin ja sen myötä ruokkivat ja ylläpitävät ideologiaa, josta voi tulla kaiken kattava tapa suhtautua maailmaan ja nykypäivän ilmiöihin, Venäläinen kuvaa.
Algoritmit ovat keskeinen osa tapaa, jolla sfäärin ulkokehä levittäytyy. Keksitään esimerkki: Nuori, elämässään ”alisuoriutunut” mies päättää muuttaa tapansa, siis ”skarpata”, ja aloittaa urheilun. On ollut itsetuntovajetta, merkityksettömyyden kokemuksia ja haaveita tyttöystävästä.
Hän laittaa YouTubeen hakusanat ”kuntosali”, ”terveys”, ”lihas” tai ”kamppailu”. Hän katsoo videon, katsoo toisen. Seuraavaksi algoritmi alkaakin jo syöttää lihaksikkaiden ja maskuliinisten miesten jakelemia deittivinkkejä. Hän on ajautunut sfäärin piiriin. Kokonaisvaltainen ideologia imaisee mukaansa. Vaikuttajista tulee isähahmoja. Heidän ajatuksistaan tulee omia.
Nuorena miehenä tiedän tämän hyvin. Olen melkein ollut tämä henkilö: käynyt kehän reunalla ja tuntenut, kuinka se kutsuu huomaansa. Jospa vika onkin niissä naisissa, ei minussa? On tärkeä pohtia, mikä saa toiset astumaan sisään, toiset äkkiä ulos. Mikä suojaa manosfääriltä?
Venäläisen mukaan esittämäni esimerkki kuvaa hyvin algoritmien mukaansa pyydystävää luonnetta. Näin se toimii. Näin muodostuvat kuuluisat sosiaaliset kuplat.
Venäläinen kertoo, kuinka sosiaalisella medialla on nykyisin iso rooli siinä, millaisia ajatuksia ihmisille syntyy monista päivän polttavista poliittisista kysymyksistä. Vaikuttajilla on suurta mielipidevaltaa.
”Kyllähän heillä on merkittävä rooli siinä, millaisista ymmärtämisen tavoista muodostuu niin sanotusti normatiivisia.”
Sfääri sulkee sisäänsä kaiken: ravinnon, treffailun, sijoittamisen, terveyden, urheilun, uskonnon – ja politiikan. Se on kuin kultti. Naiset nähdään objekteina, pahimmillaan väkivalta on oikeutettua. Liha on ravinnosta parhain. Miehen pitää olla aggressiivinen kilpailija, hypermaskuliininen ja rationaalinen. Maailman moraalisia rakenteita kantavat kristinusko ja perinteinen perhemalli.
Vähemmistöjen oikeudet ovat ”woke-hömpötystä”. Valkoisten ei pidä hävetä historiaansa. Disinformaatio ja rasismi rehottavat. #Metoo:ta ei näissä piireissä otettu hyvällä.
Epistemologinen kamppailu
Manosfääri on osa laajempaa kokonaisuutta. Miesasialiikehdintä kytkeytyy Venäläisen mukaan taustalla jylläävään edistys–takaisku-dynamiikkaan.
”Aina, kun ajetaan naisten tai vähemmistöjen oikeuksia, se aiheuttaa tiettyjä vastareaktioita”, Venäläinen huomauttaa. ”Kuka kokee silloin, että tämä on jotenkin heiltä pois.”
Nuoret miehet aktivoituvat, kun heidän omaksi kokemaansa maskuliinisuutta haastetaan. Tarvitaan vahvistusta ja oikeutusta miesten asemalle yhteiskunnassa. Muiden etujen koetaan olevan itseltä pois. Valtaerojen koetaan olevan luonnollisia ja oikeutettuja, Venäläinen kuvaa.
Manosfäärin yhdistyminen uskontoon ja nationalismiin on näin hahmotettuna luontevaa.
Venäläinen kertoo, että tutkimuksissa äärioikeistoideologian omaksumisella ja manosfäärillä on havaittu selkeä yhteys.
