Teksti Saara Pylkkänen
Kuva Maijastina Tuominen
Maanantaiaamuna 25.4. herään lukemaan, kuinka yhdysvaltalainen multimiljardööri Elon Musk on ostanut sosiaalisen median pikaviestipalvelu Twitterin. Myöhemmin samalla viikolla uutisoidaan, että Suomi on pudonnut Toimittajat ilman rajoja vuosittaisessa lehdistönvapausvertailussa sijalta kaksi sijalle viisi.
Uutiset eivät suoraan liity toisiinsa, mutta antavat aihetta niiden ilmenemisympäristön, mediakentän, kriittiseen tarkasteluun. Molemmat nimittäin sivuavat median ja sananvapauden kannalta keskeistä, mutta silti kovin vähän puhuttua ongelmaa: mediaomistuksen keskittymistä ja alustojen markkinaehtoisuutta.
Twitter on suoralta poliittiselta vaikutusvallaltaan muita somealustoja merkittävämpi. Alustalla käyty keskustelu nostaa erilaisia puheenaiheita otsikoihin ja lisää median kierroksia. Keskustellut aiheet etenevät myös politiikan päiväjärjestykseen. Musk kommentoi oston yhteydessä julkaistussa lehdistötiedotteessaan pitävänsä Twitteriä tärkeänä sananvapautta ylläpitävänä alustana. Hän on jopa perustellut ostohalujaan sillä, että Twitter toimii eräänlaisena kansalaistorina – antiikin polikseen katsoen itse demokratian tyyssijana. Onkin spekuloitu, että Musk päättäisi muunmuassa Donald Trumpin Twitter-pannan juuri tämän argumentin nojalla. Kansalaistorille kun ovat tervetulleita kaikki.
Muskin sananvapauskäsitys ei kuitenkaan ole oston suurin kulmakarvoja nostattava tekijä. Sen sijaan on kysyttävä, mitä demokratian tilasta ja sananvapaudesta kertoo se, että yksi julkisen keskustelun merkittävimmistä alustoista ylipäätään on yhden miljardöörin ostettavissa? Jos maailman rikkaimpiin lukeutuva ihminen voi alustan ostamalla muodostaa itselleen hieman suopeamman mediailmapiirin ja kenties suosiota poliittisten vaikuttajien piirissä, on kyse perustavanlaatuisesta demokratian ja sananvapauden ongelmasta.
Mitä sitten tulee Suomen pudotukseen lehdistönvapausvertailussa? Toimittajat ilman rajoja -järjestö pitää Suomen suurimpana ongelmana mediakentän keskittyneisyyttä ja median toimintaedellytysten heikkoutta. Mediaomistuksen keskittyminen on varsinkin viestinnän tutkimuksessa paljolti käsitelty ongelma, jolla nähdään olevan laajoja yhteiskunnallisia ja poliittisia vaikutuksia. Laajat mediakonsernit ovat lopulta voittoa tavoittelevia taloudellisia toimijoita, vaikka niiden merkitys sosiaalisen, taloudellisen, kulttuurisen ja poliittisen elämän muovaajina on kiistaton. Omistuksen keskittymisen onkin nähty lisäävän erityisesti toimituksellisen sisällön ja näkökulmien yksipuolistumista sekä tutkivan journalismin vähentymistä.
Uutiset herättävät siis laajemmin medioiden omistuskysymysten poliittisuuteen. Yhteiskunnan julkista keskustelutilaa perustavanlaatuisesti muovaavat päätökset tulisikin tuoda takaisin demokratian piiriin. Poliittista tahtoa tarvitaan erityisesti journalistisen toimijuuden mahdollistamiseen samalla, kun mediakonsernien monopoleja ja somealustojen vallan laajenemista on säädeltävä.
Saara Pylkkänen
Tutkaimen päätoimittaja 2022
Tämä lehti on Kannunvalajat 75+2 vuotta juhlanumero. Tutkaimen historia on kulkenut rinnakkain Kannunvalajien kanssa jo kymmenien vuosien ajan. Juhlan kunniaksi tämän numeron teema on journalismin ja yhteiskuntatieteiden merkitys kiihtyvässä maailmassa. Tutkaimen toimituskunta kiittää Kannunvalajia vuosien yhteisestä taipaleesta ja toivoo lämmintä yhteistyötä tulevinakin vuosikymmeninä. Toivottavasti saamme harjoittaa valtiotieteellistä journalismia samalla palolla myös jatkossa.