Teksti: Oscar Arminen
Kuva: Anna Koskela

Ison-Britannian kuninkaalliset nousivat jälleen kerran otsikoihin ympäri maailmaa, kun prinssi Harry ja Meghan Markle antoivat haastattelun Oprah Winfreylle 7.3.2021. Parin kokemukset ja erityisesti rasismisyytökset saivat monet tarkastelemaan kuninkaallista perhettä uusin silmin.

Sosiaalinen media kävi kuumana kritiikistä sekä Sussexin herttuaparia että kuninkaallista perhettä kohtaan maaliskuun alussa. Keskustelu laajeni nopeasti käsittelemään koko brittimonarkiaa, ja jo nopea vilkaisu Google Trendsiin paljastaa hakusanalle “abolition of monarchy” merkittävän piikin aikavälillä 7.-13.3. Oma tietämykseni Ison-Britannian monarkiasta perustui lähinnä The Crown -sarjaan, johon olen korona-aikana hurahtanut. Olin aina ajatellut Britannian monarkiaa keskeiseksi ennen kaikkea maan historian ja “brändin” kannalta, enkä ollut juuri perehtynyt sen yhteiskunnallisiin vaikutuksiin.

Monarkian rooli on kuitenkin suurempi kuin moni ehkä ensin tulee ajatelleeksi. 94-vuotias kuningatar Elisabet II on istunut valtaistuimella vuodesta 1952. Hän on sekä Kansainyhteisön (Commonwealth) päämies että hallitsija 16 itsenäisissä Commonwealth Realm -maassa, joihin kuuluu Iso-Britannian lisäksi muun muassa Australia ja Kanada. Kansanyhteisöön kuuluu 53 maata, joista lähes kaikki ovat entisiä britti-imperiumin alusmaita. Yhdistynyt kuningaskunta on perustuslaillinen monarkia, eli monarkkia sitoo perustuslaki ja käytännössä valtaa käyttävät pääministeri sekä parlamentti. Kuningatar ei käytä läheskään kaikkia valtuuksiaan, mutta kuninkaallisen perheen jäsenet toimivat kuitenkin monissa vaikutusvaltaisissa viroissa ja heillä on henkilökohtaista arvovaltaa.

Monarkian vastustus ja tasavallan aate vaikuttavat lisäävän kannatustaan erilaisten skandaalien sattuessa. Viimeisimpänä kansaa on jakanut kahtia Harryn ja Meghanin sekä muun kuninkaallisen perheen väliset konfliktit. Peter Harris selittää National Interestin artikkelissa, että koska kuningasperhe toimii vahvasti kansan verorahoilla, kokevat ihmiset olevansa osallisia ja oikeutettuja perheen yksityiselämään. Sussexin herttuaparin irtautuminen hovista tarkoittaa siis myös tilivelvollisuuden loppua veronmaksajille, ja muun muassa tämä herättää monissa närkästystä. Tapaus herättää myös kysymyksen kuninkaallisen perheen roolista – mikä on se vastine, jota kansan tulisi rahoilleen saada? Harrisin mukaan monarkia on myös omiaan pitämään yllä yhteiskunnan luokkarakenteita, sillä se muodostaa ylimmän yhteiskunnan luokan, johon voi päästä vain syntymän tai avioliiton kautta.

Yksi huomionarvoinen kritiikki brittimonarkiaa kohtaan, josta esimerkiksi Kehinde Andrews on kirjoittanut CNN:lle, on näkemys sen toimimisesta valkoisen ylivallan ilmentymänä. Periytyvä valta pitää yllä rakennetta, jossa yksi valkoinen suku pitää hallussaan yhteiskunnan korkea-arvoisimpia asemia. Myös Kansainyhteisön historiaan peilaten rakenne näyttäytyy kovin ongelmallisena. Äitinsä puolelta afroamerikkalainen Meghan sai hyvin negatiivisen vastaanoton sekä monilta kansalaisilta että medialta. Lisäksi Oprah’n haastattelussa tuli julki kuninkaallisen perheen sisällä käyty keskustelu Harryn ja Meghanin lapsen ihonväristä – Nämä kaikki asiat huomioon ottaen vaikuttaa kritiikki vähintäänkin osuvalta.

