Poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma: miksi RKP haluaa aina hallitukseen?
RKP sijoittuu poliittisen oikeiston ja vasemmiston leikkauspisteeseen, mikä tekee sille helpoksi osallistua sekä oikeisto- että vasemmistopainotteisiin hallituksiin. Vaikka puolueella on verraten vähäinen määrä eduskuntapaikkoja, on niitäkin usein tarvittu hallituskoalitioiden enemmistöjen vahvistamiseksi. Nyt syntynyt tilanne, jossa puolue on eduskuntavaalien jälkeen vaa’ankieliasemassa, on harvinainen. Nyt on sen asema hallitusneuvotteluissa poikkeuksellisen vahva.
Ehkä olennaisinta kuitenkin on, että RKP:n puolueidentiteetille on muodostunut ymmärrys siitä, että se kykenee vaikuttamaan sille tärkeisiin asioihin vain ja ainoastaan hallituksen sisältä. Puolueelle keskeisten asioiden lista on muita suppeampi: ruotsinkielisen vähemmistön asema sekä joukko usein arvopohjaisia painotuksia. On varsin epätodennäköistä, että RKP:n joutuessa oppositioon muut puolueet ottaisivat sen agendalla olevia asioita omakseen. Esim. Perussuomalaiset ja vihreät ovat kyenneet vaikuttamaan muiden puolueiden linjauksiin myös tehokkaan oppositiopolitiikan kautta.
RKP on myös sopeutunut pienpuolueen rooliinsa. Se ei elättele kuvitelmia, että se voisi oppositioasemaa hyödyntäen kasvaa suurimmaksi eduskuntapuolueeksi. Tässä se eroaa mm. Keskustasta. Hallituksessa RKP ei paitsi käytä sen tosiallisen kannatuksen ylittävää poliittista valtaa, vaan toteuttaa myös puolueen vakiintunutta identiteettiä. Oppositioasema on RKP:lle identiteettikriisi.
Juhana Aunesluoma
poliittisen historian professori
Tyhmän kysymyksen kysyi Joakim Kullas.