Teksti: Aku Houttu ja Akseli Rouvari
Kuvat: Mii Vuorensalmi
Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden järjestö Kannunvalajat järjesti eilen perjantaina 5.4. eduskuntavaalipaneelin Tiedekulman Stagella. Paneeli keskittyi erityisesti yliopistoyhteisön ja nuorten kannalta relevantteihin teemoihin, kuten koulutuspolitiikkaan, tieteeseen ja ilmastonmuutokseen. Paneelin juonsivat Kannunvalajien opintosihteerit Aku Houttu ja Akseli Rouvari.
Kuvassa Akseli Rouvari (vas.) ja Aku Houttu (oik.)
Paneelikeskusteluun osallistuivat Anders Adlercreutz (r.), Antti Lindtman (sd.), Kai Mykkänen (kok.), Kimmo Tiilikainen (kesk.), Maria Ohisalo (vihr.), Paavo Arhinmäki (vas.), Riikka Purra (ps.), Tiina Ahva (sin.) ja Tiina Tuomela (kd.). Henkilövalinnat tehtiin sen perusteella, että paneeliin saatiin edustamaan puoleen johtohahmoihin kuuluvia henkilöitä, kuten varapuheenjohtajia ja ministereitä. Näin ollen paneeliin saatiin nimenomaan puolueiden linjan mukaiset mielipiteet, puolueen ollessa Suomen vaalijärjestelmässä huomattavasti ehdokasta keskeisempi äänestysperuste.
Paneelia olivat arvioimassa kolme valtsikalaista opiskelijaa asiantuntijaroolissa: Aliisa Maunula, Hermanni Härkönen ja Kare Oja. Tässä jutussa asiantuntijamme arvioivat paneelia, sen antia, ja eri ehdokkaiden suoriutumista.
Kuvassa Hermanni Härkönen (vas.), Aliisa Maunula (keskellä) ja Kare Oja (oik.)
Mitä jäi käteen paneelista?
Aliisa: Oli tosi hyvä ja kiinnostava paneeli! Nämä ovat kuitenkin tilaisuuksina aina vähän vaikeita: kaikki puhuvat samoista asioista ja arvoista, mutta mitkä sitten ovat käytännön teot, on toinen asia. Esimerkiksi asiantuntijoiden mukaan tällä hetkellä vain vihreiden ja vasemmistoliiton ilmastopolitiikka riittää 1,5 asteen tavoitteen saavuttamiseen. Ehdokkaat olisi voitu laittaa myös kovemmalle ja grillata enemmän. Oli kuitenkin hienoa, että näin korkean tason poliitikkoja oli saatu opiskelijoiden tilaisuuteen.
Hermanni: Oli hyvä paneeli ja aihevalinnat olivat onnistuneita. Tietyllä tasolla paneeli oli tosi tasainen. Monella edustajalla oli aika vastaava kokemus ja tietämys asioista.
Kare: Koen niin ikään paneelin olleen hyvin onnistunut: siinä käytiin meitä opiskelijoita koskevia asioita läpi laajasti ja paljon. Paneelin kautta sai myös uutta kuvaa eri puolueiden linjoista ja paneeliin osallistuneista poliitikoista.
Mikä oli mieleenpainuvaa tai yllättävää?
Aliisa: Paavo Arhinmäki yllätti setämäisellä ja populistisella, tilaa vievällä olemuksellaan. Mieleen jäi kuva pitkään politiikassa toimineesta henkilöstä: hän jauhoi vanhasta ministerikaudestaan ja puheenjohtajavuosistaan. Hän ei jäättänyt eteenpäinkatsovaa kuvaa itsestään – miten hyvin hän on perillä opiskelijan arjesta tänä päivänä? Arhinmäki esitti asiansa ”näin nämä asiat nyt ovat” -mentaliteetilla.
