Yritysvastuudirektiivi meni läpi– Suomesta huolimatta! Vaikka historiallinen askel yritysvastuussa näyttää vihdoin toteutuvan, ei saa unohtaa, että Suomi oli valmis tyrmäämään sen kriittisellä hetkellä.
Teksti: Siiri Luukkanen. Kuvitus: Olga Kallio.
Helmikuun alussa elettiin kauhun hetkiä, kun vuosia valmisteltu yritysvastuudirektiivi oli vaarassa kaatua kokonaan. Suomi eräiden muiden maiden rinnalla oli päättänyt vetää tukensa direktiiviltä äänestyksessä, vaikka sen suhteen oli löydetty sopu trilogineuvotteluissa.
Jopa hallituspuolueiden jäsenet myönsivät, että tämä saattaisi olla kuolinisku direktiiville, mutta olivat silti valmiita uhraamaan sen ”kansallisen edun” alttarilla.
Toteutuessaan yritysvastuu velvoittaisi EU:n alueella toimivat suuryritykset huolehtimaan, ettei niiden tuotantoketjuissa loukata ihmisoikeuksia tai saastuteta ympäristöä. Lisäksi niiden olisi suunniteltava, miten toiminta saadaan linjaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden kanssa.
Näiden velvoitteiden kuvittelisi käyvän yhteen juhlapuheidensa mukaan ihmisoikeuksia ja kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ajavan maan suunnitelmiin.
Ongelmaksi hallinnollemme muodostui direktiivin kohdat ryhmäkanneoikeudesta sekä todisteiden esittämisvelvollisuuden laajentamisesta. Nämä kirjaukset pyrkivät varmistamaan, että ihmisoikeusloukkausten uhreilla olisi aito mahdollisuus saada oikeutta EU:n alueella.
Vaikka useat oikeustieteen asiantuntijat ja yritysmaailman toimijat neuvoivat hallitusta tukemaan direktiiviä, se ei riittänyt.
Kun yritysvastuudirektiivi kaikesta huolimatta nyt toteutuu, on syytä iloon. Europarlamentti hyväksyi direktiivin huhtikuun lopussa ja se on kirjoittamishetkellä odottamassa neuvoston muodollista hyväksyntää.
Pidetään silti mielessä, kun hallituspuolueet juhlivat ”neuvotteluvoittoa” yritysvastuudirektiivin osalta, että näiden neuvotteluiden tuloksena direktiivi heikkeni mahdollisten uhrien kustannuksella. Puheissa Suomi nostetaan kestävyyden kärkimaaksi, mutta teot kertovat toista.