Epäpyhät allianssit fundamentalistisen kristillisen oikeiston, Trumpin ja Elon Muskin tapaisten miljardöörien kanssa vaikuttavat perustuvan pikemminkin eräiden sektorien (lue, raha) yhteisiin intresseihin, kuin syvälliseen yhteyteen.
Kamppailua käydään myös tieto-opillisella tasolla. Tuorein esimerkki on Peterson akatemia: Manosfäärin messiaan Jordan B. Petersonin oma ”ideologiasta vapaa” yliopisto, jossa opettavat monet ”ortodoksisen” akatemian hylkäämät “Intellectual Dark Webin” johtohahmoista, kuten esimerkiksi evoluutiobiologi Bret Weinstein.
Intellectual Dark Web on löyhä joukko, osa manosfääriä. Lihasten sijaan he vannovat vapaa-ajattelun nimeen ja vastustavat konstruktionismia sekä ”postmoderneja neo-Marxisteja”, kuten Petersonilla on tapana sanoa. Intellectual Dark Web on osa tiedollista ja kulttuurista kamppailua. Petersonin lisäksi määritelmään voidaan laskea esimerkiksi Bretin veli Eric Weinstein, britti Douglas Murray sekä The Daily Wire:n Ben Shapiro.
Bret Weinstein on Joe Roganin podcastin vakiovieras. Peterson taas on mahdollisesti useinten Roganin ohjelmassa vieraillut henkilö. Listalla korkealla on myös Musk. Ja kyllä, myös Bret Weinsteinilla on oma, suosittu podcastinsa.
Intellectual Dark Webin hahmojen tavoite on Venäläisen mukaan ”episteemisen vallan anastaminen, siis pyrkimys valta-asemaan määritellä, mikä on esimerkiksi oikeaa tiedettä”.
Episteemisen vallan instrumenteiksi joutuvat Venäläisen mukaan helposti tietyt teoriat, kuten esimerkiksi evoluutioteoria, jotka ikään kuin taipuvat sen ideologian palvelukseen, mitä yritetään levittää. 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun eugeniikka eli rodunjalostusoppi seurauksineen on synkkä esimerkki ilmiöstä.
Manosfäärin ideologiassa perinteisellä sukupuolikäsityksellä on tärkeä rooli. Se on pyrkimys ylläpitää perinteisen sukupuoliasetelman ”luonnollisuutta” torjumalla kaikki viime vuosikymmenten ilmiöt, joilla on pyritty kyseenalaistamaan sukupuoleen- ja muihin intersektioihin pohjautuvia eriarvoisuuksia.
Petersonin akatemia tarjoaa tällä hetkellä vaihtoehtoista korkeakoulutusta noin 500 dollarin vuosimaksulla. Sisältö on laadukkaasti tuotettua. Evoluutiobiologialla ja Raamatulla on suuri rooli.
Ja niin, elokuun alussa algoritmini alkoivat tarjoilla minulle Peterson akatemiaa suurella volyymilla. ”Miksi näen tämän mainoksen?” kysyin Instagramilta. Mainostaja haluaa tavoittaa kohderyhmät mies, alle 30, kirjallisuus, urheilu, filosofia. Sanomatta jää: mainostaja haluaa vaikuttaa myös poliittisiin mielipiteisiisi. Algoritmi haistaa veren.
Tästä päästäänkin takaisin politiikkaan. Onko mahdollista, että miesasialiike ja manosfääri olivat Yhdysvaltain vuoden 2024 vaalien kuninkaantekijöitä?
Venäläisen mukaan lisää tietoa tarvitaan, mutta johtopäätös on looginen. Manosfääri on äärimmäisen vaikutusvaltainen ja se toimi yhdessä muiden ryhmien, kuten kristillisen oikeiston kanssa. ”Kyllähän näistä vaaleista puhuttiin tällaisina sukupuolivaaleina”, Venäläinen sanoo.