Hermanni: Arhinmäki ajatteli selvästi omaavansa kotikenttäedun valtsikan paneelissa ja lähti sen ajatuksen kautta. Se toimi suhteellisen hyvin, mutta hän myös luotti liikaa tähän ajatukseen. Yllättävää oli, että hän kuitenkin onnistui määrittämään ja ohjaamaan keskustelua paneelissa ministerien Mykkäsen ja Tiilikaisen, sekä gallup-johtaja SDP:n Lindtmanin sijaan. Tiilikaisen kepusplaining jäi myös mieleen. Retoriikka mitä hän käytti oli sellaista, mikä vetoaisi enemmän ukkiini tai porukoihini.
Kare: Oli myös hauskaa kuulla, miten monella ehdokkaalla oli valtsikataustaa ja järjestökokemusta! He alkoivat melkein nokitella toisiansa siinä, kuka oli eniten valtsikalainen tai viimeksi tehnyt tutkintonsa täällä. Kohdeyleisö oli Tiilikaiselle aika epätyypillinen, mutta hän pystyi esiintymään melko rennosti. Oppositiopuolueiden edustajat antoivat paljon kuraa viime kauden leikkauksista, jotka jossain määrin oli pakko tehdä. Näki, että viime vaalit olivat leikkauslistavaalit, mutta nyt oli selkeästi eri meno jakovaran kanssa.
Ketkä onnistuivat paneelissa?
Aliisa: Tiina Ahva oli hyvin valmistautunut; vastassa oli ministereitä ja muita pitkän linjan poliitikkoja sekä puolueiden varapuheenjohtajia. Kyseessä oli kuitenkin minun ikäiseni opiskelija, ja hän pärjäsi hyvin tuossa joukossa. Pakko antaa respektit! Selkeästi miellyttävin ihminen kuunnella ja hyvä esiintyjä.
Hermanni: Ahva. Hänellä oli vaikeimmat kysymykset kahden minuutin tentissä. Hän tuli ei-kansanedustajana paneeliin ja joutui heti vastaamaan esimerkiksi grillaukseen hävittäjähankinnoista. Vastaukset olivat koko ajan rakenteellisesti hyviä, rauhallisia ja hän piti hyviä puheenvuoroja. Valmistautuminen ja fyysinen olemus oli niin ikään hyvää, eikä hän tinkinyt paneelin aikana asenteestaan.
Kare: Ahvalla oli ehkä vaikein paikka fyysisesti, Arhinmäen kyljessä. Arhinmäki huuteli vieressä ja otti tilaa koko ajan – se ei varmasti ollut helppo paikka olla. Ahva suoriutui kuitenkin hyvin ja onnistui pitämään puheensa kompakteina ja määrämittaisina, kun muilla ehdokkailla puhe tuntui karkaavan ja venyvän.
Keiltä odotitte enemmän?
Aliisa: Purra ei esiintynyt edukseen. Esimerkiksi lisäkysymyksissä ei avannut vastauksiaan, vaan vetosi edellisiin vastauksiinsa, vaikka jotain olisi jäänyt epäselväksi. Arhinmäki ja Ohisalo olivat myös vähän pettymyksiä. Arhinmäki jätti itsestään kuvan tilaa vievänä setänä. Ohisalo olisi saanut tuoda enemmän asioita esiin ja olla kipakkana, mutta tuntui sortuvan välillä jargoniin. Oli myös puhujana laimea. RKP:sta ja KD:sta jäi kuva kädenlämpöisinä puolueina. Myös Antti Lindtmanin esiintyminen oli retorisesti heikkoa, puhetapa oli tylsä ja tasapaksu.
Hermanni: Purra ei ollut kotikentällään, mikä näkyi kehonkielestä ja suhtautumisesta. Toi esiin hyviä pointteja, mutta sitten sortui provosoimiseen, jolla suolasi itsensä omissa puheenvuoroissaan. Arhinmäki aloitti vahvasti kokemuksella ja näkemyksellään, mutta sen jälkee hyökkäsi ja otti jopa liikaa tilaa. Vähemmällä olisi jättänyt itsestään paremman kuvan. Tiilikainen oli mielestäni kuitenkin paneelin suurin epäonnistuja, koska kohdisti sanomaansa väärälle yleisölle, eikä huomioinut opiskelijayleisöä mitenkään. Hän tuntui olevan aivan väärässä paikassa.
