Pumpuliyliopistot

Kävin marraskuussa Turussa haastattelemassa Alexander Bardia. Hän on muusikko, filosofi ja provokaattori, jonka nimi nousi Suomessa julkisuuteen, kun Åbo Akademi hyllytti tapahtuman miesten tasa-arvosta, jossa hän olisi ollut yksi puhujista.

Tapasin Bardin turkulaisen hotellin aulassa: pieni, maahiselta näyttävä mies, joka puhui lakkaamatta ja terästi kommenttejaan viuhtomalla käsillään ympäriinsä. Bard oli hyllytyksestä suivaantunut ja toivotti Åbo Akademin alimpaan helvettiin.

“Yliopiston pitäisi olla paikka totuudelle, tieteelle ja rohkeudelle. En ole koskaan kohdannut mitään vastaavaa, tämä on erittäin vakavaa. Ei voi suostua siihen, että vääristelevät lynkkausjoukot päättävät, kuka saa esiintyä ja kuka ei”, Bard kiukkusi.

Bard on tietysti idealistinen, sillä tätä tapahtuu maailmalla koko ajan. Olenkin jo pidempään miettinyt, missä vaiheessa ilmiö rantautuu Suomeen. Yliopistot taipuvat painostuksen alla, tapahtumia perutaan, esiintyjiä hyllytetään. Yhdysvalloissa kampuksilta tietyt opiskelijaryhmät ovat jo pidempään pyrkineet siivoamaan pois mahdollisesti loukkaavat ajatukset, ideat ja puheet.

Tovi tämän jälkeen luin uutisen siitä, että feministisen Vaginamonologeja-näytelmän esittäminen oli lopetettu useammalla jenkkikampuksella. Syykin oli selvä: näytelmä ei ole kriitikoiden mukaan riittävän transsensitiivinen eikä ota huomioon sukupuolten moninaisuutta. Niin, kaikilla naisilla ei ole ole vaginaa.

”Opiskelijoiden pumpulointi kuulemaan vain yhtä ajatussuuntaa ei auta heitä kohtaamaan moniäänistä keskustelua tulevaisuudessa.”

Tämä on surkeaa, sillä yliopistoilla pitäisi olla vahva johto, joka torjuu ulkopuolisen painostuksen, ei riskejä välttelevä, pelokas hallinto, joka antaa aggressiivisen pienen ryhmän määritellä sen agendaa. Britanniassa ministeri Jo Johnson onkin kehottanut yliopistoja välttämään jo sovittujen puhujien peruuttamista esimerkiksi opiskelijoiden vastustuksen vuoksi. Hän jopa esittää sakkoja opistoille, jotka eivät onnistu vaalimaan sananvapautta.

Niin, yliopistojen tehtävä on edistää debattia ja kriittistä ajattelua. Yliopistojen pitäisi vaalia avointa keskustelua ja vuorovaikutusta, niissä pitäisi pystyä esittämään vapaasti erilaisia ideoita. Yliopisto toimii täysin tehtäväänsä vastaan, jos se kieltäytyy päästämästä kampuksilleen ihmisiä, joiden ajatuksista kaikki eivät pidä.

“Ennen sanottiin, että mikä ei tapa, vahvistaa. Nykyään opetamme lapsille, että mikä ei tapa, tekee heikommaksi, ja olemme alkaneet suojella heitä esimerkiksi sanoilta”, toteaa valtavan suosion saaneen uutuuskirjan The Coddling of the American Mind toinen kirjoittaja Jonathan Haidt.

Opiskelijoiden pumpulointi kuulemaan vain yhtä ajatussuuntaa ei auta heitä kohtaamaan moniäänistä keskustelua tulevaisuudessa. Yliopistojen tehtävä on opettaa nuoria argumentoimaan ja väittelemään – myös erimielisten kanssa – ei sulkea heitä pehmustettuun koppiin tai suojata heitä vääräoppisilta. Tällainen on omiaan tekemään opiskelijoita hauraita, helposti loukkaantuvia ja ahdistuneita.

Toimittajana joudun kohtaamaan säännöllisesti painostusta ja vaatimuksia siitä, keitä tv-studioon saisi päästää. Sosiaaliseen mediaan on pesiytynyt aktiivinen somesotilaiden joukkio, joka aloittaa myllytyksen jo ennen varsinaista ohjelmaa: miksi väärinajattelija saa ruutuaikaa, miksi hänet päästetään televisioon. Paine saattaa olla valtava.

Mutta journalistin ohjeet ovat yksiselitteiset: journalistista päätäntävaltaa ei saa antaa toimituksen ulkopuolelle, päätökset tehdään toimituksen sisällä.

Pään on pakko pysyä kylmänä kiihkeänkin kampanjoinnin edessä. Sitä paitsi kohut menevät ohitse yhtä nopeasti kuin alkavatkin, ja somesotilaat löytävät hetkessä uusia sotatantereita.

Onneksi omat esimieheni ovat tottuneet painostuskampanjoihin, Twitterin lokakirjoituksiin ja vetoomuksiin, joilla pyritään estämään “väärää” mieltä olevilta ihmisiltä ilmatila. Sillä median tehtävä on välittää tasapuolisesti eri näkemyksiä yhteiskuntaan – ei ajaa yksisilmäisesti yhtä agendaa – aivan kuten yliopistonkin.

Sanna Ukkola on Ylen kolumnisti ja Sannikka & Ukkola -ohjelman toimittaja.