Jutut
-
Raparperitaivas
Loppukeväästä 2024 Aliisan Peltoniemen pitkäaikainen haave omasta viljelypalstasta täyttyi. Jo yksi viljelykesä opetti hoivasta, luonnosta ja muuttuvasta maailmasta. Teksti ja kuvitus: Aliisa Peltoniemi. Toukokuun valo on paljasta ja ankaraa. Kevät on ollut erityisen lämmin, talvi tuntuu vaihtuneen suoraan kesään. Kaikkialla on jo vihreää. Sellaista luonnottoman neonvihreää, kuin kuvan värikylläisyyttä olisi säädetty yli uskottavuuden. Ilmassa tuoksuu…
-
Ei mitään järkeä? – Ydinaseiden paluu maailmanpolitiikan näyttämölle
Teksti: Miikka Pynnönen, kuvitus: Olga Kallio Kylmän sodan lopun piti päättää ydinaseiden kauhun aika. Niin ei käynyt. Ydinsodankäynnin laskelmien ja strategioiden sivuilla painivat järki ja järjettömyys. Ydinaseet olivat 2023 pitkästä aikaa in. Atomipommin isänä tunnetusta J. Robert Oppenheimerista kertova, Christopher Nolanin ohjaama elämäkertaelokuva Oppenheimer sai ensi iltansa heinäkuussa ja keräsi yli miljardin lipputulot. Oppenheimer pohjautuu…
-
Kurkistus (palo)muurin taakse – yksityisyys digi-Kiinassa
Teksti: Sakari Valhas, kuvitus: Olga Kallio Lohdutuksen sana hälle, jolla on olo, ettei äänensä tule koskaan kuulluksi: sinua kuunnellaan ja katsellaan päivät pitkät. Viettäessäni syys-talven Kiinassa jouduin kasvotusten sellaisten yksityisyyskäytänteiden kanssa, jotka kriisiyttivät käsitykseni vapaudesta. Onko Kiina digidystopian mörkö vai utopian suunnannäyttäjää? Kansalaisen oikeus yksityisyyteen noudattaa YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen sisältöä. Sen 12. artikla kuuluu…
-
Essee: Helsingin yliopisto – kolonialismia jatkaen vai purkaen?
Viime kuukausien aikana Helsingin yliopistossa on jälleen nostettu esiin kysymyksiä opetussuunnitelmien ”dekolonisaatiosta” ja marginalisoitujen tietämysten aktiivisemmasta mukaan ottamisesta. Tässä kirjoituksessa muistutamme lukijoita siitä vallasta ja vastuusta, joka yliopistolla on tietoa (uudelleen)tuottavana instituutiona Opetussuunnitelman dekolonisaation juuret ja inspiroitumisen lähteet Yliopisto-opiskelijat ja opetushenkilökunta ovat jo vuosia työskennelleet opetussuunnitelman dekolonisaation eli koloniaalisten ajattelumallien purkamisen puolesta eri puolilla…
-
Suomalainen asevelvollinen valmistautuu tappamaan ja kuolemaan
Teksti: Olli Puumalainen Kuvitus: Ali Isokangas Kun Suomessa pohditaan asevelvollisuutta, puntaroidaan kysymystä teknisin argumentein: Kauanko palvellaan ja mitä maksaa? Kenen opinnot viivästyvät ja miten palveluksesta pääsisi sujuvasti töihin? Silloin unohtuu, että asevelvollisuutta ei ole vain asepalvelus aikuisuuden kynnyksellä. Pohjimmiltaan kyse on siitä, keiden vaadimme olevan valmiita tappamaan ja kuolemaan yhteiskuntamme puolesta, ja millä perustein….
-
Pitäisikö meidän olla toivottomia?
Kuva: Wikimedia Commons Eero Lipponen Maapallon keskilämpötila kasvaa, metsät palavat, jäätiköt sulavat, vesistöt tulvivat… Olemme kaikki kovin masentuneita ja ilmastoahdistuneita. Olemme kaikki myös kuulleet, ettei toivottomuus tässä tilanteessa auta. Pelko passivoi, jolloin muutumme välinpitämättömiksi ja lennämme Thaimaahan moottoriveneitä pärisyttämään ja koralliriuttaa ryöpyttämään. Meille on kerrottu, että tarvitsemme kannustavaa ilmastokasvatusta, luottamusta rakentavaa ilmastoviestintää ja toivoa tuottavaa…
-
Esseitä eduskunnasta
Teksti Juho Majanen Kuvitus Suvi Baloch Kotiläksy hallitukselle: kirjoita pohtiva teksti ajamanne sosiaalipolitiikan kulttuurihistoriallisista implikaatioista. Käytä aineistona vähintään kahta suomalaista romaania sekä muutamaa virallista asiakirjaa. Suositeltu pituus 1000 sanaa, Times New Roman, fonttikoko 12, riviväli 1,5. En jaksa lukea instajulkaisun kuvauksesta erityisavustajan kirjoittamia luetteloita budjettiriihen päätöksistä. En jaksa kuunnella vaaliväittelyissä ulkoa opeteltuja loruja…
-
Me valkoliljat, elämän arkkitehdit – Miten Suomesta tuli Atatürkin ihannemaa
Teksti: Anni Juvonen Kuvitus: Hanna Lehmonen Turkkilaisten kotien kirjahyllyjen klassikkovalikoimaan kuuluu suomalaisesta näkökulmasta eräs melko yllättävä teos. Valkoliljojen maa kertoo menestystarinan Suomen kansasta. Turkin tasavaltaa rakentanut Atatürk viehättyi teoksesta niin, että asetti sen aikanaan jopa oppikirjaksi. Mitä teos tarkemmin ottaen pitää sisällään ja miksi se löysi hengenheimolaisuutta 1900-luvun alkupuoliskon Turkista? Ensimmäisen maailmansodan jälkeen hajonneiden imperiumien raunioissa Euroopassa kyti…
-
Mitä kafkamainen tarkoittaa?
Teksti: Eero Lipponen Kuva: Unsplash Ihmisen olemisella on ehtonsa, kuten syntyvyys ja kuolevaisuus, moneus ja kanssaeläminen. Tämä maapallo, jota kiihtyvällä tahdilla tuhotaan. Ihmisen mahdollisuudet ovat noiden ehtojen rajoissa, rajatut. Silti ne ovat meidän näkökulmastamme miltei rajattomat. Suurin osa niistä on löytämättä kuin piiloleikin alussa. Ja kun leikki alkaa, ovat Historia ja Runoilija etsijöitä. Heidän tehtävänään…