Kare: Odotin enemmän Ohisalolta. Hänellä olisi ollut varaa ottaa paljon enemmän yliotetta ilmastoasioissa, jotka ovat Vihreille selkeä ydinosaamisalue. Hän ei pystynyt laittamaan muita puolueita nippuun. Ohisalo veti ihan hyvän tasapaksun setin, mutta pelivaraakin olisi ollut. Lisäksi jäin kaipaamaan Adlercreutzilta enemmän. Karismaattinen sälli ja osaa puhua hyvin, mutta ei tarjonnut mitään erikoista. Hän ei mennyt äärirajoille tai ottanut riskejä. 
Ehdokaskohtaiset arviot
Antti Lindtman (sd.)
Aliisa: Aika mitäänsanomaton esitys. En osaa sanoa, mitä asioita hän toi tentissä esille – varovaisuus sävytti suoritusta alusta loppuun. Lopussa haastoi hyvin Purraa, mutta meni siinä jopa vähän yli. Ei retorisesti mitenkään erikoinen ja hänen puhetapansa oli tylsä sekä tasapaksu. 7-
Hermanni: Tiesi tarkkaan, missä hän istui. Todennäköinen ministeri teki mitä piti. Oli vakava, rauhallinen, asiapainotteinen, eikä sahannut omaa oksaansa. Hänestä tulee mieleen sellainen salilla käynyt, trendikäs Antti Rinne. Purran haastaminen oli hyvä veto, mutta toisaalta se meni aika päällehuuteluksi. Lindtman antoi kuitenkin positiivisen kuvan demareista. 7+
Kare: Positiivisina nousi esiin henkinen itseluottamus ja varmuus. Äänenkorotus ja Purran haasto lopussa osoittivat luonnetta. Vastaukset eivät olleet kovin jäsenneltyjä, ja hänellä oli jatkuvasti vaikeuksia pysyä vastauksille annetuissa aikarajoissa. Esiintymisenä ihan jees, mutta asiasisältö oli vaikeasti ymmärrettävää monessa kohtaa. 7½
Kai Mykkänen (kok.)
Aliisa: Sain hänestä humaanimman kuvan, mitä ajattelin ennalta. Esiintymisestä näki, että häneltä löytyy sisäministerinä ministeritason asiantuntemusta, mutta sortui välillä jargoniin. Naamioi joitain kysymyksiä niin, ettei niissä olisi valinnanvaraa, vaikka todellisuudessa ne ovat arvovalintoja, kuten vaikka leikkaukset ja veronalennukset. Hän oli jotenkin sympaattisen oloinen koko ajan. 8-
Hermanni: Esiintyminen oli mielestäni positiivinen yllätys. Hänestä on jäänyt televisiokuvan välityksellä mieleen huonosti istuvan takin alla oleva tyhjyys. Mykkänen sai sanottua asiansa ja esitti avauksia. Hän väläytti sosiaalista viisautta esimerkillä ongelmien ratkaisemisesta varhaiskasvatuksesta lähtien. Tietyllä tavalla tuli vaikutelma hyvästä virkamiehestä. Loogisia ideoita, joissa oikeistolainen talouspolitiikka pohjalla. 7½
Kare: Minä tykkäsin. Varsinkaan alussa hän ei ollut helpossa tilanteessa, kun lähes kaikki muut olivat kilpaa nostamassa koulutuksen rahoitusta. Mykkänen onnistui sanomaan asiansa rehdisti ja tuomaan keskusteluun mukaan heidän [kokoomuksen] näkökulmansa taloudellisista realiteeteista. Selvisi hyvin ja vakuuttavasti kahden minuutin paahteesta. Rento olemus. Olisi voinut kuitenkin ottaa enemmän roolia ja esittää selkeämpiä vastauksia aiheisiin. 7½
Kimmo Tiilikainen (kesk.)
