Teksti: Henry Laakkonen, Kannunvalajien hallituksen jäsen 2023
Valokuva: Aada Hokkanen
Kannunvalajat on tekemässä historiansa suurinta hankintaa, ja prosessia varjostavat samat riskit, jotka kaatoivat HYY:n kiinteistöseikkailun. Hankkeen koko on tuhannesosan luokkaa HYY:n menettämästä omaisuudesta, mutta summa on silti opiskelijajärjestölle merkittävä, arviolta noin 200 000 euroa. Nyt, kun Ylioppilaslehdessä mietitään, mitä olisi kannattanut tehdä toisin (Ylioppilaslehti 2/2026), on Valtsikassa korkea aika ottaa oppia muiden virheistä.
Etukäteen keskustelu tilahankkeesta ei ollut mahdollista, sillä hallitus ei informoinut jäsenistöä ostoaikeista millään tavoin. Kevätkokouksessa vuoden 2025 hallitus saikin jälleen toiminnantarkastajilta palautetta avoimuuden puutteesta. Pöytäkirjoja on monena vuonna moitittu luetteloiksi, jotka eivät avaa perusteluja päätösten takana. Erityisen niukaksi tiedottaminen jäi hallituksen kokouksen 18/25 kohdassa 11:
11.1. Suunnitelma Kannustin Oy varojen käytölle.
– Ehdotus: Tehdään kokouksen liitteiden mukaiset toimenpiteet.
Kolme vuosikymmentä kovalla työllä kerättyjä varoja – ja hallitus antoi niiden käytöstä tämän verran tietoa. Hallitus ei jakanut salaiseksi julistamaansa liitettä edes sitä sähköpostilla pyydettyäni. Ongelmallisinta tilanteessa on Kannun salailun kulttuuri ja päätösten valmistelun keskittyminen pienelle porukalle muun hallituksen jäädessä pelkäksi kumileimasimeksi. Jäsendemokratian kannalta kevätkokouksessa hyväksytty talousarvio lainvoimaisuudestaan huolimatta on sekin melko ontto, sillä kokoukseen vaivautui vain kourallinen nykyisiä ja entisiä aktiivitoimijoita.
Tässä piilee rakenteellinen riski, joka HYY:ssä realisoitui: Kannunvalajien hallituksen jäsenillä ei ole välttämättä riittävää käsitystä päätöksiin sisältyvistä riskeistä, eikä heillä siten ole valmiuksia niitä kyseenalaistaa. Päätökset tehdään sen mukaisesti, mitä kulloisenkin hankkeen vastuuhenkilö tai vastuuhenkilöt suosittelevat. Jäsenistö taas pitää toimintaa niin etäisenä, ettei vaivaudu osallistumaan yhdistyksen asioihin. Lisäten avaintärkeiden dokumenttien piilottelun jäsenistöltä, on päätöksenteko kaukana avoimesta ja jäsendemokratia pelkkä kuiskaus tuulessa. Julkinen keskustelu varojen käytöstä olisi pitänyt käydä jo syksyllä, mutta hallitus päätti tiedottaa kiinteistökaupoista vasta allekirjoitettuaan kauppakirjan.
Mikä voi mennä pieleen?
Nyt on ihanteellinen aika ostaa tilat, sillä kuten HYY:ltä opimme, ovat kiinteistöjen kauppahinnat Helsingissä hävyttömän matalalla. Vielä ei kuitenkaan ole aika huokaista helpotuksesta. Kolme suurta riskiä voivat edelleen viedä Kannun samaan katuojaan HYY:n kanssa: 1) remontin epäonnistuminen, 2) varainkeruun yliarviointi ja 3) Kannun löysä rahankäytön kulttuuri.
Riski 1: Remontti voi syödä kassan
Remonttien nyrkkisääntö kuuluu, että aikataulu venyy ja budjetti paisuu. Suhdannetilanne on remontille suotuisa, mutta varsinainen riski liittyy osaamisvajeeseen. Harvalla opiskelijatoimijalla on kokemusta vaativan remontin projektinhallinnasta. Märkätilojen uusiminen, seinien kaataminen ja keittiön rakentaminen muodostavat kokonaisuuden, joka vaatii tiukkaa suunnittelua ja valvontaa. Remontin kustannukset voivat karata suunnitellusta kymmenillä tuhansilla sopimusriskien, lisälaskutusten ja yllättävien löydösten seurauksena.
