/Mikä meitä naurattaa?

Mikä meitä naurattaa?

Teksti: Nea Rastas
Video: Jaakko Oleander-Turja

Uuden sukupolven käsikirjoittaja Anna Brotkin haluaa komedioillaan välittää
maailmankuvaa, jossa virheet sallitaan ja epätäydellisyys on kiinnostavampaa kuin
täydellisyys. Komedia stigmatisoidaan usein pinnalliseksi ja yksinkertaiseksi mainstream-
viihteeksi, mutta alalla se nähdään yhtenä vaikeimmista genreistä. Nuorille aikuisille
suunnatun komediasarjan Aikuiset käsikirjoittaja osoittaa, kuinka yhteiskunnallinen vastuu
yltää myös komediakäsikirjoittajiin ja kuinka huumorikin muokkaa käsityksiämme
maailmasta.

Hyvinkääläissyntyinen käsikirjoittaja Anna Brotkin valmistui elokuva- ja tv-käsikirjoittajaksi
vuonna 2016 Aalto Yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta. Kirjoitettuaan
lopputyönsä pelätystä genrestä – komediasta – Brotkin tiesi löytäneensä vahvuutensa.
Nuoresta iästään huolimatta Brotkin on ehtinyt jo kirjoittaa useita jaksoja sarjoihin Rehtori,
Modernit miehet, Pohjolan laki ja Jättekiva, sekä toimia Putouksen pääkäsikirjoittajana.
Toistaiseksi suurin menestys hänen urallaan on kuitenkin ollut Ylellä esitettävä hittisarja
Aikuiset, joka on Brotkinin konseptoima ja käsikirjoittama.

Anna Brotkin voisi puhua kirjoittamisesta ja komediasta tuntikausia: “Luulen, että olin aina
tiennyt, että komedia vetää minua puoleensa. Se on tietynlainen tapa katsoa maailmaa, joka
on kokonaisvaltaisempi.” Brotkin arasteli komedian kirjoittamista pitkään, koska alalla sitä
pidetään äärimmäisen haastavana. Hänen kirjoittamistaan novelleista, esseistä ja
näytelmäteksteistä huokui kuitenkin aina humoristinen tyyli katsoa ihmistä ja ihmisen
epätäydellisyyttä. “Pidän meitä ihmisiä vähän naurettavina ja hölmöinä. Elämänfilosofiaani
kuuluu se, että kukaan meistä ei ole täydellinen. Kaikki omalla tavallamme mokaillaan,
mutta silti yritetään aina esiintyä täydellisinä. Mun ajatus liittyy siihen, että me kaikki ollaan
epätäydellisiä, ja että se epätäydellisyys on itse asiassa kiinnostavampaa kuin täydellisyyden
katsominen.” Nuoren komediakäsikirjoittajan sanat kiteyttävät sen, miksi komedian
katsominen ja sen luoman maailmankuvan tarkastelu on tärkeää ja ihmisyyttä korostavaa:
“Toivon, että sarjoissa, mitä kirjoitan välittyisi se, että moniin asioihin elämässä voi
suhtautua lempeästi ja mieluummin itselle nauraen kuin itseään ruoskien. Eli katsoa
maailmaa niin, että okei, kaikki me mokaillaan.”

“Mun ajatus liittyy siihen, että me kaikki ollaan epätäydellisiä, ja että se
epätäydellisyys on itse asiassa kiinnostavampaa kuin täydellisyyden katsominen.”

Vaikka Brotkin osoittaa komediasarjojen maailmankuvassa olevan lempeä ajatus
samastuttavasta ja toilailevasta ihmisestä, piilee komediassa usein pilkkaava ja
stereotypioita korostava sävy. Epäkorrekteja komediasarjoja on Suomessa ja maailmalla
tehty paljon, eikä siitä ole kuin muutama vuosikymmen, kun esimerkiksi Kummelissa
pilkattiin ensin mustaa tarjoilijaa ja myöhemmin homoseksuaalia.

“Mä haluan tehdä toisenlaisia sarjoja. En halua, että mun sarjan perusvireessä on
jokin ajatus siitä, että naiset ovat tyhmiä.”

Viihteellä ja komedialla luodaan todellisuutta sekä mielikuvaa siitä, millainen huumori on
hyväksyttävää ja hauskaa. Brotkin nostaa yhdeksi ongelmaksi alan sukupuolittuneisuuden ja
miehisen katseen kautta kirjoitetun komedian. Seksistisiä asenteita Brotkin haastaa olemalla
itse nainen miesvaltaisella alalla, sekä tuomalla naisten näkökulmaa käsikirjoituksiinsa: “Tosi
monesti sarjojen mieshahmoja pidetään hauskimpina, mikä ei johdu siitä, että miehet ovat
hauskempia, vaan siitä, että ne miehet on kirjoitettu hauskemmiksi hahmoiksi.” Juuri siksi
Brotkinille oli tärkeää kirjoittaa Aikuisiin päähenkilöksi hauska nuori nainen.
Komediasarjoissa naishahmot ovat usein yksinkertaistettu ja pelkistetty edustamaan
seksistisiä käsityksiä: “Mä haluan tehdä toisenlaisia sarjoja. Mä en halua, että mun sarjan
perusvireessä on jokin ajatus siitä, että naiset ovat tyhmiä.”