Entisen kirjeenvaihtajan näkökulma – puheradiosta podcasteihin
(Vaihtoehto)median vallasta, väestöstä ja kulttuurisesta siirtymästä sopiikin etsiä vastauksia marraskuun vaalien tulokseen.
Helsingin Sanomien vuosien 2019–2021 Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Anna-Sofia Berner tuntee Yhdysvaltoja ja maan jakolinjoja. Hän on kirjoittanut havainnoistaan kirjan 10 haavaa Amerikan sydämessä (Otava 2024). Berner on myös opiskellut journalismia arvovaltaisessa Columbian yliopistossa.
Kysyn, pitääkö hän mahdollisena, että manosfäärin hahmoilla olisi ollut ratkaiseva rooli vaaleissa, etenkin vaa’ankieliosavaltioissa, joissa iso osa nuorista miehistä siirtyi Joe Bidenilta Trumpille.
Bernerin mukaan osa nuorten miesten siirtymästä oli mahdollisesti jopa suurempaa muissa osavaltioissa kuin vaa’ankielissä: ”Kyllä tämä varmaan on koko maan kattava ilmiö.”
Eikä siirtymä ole pelkästään valkoisten kouluttamattomien liikettä. ”On mielenkiintoista, ettei kyseessä ole vain valkoisten miesten statusahdistus: myös esimerkiksi nuoret latinomiehet, ja nuoret miehet ylipäätään, liittyivät Trumpin kelkkaan”, Berner avaa.
Identiteetin roolia äänestyksessä onkin haastava täsmentää. Monet eivät äänestä identiteettipoliittisin periaattein. Ovensuukyselyt kertoivat, että nämä olivat myös talousvaalit. Myös Berner pitää taloutta suurimpana yksittäisenä tekijänä vaaleissa.
Mutta onhan talous myös politiikkaa ja identiteettiä.
Berner kertoo kirjassaan esiintyvästä Isaac Cuninghamista, joka sanoi äänestävänsä Trumpia talouden takia — mutta jolla sittenkin on aseen kuva paidassaan. ”Ei ole aina selvää, miten nämä asiat linkittyvät toisiinsa”, Berner sanoo.
Politiikan lohkot eivät ole erillisiä.
”Vuosikymmeniä on sanottu, että liberaalit ovat voittaneet kulttuurisodan. Arvot ovat menneet siihen suuntaan, vaikka politiikassa on ollut tasaista. Onko tässä nyt sitä haastamista”, Berner pohtii.
Berner on toimittajana skeptinen sen suhteen, että media suoraan vaikuttaisi ihmisten äänestyskäyttäytymiseen. ”Varmasti ne valinnat tehdään kaveri- ja tuttavapiirissä, ja kyllä se mediankäyttö kytkeytyy siihen.”
Median suoraa vaikutusta onkin hankala suoraan tutkia. Mikä on yksilön oman analyysin rooli? Mitä ylipäätään on vaikutus? Informaatio ei koskaan siirry ilman tulkintaa. Berner kuitenkin nostaa esiin oivaltavan näkökulman.
”Miksei sillä olisi vaikutusta? Olen ajatellut, kuinka paljon tämä on sitä #metoo:n vaikutusta, joka tuli 2017.”
Vanha kunnon edistys–takaisku-dynamiikka.
Berner kertoo, että journalistien piirissä kyllä silloinkin ajateltiin, että #metoo:lla oli poliittisia vaikutuksia. Miksei siis manosfäärilläkin olisi? Molemmat tulevat perinteisen median ulkopuolelta.
Kirjassaan Berner nostaa esiin oikeistokonservatiivien legendaarisen radioäänen Rush Limbaugh’n (1951–2021). Puheradion edistyksellistä kaikkitietävyyttä vastustavaa ja valheita suoltavaa hahmoa voikin pitää Trumpin edeltäjänä, tai mahdollistajana.
