Teksti: Sari Kivijärvi
Kuvat: Prodeko, Pavel Tcherenkov
Prodekon opiskelijat käyttivät sianruhoa viihteellisesti Sikajuhlilla, jonne mediaa ei päästetty. Vegaaniyhteisön videon jälkeen ruhosta luovutaan ja ollaan samalla viivalla Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kanssa.
Tästä Tutkaimen jutusta piti alunperin tulla liveraportti Aalto-yliopiston tuotantotalouden opiskelijoiden ainejärjestö Prodekon järjestämistä Sikajuhlista, kunnes minut käännytettiinkin ovella pois median edustajana. Kuulin Sikajuhlista etukäteen Viral Vegans -yhteisön kautta. Sikajuhlat herättivät huomioni, koska juhlissa lavalle on asetettu sianruho. Sialta on etukäteen irroitettu pää, joka on kiinnitetty hetkellisesti takaisin yhteen ja lavanäytelmän lopuksi pää leikataan näyttävästi irti esimerkiksi moottorisahalla tai kirveellä.
Tutkaimeen kirjoittamani raportti olisi kytkeytynyt siihen, että Aalto-yliopistossa opiskelevat voivat järjestää tällaisia juhlia ilman suurempaa kritiikkiä. Helsingissä Sikajuhlien kaltainen tapahtuma olisi tuskin edennyt toteutusvaiheeseen. Jos olisi, se olisi ollut taas yksi tikku ristiin tämän vuoden kohuihin kolonialismia romantisoivasta Afrikan tähdestä, viestinnän opiskelijoiden seksismikokemuksista ja teologisessa tiedekunnassa ainoastaan suomalaisilta kuulostavien nimien omaavien palkkaaminen.
Liveraporttia en poiskäännytyksen johdosta voinut kirjoittaa ja lienee selvää ilman suurempaa analyysiä, että Helsingin yliopistolla ja Aallossa on eri standardit opiskelijatapahtumissa. Helsingin yliopistossa kuitenkin erikoistutaan muun muassa yhdenvertaisuusasiantuntijoiksi ja yliopiston vuoden teemana on antirasismi. Länkkäriteemaisissa Aallon tuotantotalouden opiskelijoiden järjestämissä Sikajuhlissa oli esimerkiksi Amerikan alkuperäiskansalaiseksi pukeutunut juhlija, jonka Viral Vegansin soluttautujat kuvasivat videolle. Helsingissä hänet olisi todennäköisesti kehotettu poistamaan asunsa ennen tanssilattialle pääsyä.
Sikajuhlat-videon ajurina eläinten sorron lopettaminen
Viral Vegans on uusi vegaaniliike, jonka ensimmäinen tempaus liittyi Suomen ensimmäisen Kentucky Fried Chickenin avajaisiin Itäkeskuksessa. Liikkeen aktivisti Benjamin Pitkänen telttaili kolme yötä ollakseen pikaruokapaikan ensimmäinen asiakas. Hetkeä ennen avajaisia Pitkänen astui sivuun asiakasjonosta, riisui hupparinsa näyttäkseen paitansa, jossa luki “love wins, not wings” ja aloitti pitämään toimittajille puhetta eläinten oikeuksista. Kaksi muuta liikkeen vegaania liittyi hänen viereensä samoilla paidoilla. Järjestyksenvalvojat veivät kaikki kolme esillä olevaa aktiivia säilöön ja poliisi vei heidät tempauksesta putkaan.
Yksi putkaan raahatuista aktivisteista oli tuotantotaloutta opiskeleva Otso Väärämäki, joka jakoi tietoa vegaaniyhteisölle hänen ainejärjestönsä Prodekon vuotuisista Sikajuhlista. Väärämäki kertoi olleensa yhteydessä ainejärjestöönsä juhlien teeman ja ohjelmanumeron tiimoilta jo kesällä. Vaikka aiheesta puhuttiin kuulemma järjestön hallituksessa, eläinten oikeuksia ei nähty vielä tarpeeksi tärkeänä asiana sianruhon käyttämisen perinteestä luopumiseen. Sikajuhlat järkyttivät Viral Vegansin toimijoita, itseäni mukaan lukien. Kaksi aaltolaista onnistuivat soluttautumaan ja ottamaan videota paikan päältä vapaaseen käyttöön, kun taas minulta kiellettiin pääsy vedoten viime hetken linjaukseen olla päästämättä mediaa sisälle.