Aliisa: Komppasi monessa asiassa Mykkästä. Näki, että ovat olleet hallituskumppaneina tällä kaudella. Tiilikainen tiesi mistä puhui ja hänellä oli asiantuntemusta monesta asiasta, mutta kokonaisuudesta jäi isällinen, muita ylhäältäpäin katsova fiilis. 7-
Hermanni: Sanoi joitain fiksuja asioita, mutta ilmaisi ne hieman tyhmästi. Korkeakoulutuksen yhdistämisestä tuli ihan hyviä pointteja. Näkyi, että tapa millä puhui oli harjoiteltu ja suunniteltu: rauhallinen, selittävä ja hieman hassusti murtaen – sillä jää mieleen. Kuitenkin aika vaivaantuneen oloinen. Tuntui, että hän ei ollut oikeassa paikassa, mikä kumpuaa varmaan asemasta, jossa hän ja puolueensa ovat tässä vaalipiirissä. Oli huonompi kuin Mykkänen, joka oli sympaattisen hajuton ja mauton. Tiilikaisesta ei jäänyt juurikaan mitään käteen. 6½
Kare: Mielestäni olemuksesta näkyi, ettei jännittänyt juurikaan: oli rennosti mikki kädessä ja osasi olla vakuuttava, sekä omasi hyvin asiaosaamista aiheista. Hän ei kuitenkaan osannut puhutella tätä yleisöä. Hyvä olemus, mutta hän olisi voinut puhutella juuri opiskelijoita, eikä selittää asioita välillä kuin pikkulapsille. 7
Maria Ohisalo (vihr.)
Aliisa: Pettymys. Odotin häneltä enemmän. Ohisalon kirjallinen ulosanti ja viestintä on hyvää ja selkeää, mutta nyt jotenkin tuntui, että hän jäi pieneksi muiden rinnalla. Kaikki oli kuitenkin hänen omissa käsissään: yleisössä oli profiililtaan lähtökohtaisesti paljon hänen symppaajiaan. Sortui ajoittain jargoniin, ja oli puhujana hieman laimea. 6½
Hermanni: Ilmastolakkopäivänä vihreän puolueen edustaja opiskelijoiden paneelissa – lähtökohdat antoivat odottaa paljon enemmän. Ohisalo olisi voinut kurmuuttaa hallitusta ja haastaa demareita. Ei tehnyt näistä mitään. Ei tuonut keskusteluun oikeestaan yhtään mitään erikoista tai mieleenpainuvaa. Esitys jäi tasapaksuksi. 7-
Kare: Tykkäsin siitä, että hänellä oli hyvää asiaosaamista monesti. Puhui hyvin, mutta jäi harmittamaan, ettei haastanut muita juurikaan, vaikka olisi ollut varaa vetää paremmin. Hänellä oli kuitenkin kotikenttäetu, kun opiskelijat ilmastokantoimeen ovat lähtökohtaisesti puolueen politiikalle myönteisiä. Hän ei käyttänyt tätä hyväkseen, vaikka juuri nyt ilmastoasiat ovat paljon esillä: on lakkoa ja marssia. Hänellä olisi ollut mahdollisuus ottaa roolia ilmastokeskustelussa, mutta jätti sen käyttämättä. 7-
Riikka Purra (ps.)
Aliisa: Hänestä jäi hyökkäävä kuva. Vaikutti kokevan, että hänellä ei ehkä ole täällä juurikaan kannattajia ja aiheet eivät ole hänen erikoisalaansa. Ylenkatsova, ei vastannut kunnolla kysymyksiin ja korotti ääntään. Ristiriitaisuuksia: pitää tukea ei-tuottavia sivistäviä aloja, mutta silti vinoili esimerkiksi sukupuolentutkimukselle. 6-
Hermanni: Hankala esiintyminen, eikä rakentanut ainakaan siltoja. Pilasi hyviä puheenvuorojaan provoilulla ja väkisin luodulla vastakkainasettelulla. Krediittiä kuitenkin siitä, että puhuttiin ammattikoulujärjestelmän toimimattomuudesta, jota muut eivät nostaneet esiin. 6
Kare: Hänestä jäi aggressiivisuus mieleen. Vaikka Purralla oli muiden kannoista poikkeavia näkemyksiä esimerkiksi ilmastokeskustelussa, hänen olisi pitänyt pystyä esittämään ne rauhallisena ja vakuuttavasti. Hän epäonnistui tässä mielestäni täysin ja provosi sekä oli aggressiivinen puheenvuoroissaan. 6-
Paavo Arhinmäki (vas.)
