Opiskelijat vaativat woke-ideologian mukaista opetusta ja käytöstä yliopistolle. Pian sananvapaus kampuksilla on vain muisto menneisyydestä.
Suomen yliopistot kärsivät wokesta (Ukkola 2021a, 2021b, 2022a, 2022b, 2022c). Valitettavasti rajoitettu sanamäärä estää minua määrittelemästä käsitettä. Olen kuitenkin tutkinut asiaa monesta eri lähteestä ja tullut johtopäätökseen, että suomalaiset yliopisto-opiskelijat ovat liian herkkiä ja kyseenalaistavat liikaa asioita. Myös muutoin aina oikeassa oleva opetushenkilökunta on joutunut taipumaan tämän wokepainostuksen alaisena (paitsi ne, jotka akatemiassa nimenomaan tutkivat yhteiskunnallisia rakenteita ja hierarkioita – he olivat jo valmiiksi väärässä).
Meiliin lävähtää sähköposti: ”Tunnen itseni uhatuksi valkoisena miehenä yliopistolla!” Viestin lähetti minulle suomalaisen yliopiston dosentti, joka toivoi pysyvänsä anonyyminä. Miksei kukaan puhu tästä? Näin kokevia miehiä meillä on ainakin kolme, neljä tai jopa kymmenen ympäri Suomen korkeakouluja.
Wokehysterian takia jotkin perustavanlaatuiset opetussisällöt on brändätty ideologisen uuskielen mukaisesti ”ongelmallisiksi”. Ei unohdeta tapausta, jossa eräs opiskelija kyseenalaisti yliopisto-opettajan kurssitehtävän luoda uudelleen kohtauksia Pasolinin Sodoman 120 päivää -mestariteoksesta. Samaan tapaan opiskelijoiden herkkähipiäisyyden nosti otsikoihin kohu, kun varhaiskasvatuksen opiskelijat kieltäytyivät simuloimasta Stanfordin vankilakoetta viisivuotiailla.
Eräs huolestunut lehtori paljasti minulle, että hän joutuu opiskelijoiden painostuksesta nykyään sotahistorian kurssillaan tiedostamaan sen, että myös naiset kärsivät sodasta. Yliopistokoulutus menettää täysin pohjansa, jos opetushenkilökunta joutuu tarkastelemaan kriittisesti omia opetusaineistojaan tai huomioimaan vähemmistöjä millään tavalla. Valtarakenteita kritisoivat näkökulmat eivät kuulu yliopistoon. On kuitenkin selvää, että feminismiä ja antirasismia pitää kritisoida – muuten se on taas wokea.
Sähköpostissa miesopiskelija kertoo minulle näin: ”Woken takia ilmapiiri yliopistolla on uhkaava. Mitä jos luennolla olenkin väärässä tai joudun muuttamaan näkemyksiäni?” Puhdasta Orwellia. Toinen tutkija puolestaan tilitti yliopistolla pidetystä antirasismikoulutuksesta: ”Institutionaalisen rasismin tunnistamiseen keskittynyt paja oli DDR-henkinen. Se alkoi aamukahdeksalta, vaikka olin tehnyt selväksi olevani aamu-uninen.”
Myös turvalliset tilat kaikessa absurdiudessaan suututtavat minua. Ylioppilaskunnat toisensa jälkeen määrittelevät tilansa syrjinnästä vapaiksi. Mitä tästä seuraa? Todella pahoja asioita, joita ei pitäisi tapahtua yliopistossa. Turvalliset tilat eivät ole ainoastaan wokea mutta myös intersektionaalista ideologiaa. Erään lähteen mukaan intersektionaalinen ideologia on pelkkää ideologiaa eli wokea eli sitä pahaa. Mainitsinko jo, että tutkimuskin on nykyään kyllästetty ideologialla (eli pahalla)?
Monet kymmenet yliopistolla työskentelevät ihmiset ovat kiistäneet woken olemassaolon kampuksilla. Olen kuitenkin saanut sähköpostia ja käynyt kirjeenvaihtoa Twitterissä, mikä osoittaa heidän kokemuksensa vääräksi. Harvempi kiistäisi kirahvien olemassaolon, vaikkei niitä ikinä näkisikään.
Yliopistojen on ryhdyttävä rajoittamaan woken leviämistä. Muuten päädymme ideologiseen totalitarismiin.
Pakinoinut nimimerkki Kysyks kukaan?