Monarkian lakkauttaminen ei kuitenkaan onnistu hetkessä. The Guardianin Today in Focus -podcast-jaksossa Jonathan Freedland listaa syitä, jotka mutkistaisivat prosessia huomattavasti. Kruunu on ylin valtion elin ja siten kytköksissä kaikkiin sitä alempiin osiin, kuten parlamenttiin, tuomioistuimeen ja puolustusvoimiin. Monarkia näkyy myös symbolisesti lukuisissa yhteyksissä ihmisten arkielämässä, kuten Royal Mailin postipalveluissa sekä tietysti käteisessä rahassa. Jos tämä yhdistävä palanen otettaisiin yhtäkkiä pois, kaikki siitä riippuvat osat murenisivat. Freedland myös huomauttaa, etteivät uusimmat rasismisyytökset ole ensimmäinen saati pahin kruunua kohdannut sisäinen kriisi, mutta monarkia on kaikesta huolimatta säilynyt satoja vuosia.

Monarkian kannatus on kuitenkin laskussa. YouGov:n  tuoreen, vaikkakin melko suppean mielipidekyselyn 8.-9.3.2021 mukaan monarkian kannatus laski huomattavasti sitä mukaa, mitä nuoremmilta asiaa kysyttiin; yli 65-vuotiaista monarkiaa kannatti 77 % ja kansan valitsemaa johtoa vain 17 %, kun taas 18-24-vuotiailla vastaavat luvut olivat 37 % ja 42 %. Nuorissa aikuisissa on siis kyselyn mukaan enemmän monarkian vastustajia kuin kannattajia.

Suuri osa kruunun suosiosta johtuu Freedlandin mukaan myös kuningatar Elisabetista. Hän on yleisesti pidetty ja arvostettu hallitsija, eikä häntä enää vanhan ikänsä puolesta iljetä arvostella. 69-vuotisen hallintokautensa ansiosta Elisabet on suurelle osalle väestöä ainoa hallitsija, joka heillä on koskaan ollut, mikä luo tunteen jatkuvuudesta ja järjestyksen luonnollisuudesta. Muiden kuninkaallisen perheen jäsenten suosio onkin kyselyiden perusteella huomattavasti pienempi, ja on nimenomaan mietitty, päättyykö monarkia Elisabetin valtakauden mukana.

Mikäli kruunun kannatustrendeissä ei tapahdu suuria muutoksia ja tulevat täysi-ikäistyvät kansalaiset kannattavat monarkiaa yhä vähemmän, voi sen tulevaisuus olla vaakalaudalla. Ikivanhoihin perinteisiin ja Disney-satukuvastoon pohjautuvasta monarkian mielikuvasta voi olla vaikea päästää irti, mutta toisaalta demokratian ja tasa-arvon sanomaa Kansainyhteisön kautta levittävälle Iso-Britannialle voi katsoa olevan ironista, että sen oman yhteiskuntajärjestelmän ydin on edelleen kansan ulottumattomissa.

 

Artikkelissa on käytetty seuraavia lähteitä ja viittauksia:

  • Google Trends; hakusanan “abolition of monarchy” tilastot
  • worldatlas.com; “What Is The Commonwealth?”. Luettu 2.4.2021
  • wikipedia.org artikkelit “Commonwealth Realm” ja “Monarchy of the United Kingdom”. Luettu 2.4.2021
  • cnn.com; Kehinde Andrews “Royal family’s ’post-racial’ fantasy unravels”. 8.3.2021 (muokattu 14.3.2021)
  • nationalinterest.org; “Backwards Britain: Why It’s Time to Abolish the Monarchy” 12.3.2020
  • The Guardian; Today in Focus -podcast; “Is it time to abolish the monarchy?” 19.3.2021
  • yougov.co.uk; “Attitudes to Monarchy” kysely. 12.3.2021