Aliisa: Yritti usein puhua jo ennen kuin mikki oli edessä ja haki koko ajan lisää tilaa. Tuntui, että hänellä oli kokemuksesta valmiina takaraivossa kaikki, mitä hän tykitti puheenvuoroissaan. Puhelimen räpläily jätti huonon kuvan, ja luki sieltä jopa suoraan puolueen ohjelmaa yksilöhaastattelussa. Porukan populistisin. Ehkä nähnyt parhaat päivänsä politiikassa. Kuitenkin viihdyttävä ja selkeä. 7½
Hermanni: Alussa ajattelin, että Arhinmäki rahastaa ihan täysillä tässä paneelissa. Oli heti vauhdissa, sai johdettua ja vietyä keskustelua tahtomaansa suuntaan. Mutta veti sen sitten kyllä yli. Ehkä lähti liikkeelle liian takki auki. Nonverbaalinen viestintä huonoa: röhnötti tuolissa ja otti kuvia puhelimellaan. Puhelin oli mukana myös haastotilanteessa: ei kukaan tee niin. Tämän tentin ainoa populisti. 7
Kare: Alussa otti tilan haltuun ja piti yliotteen itsellään, mutta lopulta lataus meni snadisti yli. Hänen olemuksensa oli kuitenkin sellainen, että omaa kovan itseluottamuksen – propsit siitä. Arhinmäki veti puheenvuoronsa aika hyvin: hän piti asiat hyvin paketissa, eikä häntä tarvinnut keskeyttää montaa kertaa. Jos setäilyä ei oteta huomioon, niin esitys oli kompakti ja tiiviis. 8-
Anders Adlercreutz (r.)
Hermanni: Sen näköinen, kuuloinen, ja todennäköisesti myös tuoksuinen ihminen, kuin mitä RKP on. Jos muodostaisin hallitusta, soittaisin kyllä hänelle. Adlercreutz kieltämättä nosti RKP:n imagoa silmissäni verrattuna puheenjohtaja Anna-Maja Henrikssonin suoriutumiseen Ylen vaalitentissä. Hän olisi tosin voinut myös istua vain sanomatta mitään jättäen aika lailla saman vaikutelman. 7½
Aliisa: Olen samaa mieltä Hermannin kanssa. Hän oli paneelissa sovitteleva kaikkien kaveri. Toivoin, että hän olisi ollut enemmän esillä: omaa selkeästi potentiaalia hyvään esiintymiseen ja puhumiseen. Valkoinen keski-ikäinen mies puvussa herättää yleisellä tasolla varmasti luottamusta ihmisissä ja hän onnistui nyt luomaan kuvaa siitä, että tietää mitä tekee. 7½
Kare: Hän veti ihan hyvin, eikä vaikuttanut yhtään jännittyneeltä. Olemus viestitti, että myös osaa hyvin sen mitä tekee. Suoritus oli kuitenkin tosi tasainen, eikä hän hirveästi haastanut itseään tai muita. Ei pahaa, mutta ei juuri mitään erityisen hyvääkään sanottavaa hänestä. NATO-kanta jäi mieleen. 7+
Tiina Tuomela (kd.)
