Hau! Vallan Vahtikoira vahtii, haukkuu ja vainoaa vallanpitäjiä. Vallan Vahtikoira on neljännen valtiomahdin keskeisintä tehtävää ylläpitävä anonyymi palsta.
Ilmestyskirjassa Daniel puhuu pedosta, joka yleisimmän tulkinnan mukaan tarkoittaa valtiota, valtaapitäviä. Jumala antaa pedon hallita 42 kuukauden ajan. Kansalaiselle jää kaksi vaihtoehtoa: kumartaa petoa, tai kärsiä ahdistusta ja vaivaa jumalattoman vallan edessä.
Olisi kuitenkin typerää verrata Orpon hallitusta ilmestyskirjan petoon. Ei siksi, etteivätkö kansalaiset kärsisi jumalattoman vallan alla, mutta koska myös saatanaa kumartavat opiskelijat kärsivät sinimustan aivopierun seurauksista. Eläimenkin on helppo nauraa hallituksen toimille ja niitä seuraavalle valtionvelan kasvulle.
Opiskelijoiden ja muiden osatyökykyisten työnteon määrä tulee loogisesti räjähtämään käsiin kokonaistulotason leikkautuessa yhä tehokkaammin palkkatuloja saavalta. Oikeiston matikka ei todella petä. Vahtikoira ei malta odottaa vajoavansa yhä syvemmälle opiskelijalle kaivettuun köyhyysmonttuun, josta jatkossa edes nykyinen tassuja raapiva raataminen ei nosta. Ensisijaisesti vahtikoira haaveilee kuitenkin – eksponentiaalisesti kasvavan valtionvelan lisäksi – yhä muhkeammasta henkilökohtaisesta lainapotista. Hiiohoi, markkinat ja korkoa korolle!
Yliopiston vallanneet itkufestarit tarjosivat oletettavasti hetkellistä lohdutusta jokaiselle laiskuuttaan köyhälle opiskelijalle. Opiskelijoita viime vuosina kohdanneiden vastoinkäymisten valossa yllättävän myöhään realisoitunut kapina kaatui kuitenkin omaan miekkaansa. Yleislakko ja peppuleikit ovat kiistatta kauniita ajatuksia, mutta kuka todella ajatteli niiden mobilisoivan kansan laaja-alaisesti liikkeen taakse? Niinistön naamalle sylkeä vihmoneet huligaanit olivat viimeinen naula opiskelijaliikkeen kansansuosion arkkuun.
Kansan reaalinen mobilisointi ja muutoksen saavuttaminen vaatisi edes hienoista strategista pelisilmää. Valtaosa kansasta vastustaa tutkitusti opiskelijoiden ja muiden köyhien törkeää kaltoinkohtelua, kun rikkaille jaetaan samaan aikaan veronkevennyksiä. Mutta auta armias, kun mennään liian pitkälle. Silloin suomalainen karkaa kotikoloonsa tuomiten ankarasti kaikenlaisen eripuran.
Oman elämänsä vasemmistoälykköjä ja heidän kritisoimaansa eliittiä yhdistääkin yksi asia: ylimielisyys. Toisin kuin eliitillä norsunluutornissaan, ei vasemmistolla ole varaa olla tervehtimättä valtaukselle saapuvia valtaajanalkuja tai komeilla muiden riittävän uskottaviin kirpparivaatteisiin pukeutuneiden kanssa ylivertaisella marxistisen teorian tuntemuksellaan. Vasemmiston ainoa voima on kansassa; sen elävän ja hengittävän tuen yliopiston valtaus onnistui toimintansa luotaantyöntävyydellä ja tilanneälyn puutteella menettämään. Toki sekin on vahtikoiran mielestä sinänsä kunnioitettava saavutus.
Kyynelten katkun lävitse Vahtikoira haistaa kuitenkin kampuksella myös toivon pisaroita, jopa kliinisesti kuolleeksi todettu Tutkain alkoi piirtämään EKG-käyrää. Asioiden livetessä yhä kauemmaksi opiskelijan näppien ulottuvilta näkee Vahtikoira yllättävää arvoa Itämeren leppeiden aaltojen tarjoamassa, joskin legionellabakteerin tuoksuisessa, unohduksessa.
Vuh vuh.
– Vahtikoira