Komedian luonne on muuttunut myös siinä mielessä, että tietoisuuden lisääntyessä ja
sosiaalisen median aikakaudella kaikki julkisuudessa oleva asetetaan tarkan valvovan silmän
alle. Brotkin näkee, että political correctness -kulttuurin vallitessa kritiikkiin on komediaa ja
TV:tä tehdessä varauduttava. Hän kuitenkin pitää laajaa yhteiskunnallista keskustelua ja
nykypäivän demokraattisempaa tapaa antaa palautetta pelkästään positiivisena: “Kritiikki on
sellainen asia, mikä saa monen heti puolustuskannalle. Keskustelu ei pilaa asioita, se vaan
nostaa epäkohtia esille. Mielestäni on hyvä, että asioista keskustellaan. Asioiden tarkastelun
tarkoituksena on saavuttaa maailma, jossa kaikilla on hyvä olla. Se on hieno päämäärä.”
Brotkinin suhtautuminen kritiikkiin kuvastaa hänen ihmiskäsitystään, jonka mukaan virheet
ovat sallittuja – kunhan osaa pyytää anteeksi ja reflektoida tekemäänsä.

“Mielestäni on hyvä, että asioista keskustellaan. Asioiden tarkastelun tarkoituksena
on saavuttaa maailma, jossa kaikilla on hyvä olla. Se on hieno päämäärä.”

Brotkin ei siis usko cancel-kulttuuriin tai joidenkin vitsien problemaattisuuden pilaavan koko
sarjaa tai kirjoittajaa. “Mulle tulee vanhoja sarjoja katsoessa hyvä mieli siitä, että
nykykontekstissa bongataan se epäkorrektius. Tulee sellainen olo, että maailma on vähän
muuttunut.” Komediaan liittyy ajan konsensuksesta riippuvainen huumori, joka muuttuu
yhteiskunnan muuttuessa tiedostavammaksi: “Komediassa on aina se sävy, joka luetaan helposti pilkkaavaksi. Siinä on monia tasoja, joita luetaan ja se taso muuttuu, kun
yhteiskunta muuttuu.” Brotkin pyrkii itse kirjoittaessaan pääsemään tilaan, jossa yleisön
mielipiteellä ja vastaanotolla ei ole väliä. Laajempi yhteiskunnallinen vastuu näkyy
kirjoitusprosessin jälkeen: “Mun mielestä on kuitenkin tärkeää, että kirjoitusprosessin
jälkeen ottaa askeleen taakse ja tarkastelee, onkohan tässä jotain mikä voisi loukata toista
ihmistä. Siihen kuuluu vastuu siitä, että miettii vielä kerran seisooko kirjoittamansa takana.”

Kysyessäni Brotkinilta tarkemmin tämän näkemystä vaikuttamisesta ja omasta
yhteiskunnallisesta äänestään, kertoo hän kirjoittamiensa sarjojen tematiikassa piilevän oma
arvomaailmansa: “Esimerkiksi Aikuisissa tietyt hahmot edustavat antikapitalistista
ajatusmaailmaa, tai siellä puhutaan jostain työnteon mielekkyydestä ja rahan merkityksestä.
Vaikka Aikuiset ei ole mikään syväluontoinen analyysi kapitalistisesta järjestelmästä,
ajattelen että sarjojen kautta voi tarjota ihmiselle jonkun tavan tai näkökulman katsoa tätä
maailmaa.”

Komedian ja viihteen vaikutusvaltaa ihmisten asenteisiin ei pidä aliarvioida suhteessa
muihin genreihin: “Kyllä mä itse asiassa ajattelen, että ihmisen ajatusmalli on jopa vähän
helpompi muuttaa komedian avulla. Kun ihminen heittäytyy fiktion maailmaan, laskee se
suojukset ja on jotenkin vastaanottavaisempi, kun se on saanut nauraa hetken niiden
hahmojen kanssa. Ajattelen, että komediasarjan avulla on ja pääsee jotenkin sellaisiin
kohtiin ihmisessä, mihin ei muuten pääse.”