Aliisa: Ei osannut puhua tilanteessa ja napakoittaa sanomisiaan, vaan rupesi jaarittelemaan. Huolehtiva, mutta ehkä vähän pihalla esimerkiksi translakikysymyksessä. 6-
Hermanni: Sellainen lämmin arvopohjaisuus huokui hänen puheenvuoroistaan. Mutta hän ei osannut muotoilla vastauksiaan sopiviksi kuulijoiden ikäryhmälle. Tuomela ei myöskään pystynyt tuomaan esiin, mitä annettavaa juuri hänellä olisi kotimaan politiikalle. 7-
Kare: Henkilökohtaisesti en saanut hirveästi irti hänestä ja puheiden asiapohja tuntui minusta melko vähäiseltä. Kristillisdemokraatit ei perinteisesti ole ollut mikään opiskelijoiden puolue, joten hän ei ollut ihan oman kohdeyleisönsä tai osaamisalueensa ytimessä. Ei oikein onnistunut, mutta ei myöskään mokaillut. 6½
Tiina Ahva (sin.)
Aliisa: Yllätti positiivisesti! Puheenvuorot olivat napakoita ja niissä oli selkeä alku ja loppu. Pysyi rauhallisena koko ajan, mutta olisi ehkä voinut tuoda itseään enemmän esille. On kuitenkin hyvä, että hän pysyi asiapitoisena ja järkevän oloisena puheenvuoroissaan. Ahva sai yleisön nauramaan pari kertaa ja hänestä jäi hyvä fiba – aina hänen puhuessaan kuuntelin tarkkaan. Puhe turvallisuudesta jäi epäselväksi: mitä ja kenen turvallisuutta? 8
Hermanni: Suoriutui ylivoimaisesti parhaiten nimenomaan omalla toiminnallaan. Hän toi kaikkiin koulutuskysymyksiin käytännön kokemukseen perustuvan, mutta poliittisesti realistisen kuvan. Hävittäjähankintakysymyksessä hymähti – oli hyvin valmistautunut, eikä häntä onnistuttu yllättämään. Jos Sinisillä on tulevaisuutta, niin mieleeni nousee väistämättä ajatus, että se on hänessä. Kykyä esiintyä ja pätevyyttä selvästi löytyy. Ansaitsi kunnioituksen omilla puheenvuoroillaan vaikeassa paikassa ministerien ja konkareiden vierellä. 8
Kare: Hän veti hyvin! Onnistui ja oli selkeästi hyvin valmistautunut paneelia varten. Esiintyi tosi vakuuttavasti, vaikka olikin osallistujista poliittisesti varmasti vähiten kokenein ja vaikeassa paikassa Arhinmäen ja Lindtmanin välissä. Onnistui kahden minuutin grillissä, vaikka siihen nostettiin hänelle vaikeita aiheita. 8-
Loppufiilikset paneelista?
Aliisa: Järjestelyt ja juontajat olivat hyvät, ja veto ammattitaitoinen kokonaisuudessaan. Olisin tosiaan toivonut, että ehdokkaita olisi hiillostettu enemmän, mutta aikarajoitteet näyttelevät aina roolia tässä. Kokonaisuudesta jäi kyllä hyvä fiilis!
Hermanni: Hyvät kysymyksenasettelut. Vaalipaneeleissa on yleensä kaksi tapaa vetää: joko kysytään kaikilta puolueilta ykköskirves paikalle tai sitten valitaan jokin yksi ala, esimerkiksi ympäristö, ja kaikki puolueet lähettävät sinne kärkensä siltä osa-alueelta, jolloin kaikki ovat lähtökohtaisesti samanlaisesti ajattelevia henkilöitä. Tässä paneelissa oli hyvää monipuolisuutta. Toki keskittyminen oli koulutuspolitiikassa ja ilmastonmuutoksessa, mutta tilaa oli sekä yleisökysymyksille että ehdokkaille tuoda omia kantojaan esiin.
Kare: Hyvin vedetty paneeli kokonaisuudessaan. Isoin harmi oli, ettei Vihreiden suunnalta nähty enempää prässiä muille. Yllättävän samanmielisiä mielipiteitä nähtiin kaiken kaikkiaan. Onko tulossa helpot hallitusneuvottelut vai syödäänkö puheista vielä kuinka suuri osa?