Ongelmallisinta tilanteessa on Kannun salailun kulttuuri ja päätösten valmistelun keskittyminen pienelle porukalle muun hallituksen jäädessä pelkäksi kumileimasimeksi.
Riski 2: Käyttökustannukset
Tilan käyttökustannukset ovat noin 20 000 euroa vuodessa, minkä summan Kannu on kaavailut saavansa kasaan järjestöiltä perittävillä maksulla, joka on arviolta 500-2000 euroa vuodessa. Keskimääräinen avustus, tuhat euroa yhdeltä järjestöltä, haalisi kasaan vuodessa vaaditun 20 000 euroa. Pienillä järjestöillä ei välttämättä ole varaa maksaa mainitun kaltaisia summia. Riski on, että kulut jäävät lopulta Kannun harteille.
Remontin onnistuessa mutta varainkeruun sakatessa kassaan jäävä 100 000 euroa kuluisi loppuun seuraavan viiden vuoden aikana. Sen jälkeen on aika tehdä HYY:t eli luopua tiloista suurella tappiolla.
Riski 3: Kannun löperö rahankäyttökulttuuri
Jo ennen tilan ostoa Kannun menot ovat olleet tuloja suuremmat, sillä Kannulla on ollut tapana paikata yllättäviä menoja Kannustimen varoilla. Tilojen hankintaan tarkoitetuista rahoista onkin vuosittain tuloutettu tuhansia euroja vuodessa suunnittelemattomiin kuluihin. Kannustimeen on ollut helppo kajota, sillä säästöpossulla käyminen on voitu kirjata epämääräiseksi riviksi taseeseen jäsenistön huomaamatta.
Tänä vuonna hallitus on lisäksi myöntänyt puheenjohtajalle ja taloudenhoitajalle oikeuden tehdä hankintoja yksin 1000 euroon ja yhdessä 5000 euroon asti. Tämä on valtava luottamuksen osoitus yksittäisille järjestötoimijoille. Vertailun vuoksi viisi tonnia on moninkertainen summa verrattuna monen pienen valtsikajärjestön vuosibudjettiin.
Kannun pohjattomalta tuntunut kassa on muodostanut toimintakulttuurin, jossa tuhansia euroja voi vapaasti heitellä sinne tänne. Kun uusi tila alkaa toden teolla imeä rahaa, on yhdistyksen talouden saaminen tasapainoon tärkeämpää kuin koskaan.
Riskit voivat aidosti realisoitua, kuten HYY:n tapauksesta opimme. Äärimmäisessä tapauksessa useampi riski toteutuu yhtä aikaa, ja pian Kannulla on hallussaan ainoastaan tyhjä kassa ja paljon rahaa vaativa kiinteistö. Osaamaton projektinhallinta, yltiöoptimistinen rahankeruusuunnitelma, taloudellisen vallan keskittyminen ja avoimuuden puute voivat lopulta johtaa uuden tilan pakkomyyntiin polkuhinnalla. Se olisi dramaattinen loppurysäys vuosikymmenten työpanokselle.
On aika kääntää kelkka
Entisenä Kannun hallituksen jäsenenä tiedän, kuinka paljon työtä hallitus tekee. Vastuualueet vaativat rivijäseniltä useita työtunteja viikossa ja puheenjohtajistolta monia tunteja päivässä. Suurin osa opiskelijaelämän jatkuvuuden eteen tehdystä panoksesta jää jäsenistöltä piiloon, mutta pienetkin mokat päätyvät reaaliajassa Jodeliin ruodittaviksi. Nyt hallituksella on normaalin kuormituksen lisäksi käsissään remontti, muutto ja satojen tuhansien eurojen arvoinen vastuu järjestön varoista.