Mille siis saa nauraa? Anna Brotkin pitää hyvänä ohjenuorana kirjoittaa vitsejä punch up –
tekniikalla, jossa pilkkaa tai vitsejä ei tehtäisi esimerkiksi vähemmistöistä ulkopuolelta
katsottuna. Komediassa on Brotkinin mukaan hyvä keskittyä enemmän ihmisiä yhdistäviin
kuin erottaviin asioihin. “Tärkeää on se komedian suunta – kuka nauraa ja kenelle. Pyrin
löytämään kirjoittamistani hahmoista palan itseäni, jolloin nauran myös itselleni samaan
aikaan. Kirjoittajana yritän etsiä sellaisia piirteitä ihmisistä, jotka moni meistä voi tunnistaa.”

Brotkin näkee komediasarjoissa olevan tasoja, jotka ylittävät ajallisen kontekstin ja
yhteiskunnallisen ilmapiirin. “Esimerkiksi Aikuisissa se ajankohtaisuus syntyy siitä, miten ne
hahmot vaikka puhuu, pukeutuu tai miten sarja on lavastettu. Se syntyy myös siitä, mistä
asioista hahmot keskustelevat ja missä baareissa ne käyvät. Se on ehkä semmoinen
pintataso tai yksittäisten vitsien taso. Se mistä se pohjimmiltaan kertoo, ihmisyydestä ja
isoista tunteista, on musta aika ajatonta.”

Yellow Film & TV:n tuottaman Aikuiset-sarjan tilaaminen Brotkinilta toteutti Ylen tavoitteen
tehdä kaksikymppisille kaupunkilaisille kohdennettu sarja. “Oli ihanaa tehdä sarjaa, jota sai
oikein luvan kanssa tehdä kuin omille kavereille.” Saman sukupolven edustajana Brotkin
osasi kuvata kuplan, jossa nuoret kaupunkilaiset elävät niin hyvin ja tarkasti, että kohderyhmän ulkopuolellakin olevat kiinnostuivat Brotkinin kirjoittamasta maailmasta. Sarja
on kasvattanut suosiotaan niin teinien kuin eläkeläistenkin keskuudessa.

“Oli ihanaa tehdä sarjaa, jota sai oikein luvan kanssa tehdä kuin omille kavereille.”

Aikuiset kuvaa modernia yhteiskunnallisen tietoisuuden aikaa, missä nuorten aikuisten
tekemisissä ja kanssakäymisissä huokuu vastuullisuus. Komedia voi olla yhteiskunnallisesti
vaikuttavaa piilevällä tavalla ja tarjota ihmisille tietynlaista tapaa katsoa maailmaa, kuten jo
aiemmin mainittiin. Sarjan suhtautuminen sukupuolten väliseen epätasa-arvoon,
patriarkaattiin ja vegaaniruokavalion tuomiin ympäristöhyötyihin kaikkien tunnustamina
tosiasioina on jo itsessään tehokas vaikuttamiskeino, ja samalla heijastelee Brotkinin omaa
arvomaailmaa. Vaikka Brotkin ei halunnut Aikuisista poliittista sarjaa tehdä, oli hänelle
esimerkiksi päähenkilön sukupuoli ja sen edustamien normien purkaminen tärkeää.

Brotkin on kirjoittanut päähenkilö Oonasta epätäydellisen ja moniulotteisen hahmon, mikä
haastaa monen komediasarjan luomaa kuvaa naisista. Hahmon epätäydellisyys myös
vapauttaa kaikki täydellisyyttä tavoittelevat ja virheiden takia itseään ruoskivat ihmiset.
“Toivoisin, että Oona antaa nuorille naisille synninpäästön siitä, että ei tarvitse olla aina niin
kiltti ja huomaamaton ja pienentää itseään kaikissa tilanteissa, jotta muilla olisi hyvä olla.
Siinä on semmoinen vapautumisen sanoma jotenkin.” Oona ei ole Brotkinin mielestä esikuva
kellekään. Hahmo on välillä itsekäs, töykeä ja epävarma. “Kyllä mä ehkä just vastapainona
niille tuhansille naishahmoille, jotka kilttinä palvelee muita, ajattelen, että Oonalle voi
kirjoittaa enemmän sekoiluja.”

-sarjan hahmojen inhimillisyys ja kaikille samastuttavien tunteiden käsittely korostaa
sellaista kuvaa ihmisestä, johon voi suhtautua lempeästi kommelluksille nauraen.
Samastuttavuuden lisäksi Brotkinin mielestä on arvokasta tuoda ihmisten arkeen eskapismia
todellisuudesta, minkä tärkeys korostuu etenkin nykyisessä maailmantilanteessa normaalia
enemmän. “Maailmahan on itseasiassa aika hirveä paikka välillä. Me eletään keskellä
globaalia pandemiaa, eriarvoisuutta ja ilmastokriisiä. Ajattelen, että on arvokasta, jos
ihminen elää tällaisen synkkyyden keskellä ja käyttää edes tunnin siitä komediasarjan
katsomiseen. Siitä saa perspektiiviä. Varsinkin tässä ajassa on erittäin tervetullutta, että me
voidaan parilla klikkauksella löytää jokin toinen maailma ja olla hetki jossain muualla.”