Kuva: Pavel Tcherenkov. Vasemmalta oikealle Toomas Pitkänen, Benjamin Pitkänen ja Otso Väärämäki.
Prodeko ja Helsingin ylipiston ylioppilaskunta samalle viivalle
Prodeko vastasi kuitenkin ripeästi Viral Vegansin Sikajuhlista julkaistun videon jälkeen päivittävänsä juhlien käytäntöjä eli luopuvansa sianruhosta Sikajuhlissaan. Heidän nopeasta vastauksesta ja sen sisällöstä tuli luottavainen olo, että tapettua sikaa ei enää käytettäisi viihteellisenä esineenä. Eläinten oikeuksien näkökulmasta Prodeko ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunta, joka myös priorisoi kasvisruokaa,
lisäksi päivittivät itsensä samalle viivalle Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kanssa, joka tarjoaa tapahtumissaan pääosin eläintuotteista vapaata ruokaa.
Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan lisäksi esimerkiksi valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijajärjestö Kannunvalajat on muuten elintarvikehankinnoissaan vegaaninen, mutta tekee poikkeuksen vuosijuhlissaan. Helsingin kaupunkikin siirtyy suosimaan kasvisperäistä ruokavaliota, mutta siinäkin on poikkeuksena punaiselle lihalle “korkean tason vierailut.” Ilmastonäkökulman kautta vähentämisiä pidetään voittoina, mutta ilmastonäkökulmassa eläimiä ei nähdäkään arvokkaina itsessään vaan edelleen pelkkien numeroiden kautta.
Eläinten oikeuksien moraalikäsitykset saivat sianruhon nöyryyttämisen päätökseen toisin kun ilmastosyyt. Vuosijuhlat ja korkean tason tilaisuudet voidaan nähdä jatkavan vanhanaikaista lihan glorifiointia, sen sijaan, että toteuttaa sitä, mikä tuntuu oikealta. Eläinten oikeuksien näkökulman hieno puoli onkin siinä, että ei tarvitse olla erityisen lukenut tunteakseen sisimmässään, että eläinten kärsimys ja tarpeeton hengenriisto olisi väärin. Kun tiedostaa eläintuotteista vapaiden ruokien kirjon, ymmärtää että eläintuotteet eivät ole yliopistoissa tarpeellisia.
Kohti vegaanista ylioppilaskuntaa
Voisi olla korkea aika tunnustella, mikä tosiaan saa meidät piilottamaan käytänteitämme ja tekemään tarpeettomia poikkeuksia. Prodekolla haluttiin piilotella Sikajuhlien tapahtumia medialta. Suomalaista eläintuotantoa on taas salakuvattu esimerkiksi Oikeutta eläimille -yhdistyksen toimesta. Ruokaviraston mukaan Suomessa teurastettiin vuonna 2019 noin 82,5 miljoonaa eläintä, ja Ylen tutkivan journalismin toimitus MOT paljasti, että suomalaisissa tiloissa ainakin miljoona broileria kuolee nälkään ennen teurastusta.
Prodekon saama viesti Viral Vegansin Instagramissa pätee myös Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaan ja sen yhdistyksiin: “Sikajuhlat ovat osa paljon laajempaa eläimiin kohdistuvaa hyväksikäyttöä. Ongelma ei katoa siihen, että ongelma piilotetaan häkkeihin, navettoihin ja teurastamoihin. Päivittäin me joko rahoitamme eläinten hyväksikäyttöä tai vaihdamme eläintuotteen vegaanisiin vaihtoehtoihin.”
Kokonaan vegaanisia ainejärjestöjä on jo olemassa, kuten sosiologian opiskelijoiden Kontakti ry ja Valtio-opin opiskelijat ry, jotka ovat kirjanneet linjauksen toimintasuunnitelmiinsa. Jos nämä järjestöt tuntuvat liian pieniltä, mallia voi ottaa esimerkiksi myös Greenpeacelta, joka on elintarvikehankinnoissaan kokonaan vegaaninen.
Kirjoittaja on Viral Vegansin tiedottaja.