Kuten Trump myös Limbaugh oli monesti eronnut ja öykkäröivä, kovin arveluttavasti hengellistä auraa huokuva ”viihdyttäjä”. Se ei kuitenkaan estä ajamasta perinteisiä perhearvoja tai myymästä nimikirjoitettuja Raamattuja.
Viihdyttäjä voi aina vetäytyä vastuusta. Manosfäärin hahmot hiihtävät jo luodulla ladulla. Podcast tuo journalismin lähemmäs tavan ihmistä. Tyypillinen podcast luo mielikuvan vapaasta tilasta, kaverusten jutustelusta. Journalististen sääntöjen tuolla puolen ei tarvitsekaan puhua totta. Vieraana voi olla peränjälkeen professori ja salaliittoteoreetikko. He saavat saman kohtelun. Loppu on kuulijan vastuulla.
”Se haastaa perinteistä mediaa. Olemme koko ajan tekemisissä sen kanssa, kuinka me tavoitamme ihmisiä. Se ei ole enää samalla tavalla itsestään selvää kuin urani alussa”, Berner pohtii. ”Tietenkin meillä on myös ne omat periaatteet, joista pidämme kiinni.”
Vaihtoehtomediasta keskustellessa törmää usein diskurssiin, jossa väitetään podcastien antavan äänen vaiennetuille. Intellectual Dark Web on täynnä ”vapaa-ajattelijoita”.
Mikään alusta ei ole neutraali tai vailla vallankäyttöä. Kuka pääsee ääneen? Mistä puhutaan ja kenen asiaa ajetaan? Ketä kohtaan ollaan kriittisiä, kuka selviää myötäilyllä? Kuka rahoittaa?
Manosfäärin vaikuttajat eivät ole ”tavallisia”, vaan huippurikkaita. Tulonsa he saavat self-help-kirjoista ja -kursseista, lisäravinteista ja kuntosaleista – siis nuorten miesten haavoittuvuudesta. Lisää rahaa tulee myös rikkailta konservatiiveilta, ihmiskaupasta ja (väitetysti) Vladimir Putinin Venäjältä (ks. Tenet Media.)
Manosfäärillä on ihan oma mediainfrastruktuurinsa, jonka takana on rahaa, valtaa ja intressejä.
Teoriaani vaalien kuninkaantekijöistä Berner pitää uskottavana, mutta kuten Venäläinen, hän toppuuttelee vielä hieman: ”Nyt varmaan odotetaan, nämä olivat nyt vasta yhdet vaalit. Onko muutos pysyvä?”
Absurdi näytelmä
Palataan vielä lopuksi alkuun ja Dana Whiteen. Kysyin haastateltaviltani, mistä kertoo, että 6.1. 2024 manosfääri on Whiteä ja Muskia myöten näkyvästi edustettuna lavalla.
On absurdia, että Yhdysvaltain presidentiksi valitun juhlatilaisuudessa kiitellään Nelk Boysin kaltaista Youtube-kanavaa.
Berner vastaa: ”Se varmaan kertoo Trumpista itsestään. Se on kotonaan siellä. Hänellä on ne vanhat siteet sinne vapaapainiin ja hän on showmies.”
Berner jatkaa, että Muskin ja Trumpin suhteesta tullaan vielä kirjoittamaan. Siinä on molemminpuolista ihailua. ”Kyllähän he kuuluvat samaan kulttuuriin ja tähän manosfääriin, mutta kyllä se on varmaan Trumpista kivaa, että he ovat siellä.”
”Aika häpeilemättömästi osoitetaan, että he [Trump, Musk ja muu manosfääri] ovat yhtä”, sosiaalipsykologi Satu Venäläinen näkee.
”Heitä yhdistää tämä tietty ideologia. Me on nyt yhdessä voitettu”, Venäläinen toteaa. Sen voi nähdä eräänlaisena pullisteluna. ”Me yhdessä voitettiin tämä. Vapiskaa woke-ihmiset!”