Kirjoittaja: Siiri Luukkanen
Kuvitus: Niilo Heinonen
Kesällä 2018 sain ilouutisen – olin päässyt Valtsikaan opiskelemaan politiikkaa ja viestintää! Innostuneena ja odottavaisena päätin lopettaa kokonaan tupakan bilepolttamisen ja nuuskan käytön sillä oletin, että tapojani tuomittaisiin tai vähintäänkin pidettäisiin noloina Valtsikan tiedostavissa piireissä. Siksi yllätyin suuresti (ja salaa mielissäni), miten yleistä ja näkyvää tupakointi täällä on.
Ekologisuus ja eettisyys ovat niin vahvoja ihanteita ja normeja monelle valtsikalaiselle kuluttajalle, että meidät on stereotypisoitu Uffilla shoppaileviksi Interreilia suosiviksi vegaaneiksi. Kulutuskriittisyys, eläintuotteiden poisjättäminen ja lentämisen välttäminen ovatkin kaikki tärkeitä kestävämmän elämäntavan tavoittelussa.
Olen kuullut monesti bileissä, miten nettikaupasta tilatun sitsimekon alkuperä hävettää ja havainnut, että kasvissyönti on usein automaattioletus. Kertaakaan en ole kuullut kenenkään nolostelevan tupakan polttamista samalla tavalla. Ylipäätään keskustelusta tuntuu uupuvan täysin tupakoinnin ekologiset ja eettiset haitat.
Tämän tekstin tarkoitus ei ole tuomita kenenkään henkilökohtaisia tapoja, vaan herättää ajatuksia ja toivottavasti myös keskustelua. Toisin kuin moni tuntuu ajattelevan, tupakointi ei ole pelkkä henkilökohtainen terveyspahe – sillä on vakavia ja kauaskantoisia seurauksia planeetallemme sekä ihmisoikeuksien toteutumiselle.
Tupakkateollisuus ilmastonmuutoksen kiihdyttäjänä
WHO:n raportti vuodelta 2018 maalaa karun kuvan tupakoinnin ekologisista haitoista. Maailmassa valmistetaan noin kuusi miljardia savuketta vuosittain. Tämä tarkoittaa lähes 84 miljoonan tonnin kasvihuonekaasuja kylkiäisenä. Hiilijalanjälki on verrattavissa kokonaisen valtion, esimerkiksi Israelin, vuosittaisiin päästöihin. Tupakkateollisuus edistää siis ilmastonmuutosta huomattavasti.
”Toisin kuin moni tuntuu ajattelevan, tupakointi ei ole pelkkä henkilökohtainen terveyspahe – sillä on vakavia ja kauaskantoisia seurauksia planeetallemme sekä ihmisoikeuksien toteutumiselle.”
Suurimmat päästöt syntyvät tupakanlehtien kuivattamisesta, joka tapahtuu polttamalla puuta ja hiiltä. Puun polttaminen ja laajemmin tupakan viljely johtavat metsäkatoon. Esimerkiksi Zimbabwessa tupakkateollisuus on metsäkadon suurimpia syitä.
Muita tupakkateollisuuden kriittisiä ympäristöongelmia ovat maaperän köyhtyminen ja lopulta autioituminen, vesistöjen rehevöityminen sekä valtavat tupakkaan uhratut resurssit, kuten vesi, viljelymaa ja energia. Lisäksi teollisuus synnyttää 25 miljoonaa tonnia kiinteää jätettä vuodessa rasittamaan jo ylikuormitettuja ekosysteemejä.
Tupakan tuotantoketjun jokainen vaihe, myös loppukäyttö Kuppalan pihalla, kiihdyttää ilmastonmuutosta.
”Tupakan tuotantoketjun jokainen vaihe, myös loppukäyttö Kuppalan pihalla, kiihdyttää ilmastonmuutosta.”
Köyhyys, lapsityö ja suuryritysten juhla
Kuten usein globaaleilla suurteollisuuden aloilla, tupakkatuotanto polkee myös ihmisoikeuksia ja aiheuttaa kärsimystä. Jos tupakan sijaan viljeltäisiin ruokakasveja, voitaisiin ruokkia jopa 19 miljoonaa ihmistä. Tämä korostuu useissa tupakan viljelymaissa, joissa kärsitään aliravitsemuksesta.
Tupakanviljelijät kehittyvillä alueilla voivat joutua köyhyyden kierteeseen, sillä heidän on vaikea saada elantonsa hankalasti viljeltävästä kasvista. Tupakan viljely saattaa vaikuttaa kehittyville maille houkuttavalta tulonlähteeltä, mutta kokonaisuutena nämä maat eivät juuri hyödy tupakan myymisestä ulkomaille. Suuryritykset kaapivat tuotot itselleen jättäen taakseen eriarvoisuutta ja käyttökelvotonta maata. Tupakkateollisuus on yksi varakkaimpia teollisuudenaloja, sen markkina-arvo oli 912,3 miljardia USA:n dollaria vuonna 2022, ja luvun odotetaan nousevan.
”Arvioiden mukaan yli miljoona lasta tekee töitä tupakkateollisuudessa.”
Arvioiden mukaan yli miljoona lasta tekee töitä tupakkateollisuudessa. Lapsityö itsessään on hälyttävä ihmisoikeusongelma, mutta erityisesti kehittyvien alueiden tupakkaviljelmillä työskentelyyn liittyy myös fyysisiä vaaroja. Tupakan poimiminen ilman asianmukaisia suojavarusteita voi johtaa vihreän tupakan aiheuttamaan sairauteen tai myrkytykseen tuholaismyrkkyjen käsittelystä. Työpäivät tiloilla ovat pitkiä, olosuhteet rankkoja ja palkka ei usein riitä elämiseen. Vaikka lapsityö on suurin ongelma kehittyvissä maissa, Human Rights Watchin mukaan vuonna 2014 jopa USA:ssa käytettiin alaikäistä työvoimaa viljelmillä.
Maailman suurin tupakantuottaja Kiina on näennäisesti herännyt tuotannon ongelmiin: Afrikkaan tehdyt investoinnit viittaavat siihen, että ongelmat halutaan siirtää köyhemmille alueille.
Mikä meitä vaivaa?
Palataan Valtsikaan. Miksi suhtaudumme tupakointiin niin kritiikittömästi? Muun kulutuksen eettisyydestä olemme hyvin tiedostavia aina meikeistä sähkösopimuksiin. Kulutustavaroita, ruokaa ja sähköä tarvitsemme elääksemme. Tupakkaa emme tarvitse mihinkään.
Yksi helppo selitys on tupakan aiheuttama riippuvuus. Itse en kuitenkaan usko, että bilepolttaminen johtuisi siitä. Bileissä polttaminen vaikuttaa olevan suorastaan muodikasta. Kenties se yhdistyy mielissämme kapinallisuuteen ja nyt trendikkääseen kaoottiseen estetiikkaan?
Lisäksi polttaminen on sosiaalista: usein syvällisiä ja vähemmän syvällisiä keskusteluja käydään röökiringissä. Tupakka yhdistää, Alinasalin röökihuoneessa on helppo tutustua ihmisiin.
Teksti valottaa, joskin suppeasti, minkälaisia vaikutuksia tupakoinnilla on. Toivottavasti tieto niistä vähentäisi tupakoinnin “trendikkyyttä” ja vetovoimaa edes jonkun silmissä. Tai vähintäänkin tupakoinnista tulisi osa sitä kriittisyyttä, jonka ulotamme muihinkin tapoihimme.
”Miksi suhtaudumme tupakointiin niin kritiikittömästi?”