Tavatessani Toivon ensimmäistä kertaa huokui hänestä vilpittömyys ja empaattisuus. Kerran itkin hänelle poukkoilevaa elämääni, ja se taisi olla ensimmäinen kerta, kun uskalsin tuoda epätoivoani esille ystävyytemme aikana. Toivon tapa lohduttaa on aluksi halata, ja lopuksi sanoa, että hänelle voi aina soittaa, jos tarvitsen tukea tai läsnäoloa. Minulle Toivo on ystävä, joka rakentaa toivoa.
Kun kysyin ystäväni Kielon kumppanilta Villeltä, mitä hänelle tulee mieleen sanasta toivo, hän vastasi kysymyksillä mitä toivo tarvitsee ja voiko toivo tapahtua tyhjiössä. Usein toivo nostaa päätään silloin, kun meillä ei enää ole mitään annettavaa, ja räpiköimme aallonharjalla odottaen, että aalto vaihtaa suuntaansa. Vanha sanonta kuuluu: niin kauan kuin on toivoa, on elämää – ja elämä kantaa.
Ystäväni Toivo on nimensä mukaisesti toivoa täynnä. Hänen tapansa kohdata ihmisiä on lempeä ja ennakkoluuloton. Hän asettuu maailmaan tavalla, joka on yhtä aikaa rauhallinen ja rohkea. Hän valitsee polkunsa suoraviivaisesti ja itsevarmasti ja löytää toiveikkuutta vaikeidenkin tilanteiden keskellä. Ystävyytemme osoittaa hyvyyttä ja rakkautta. Tarvitsemme ympärillemme tällaisia ihmisiä, elämän todistajia, jotka vievät eteenpäin silloin, kun ei yksin jaksa.
Kaikki teistä ovat varmasti kuulleet taikalampusta ja sen hengestä, joka toteuttaa löytäjänsä kolme toivetta. Ala-asteella jaoimme ystävieni kanssa toiveen maailmanrauhasta, ja se on yhä yksi kolmesta toiveestani. Toinen toiveeni on terveys. Lapsina toivoimme lottovoittoa ja kiiltäviä autoja. Ymmärrän nyt, että toivo voi kiteytyä myös asioiden säilyttämiseen sellaisina kuin ne ovat. Toivo suuntaa katseensa tulevaan pyrkien joko säilyttämään tai muuttamaan sitä.
Pitelet käsissäsi meidän ensimmäistä lehteämme hevosen vuonna 2026. Tämän vuoden Tutkaimet tulevat olemaan toiveikkuuden puolesta puhujia. Toivon tämän vuoden numeroista rohkeita, lempeitä ja pelottomia, jokaisen luovuus saa olla turvallisen toiveikasta.
Päätin kirjoittaa ystävästäni Toivosta, ja kolmas toiveeni onkin, että jokaiselle meistä siunaantuisi hänen kaltaisiaan ihmisiä: lempeitä, hyväntahtoisia ja toiveikkaita. Kiitos Tutkaimeen kirjoittaneille ajatuksistanne, panoksestanne ja läsnäolostanne. Kannattelette toivoa paremmasta huomisesta. Kuten Toivo monesti lähtiessään muistuttaa, pitäkää huolta.
Aada Hokkanen
Päätoimittaja