Ei ole reilua olettaa, että vapaaehtoisista opiskelijoista koostuvalla hallituksella olisi kompetenssia hallita kalliin kiinteistöhankkeen riskejä. Viime kädessä hallitus kuitenkin kantaa päätöksistään vastuun aina seuraavaan kevätkokoukseen saakka. Jos pahimmat riskit tulevaisuudessa toteutuvat, on siksi hallituksen jäsenten kannalta parempi, että päätökset on tehty jäsenistön kanssa aidossa vuorovaikutuksessa.
Viime vuonna aloitettujen ja tänä vuonna jatkettavien toimien vaikutukset tulevat näkymään pitkälle tulevaisuuteen, kun Kannunvalajat etsii rooliaan opiskelijayhteisön keskuksena HYY:n jäädessä taka-alalle. Kuluva vuosi näyttää, onko Kannu valmis luomaan nahkansa tiedekuntajärjestönä.
Asiakirjojen ja päätöksenteon avoimuus on ensimmäisiä korjauskohteita. Hallituksen pöytäkirjoista on selvittävä perusteet tehdyille päätöksille ja tiedon salaamiselle on oltava painavat perusteet. Myös hallintoneuvoston perustamista ehdotettiin viime kevätkokouksessa linkiksi hallituksen ja jäsenistön välille. Hallituksen tulee avoimesti kertoa, mitä, miksi ja miten se toimii turvautumatta kapulakieleen, “liikesalaisuuksiin” tai ympäripyöreisiin lausuntoihin.
Läpinäkyvä päätöksenteko, realistinen taloussuunnittelu ja jäsenistön aito osallistuminen eivät ole hidasteita vaan edellytyksiä kestävälle tulevaisuudelle.
Tulee muistaa, että hallitus edustaa yhdistyksen jäsenistöä ja valtsikayhteisö saa juuri sellaisia päätöksiä kuin se haluaa. Jos Kannunvalajien toiminta ei jäsenistöä kiinnosta sen enempää kuin HYY:n toiminta viime vuosikymmenellä, on myöhäistä valittaa asioiden jo mentyä pieleen. Elinvoimainen opiskelijayhteisö vaatii osallisuutta koko yhteisöltä eikä vain sen virallisilta edustajilta. Siksi pyydän Valtsikan opiskelijoita ottamaan aktiivisen roolin yhteisön rakentajina, sillä yhteisö muodostuu kohtaamisista ja osallisuuden tunteesta.
Helpoin askel on seurata Kannun viestintää ja kokouspöytäkirjoja. Yhdistyksen kokouksiin, eli kevät- ja syyskokoukseen, osallistumalla jokainen jäsen voi tuoda näkemyksiään esiin. Virkailijaksi tarjoutumalla voi antaa aikaansa konkreettisesti yhteisön hyväksi, löytää kavereita ja keventää hallituksen työmäärää. Valtsikan lukuisat järjestölehdet antavat hyvän alustan käydä kriittistäkin keskustelua opiskelijaelämästä. Hallitukseen voi olla suoraan yhteydessä kasvotusten, sähköpostilla tai jatkuvan palautteen lomakkeen kautta. Lomakevastaukset hallitus käsittelee kokouksissa ja keskustelut kirjataan pöytäkirjaan. Vilpittömästi suosittelen myös hallitukseen hakeutumista, koska järjestötoiminta on ihan oikeasti kivaa.
Kannunvalajat on tekemässä päätöksiä, jotka kantavat vuosikymmenten päähän. Uudet tilat voivat olla voimavara, joka kerää valtsikalaisia yhteen ja vahvistaa tiedekuntajärjestön asemaa opiskelijaelämän mahdollistajana. Edellytyksenä tälle on, että hankkeen riskit tunnistetaan ajoissa ja niitä hallitaan avoimella, jäsenistöön nojaavalla päätöksenteolla. Läpinäkyvä päätöksenteko, realistinen taloussuunnittelu ja jäsenistön aito osallistuminen eivät ole hidasteita vaan edellytyksiä kestävälle tulevaisuudelle. Kannunvalajat on jo pitkään yrittänyt aktivoida jäsenistöään mukaan toimintaan. Jos jäsenistö vastaa kutsuun, voi tilahankkeesta tulla menestystarina seuraavan varoittavan esimerkin sijaan.