Teksti: Sara Heinonen
Kuva: Pixabay
Perjantaina 20.9. Alakulttuurikeskus Loukossa vastattiin vihapuheeseen. #Vastapuhe-tapahtuman paneelikeskustelussa oli paikalla alan asiantuntijoita sisäministeristä aktivisteihin, sekä iltaohjelmassa spoken word -taiteilijoita runoilijoista räppäreihin. Vastapuheella tarkoitetaan puheella vastaamista ja vastustamista, jonka avulla neuvotellaan uusia merkityksiä ja vaihtoehtoisia mahdollisuuksia.
Nuorten rauhanviikon tapahtuman inspiraationa toimi sisäministeriön kokoaman työryhmän julkaisema raportti: ”Sanat ovat tekoja: vihapuheen ja nettikiusaamisen vastaisten toimien tehostaminen” (sisäministeriön julkaisuja 2019:23), jonka keskeinen johtopäätös on se, että vihapuhe on vakava ongelma, joka edellyttää hallitusohjelman tasoisia linjauksia. Työryhmän viesti oli selkeä: hajanainen ja koordinoimaton vihapuheen vastainen työ vaatii kansallisen toimintaohjelman laatimista.
Vihapuhe on Suomessa todellinen ongelma. EU Kids Online 2019 -tutkimuksen mukaan yli 40 % suomalaisista lapsista ovat kohdanneet vihapuhetta verkossa. Suomessa koulua käyvien afrikkalaistaustaisten lasten vanhemmista 45 % ilmoitti lapseensa kohdistuneen rasistista häirintää, kiusaamista, ulossulkemista tai väkivaltaa (Being Black in the EU, 2019). Näiden asenteiden muuttamiseksi #vastapuhe-tapahtuma pyrki antamaan turvallisemman tilan aiheen asiantuntijoille ja puolestapuhujille.
Vihapuhe ei ole uusi ilmiö, mutta sosiaalisen median ja nopeasti muuttuvan maailman myötä se on saanut uusia muotoja ja kohderyhmiä. Meidän tulisi kuitenkin muistaa, että sosiaalinen media ei ole erillinen entiteetti vaan osa yhteiskuntaamme, ja siellä elävät samat henkilöt kuin tässäkin todellisuudessa. Siksi myös somessa esiintyvä vihapuhe ja nettikiusaaminen tulisi ottaa vakavasti, sillä etenkin nuoret elävät yhä vahvemmin siihen kytkeytyneinä.
Sisäministeriön työryhmän esityksen mukaan, nuoren kokema vihapuhe ja nettikiusaaminen on usein osa muuta kiusaamista. #Vastapuhe-tapahtumaan osallistuneiden panelistien, Pazilaiti Simayijiangin ja Tawab Qaderzadan mielestä koulukiusaamiseen tulisi vahvasti puuttua peruskoulun tasolla, sillä se ehkäisee vihapuhetta myös myöhemmässä elämässä ja suojelee nuorten identiteettiä. Suomen ja Pohjoismaiden lavarunouden eli Poetry Slamin mestari Nihkee Akka kehotti lisäksi aikuisia ottamaan kiusaamisen tosissaan, sillä mikään muu ei satu enempää kuin se, että aikuinen vastaa kiusatuksi tulleelle nuorelle ”älä välitä”. Ikään kuin kiusatuksi tuleminen olisi toisarvoinen asia, josta ei saisi tai pitäisi välittää. Päinvastoin siitä jää jäljet, jotka voivat kantaa pitkälle aikuisuuteen. Kiusaaminen ja vihapuhe ovat suomalaisessa yhteiskunnassa vakavasti otettavia ilmiöitä, joilla suljetaan tiettyjä ihmisiä ja ryhmiä ulkopuolelle.
Vihapuhe on monisävyistä ja alati muuttuvaa. Vaikka erityisenä riskitekijänä sen uhriksi joutumiselle ovat nuori ikä, maahanmuuttajatausta ja kaupunkilaisuus (sisäministeriön julkaisuja 2019:23), myös muut yksilöt ja ryhmät voivat joutua sen kohteeksi. Rikoskomisario Pekka Hätönen oli #vastapuhe-keskustelussa mukana muistuttamassa vihapuheen juridisista seurauksista ja siitä, että vihapuhe voi toimia alustana myös vakavammille rikoksille.
Vihapuheeseen vastaamiseen tarvitsemme lisää rohkeita nuoria, mutta erityisesti tarvitsemme konkreettisia tekoja viranomaisilta, päättäjiltä ja instituutioilta. Sisäministeri Maria Ohisaloa lainaten: “mitään hyvää ja oikeudenmukaista yhteiskuntaa ei ole koskaan rakennettu vihan varaan.”
Lisäys 6.11.2019 klo: 20.19: tapahtuma järjestettiin Helsingin YK-nuorten toimesta.