Hallituksen opiskelijoille kaavailemat leikkaukset ovat saaneet opiskelijaliikkeen toimimaan kuin vuonna 1968, jolloin opiskelijat vastustivat muutoksia yliopiston hallintaan ja opetuksen sisältöön ja valtasivat Vanhan ylioppilastalon. Nyt nähty yliopiston päärakennuksen valtaus on niin ikään tapahtumana poikkeuksellinen, mutta niin ovat myös hallituksen opiskelijoihin kohdistamat toimet.
Petteri Orpon (kok) hallitus suunnittelee jäädyttävänsä opintorahan nykyiseen suuruteen hallituskauden ajaksi ja jäädyttää myös opiskelijoiden saaman yleisen asumistuen indeksit. Samalla tulojen vaikutus asumistukeen kiristyy, tukiprosentti laskee 80 prosentista 70 prosenttiin ja ansiotulovähennys poistetaan. Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL on laskenut, että asumistuen leikkaukset, indeksijäädytykset sekä opintolainan osuuden kasvamisesta johtuva korkokulujen nousu heikentävät opiskelijoiden toimeentuloa jopa 130–180 eurolla kuukaudessa.
Kyseessä on suuri summa pelkän opintotuen ja tukien varassa eläville opiskelijoille. Aiheesta ovat älähtäneet lähes kaikki opiskelijajärjestö. Se on herättänyt tulista keskustelua myös eduskunnan kyselytunnilla, josta esimerkkinä mainittakoon perussuomalaisten kansanedustajan, historioitsija Teemu Keskisarjan puheenvuoro irtoripsistä ja tekokynsistä, joiden pohjalta syntyi myös todennäköinen kestohittikappale opiskelijabileisiin.
Keskisarjan anekdoottien lisäksi hallitus perustelee opiskelijoilta leikkaamista sillä, että se haluaa kohdistaa toimensa mieluummin niihin, jotka työllistyvät tulevaisuudessa helpommin ja joiden tulevaisuus on muutenkin taattu. Vaikka korkeakoulututkinto nostaa todistetusti palkkatasoa ja mahdollisuutta työllistymiseen, ei opiskelijoiden elämä ole aina ruusuilla tanssimista. Siksi opiskelijajärjestöjen huolet on helppo ymmärtää.
Samalla on syytä nostaa esille kysymys siitä, miten nyt tehtävä politiikka vaikuttaa sukupolvien väliseen tasa-arvoon. Samaan aikaan, kun opiskelijoiden tukitasoa heikennetään, ensiasunnon ostamisen verovapaus poistetaan ja määräaikaisten työsopimusten käyttämistä helpotetaan, esimerkiksi eläkeläiset selviävät sopeutustalkoista kuivin jaloin. Helppo analyysi olisi, että nuorten näkökulmasta sorsiva politiikka on seurausta nuorten alhaisesta äänestysaktiivisuudesta eläkeläisiin verrattuna. Tämä ei välttämättä ole koko totuus, joten asiasta on syytä käydä syvällisempää keskustelua.
Joakim Kullas
Tutkaimen päätoimittaja
Kuva: Ali Isokangas