Uudet opinto-ohjelmat toivat Valtsikaan myös kolme uutta opiskelijajärjestöä. Miten uusien järjestöjen arki on lähtenyt käyntiin, onko vastuun jakaminen vanhojen järjestöjen kanssa sujunut ja aikovatko Kumous, Konstruktio ja Valta uudistaa järjestökenttää?

Teksti: Mari Isomäki

Kuvat: Mii Vuorensalmi

 

Kaius Kiiras, Valta Ry:n puheenjohtaja, hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan 2. vuoden opiskelija

Miten arki uuden opiskelijajärjestön ruorissa on lähtenyt liikkeelle?

“Alkua helpotti suuresti se, että vanhat järjestöt olivat jo perustaneet uuden järjestön ja pystyimme aloittamaan suoraan virallisena yhdistyksenä. Meillä kaikki muut hallituksessa paitsi minä ovat fukseja ja alussa jännitti hieman, miten homma lähtee rullaamaan, mutta kaikki on mennyt tosi hyvin.”

Miten yhteistyön tekeminen vanhojen järjestöjen kanssa on sujunut?

“Verrattuna kahteen muuhun uuteen järjestöön tilanne oli meillä vähän erilainen, koska taustalta löytyy vain kaksi järjestöä, eli VOO ja Media. On ollut todella helppoa olla yhteydessä kahteen järjestöön ja heidän hallituksiinsa. Pyrimme tekemään mahdollisimman paljon yhteistyötä ja se on tähän mennessä myös onnistunut todella hyvin. On ollut myös mukavaa huomata, että kaikki järjestöt toimivat aktiivisesti tahoillaan ja fuksitkin ovat olleet aktiivisesti vanhojenkin järjestöjen toiminnassa mukana.”

Mitkä ovat olleet suurimpia haasteita tähänastisella ainejärjestöurallasi?

“Meillä oli siinä mielessä helppo alku, että vanhat järjestöt olivat perustaneet ja rekisteröineet uuden järjestön ja olemme saaneet heiltä muutenkin todella paljon apua ja neuvoja. Toki uutena järjestönä melkein kaikkeen tulee vähän lisää työtä verrattuna vanhoihin järjestöihin. Toisaalta erilaisten asioiden kokeileminen on uudelle järjestölle helpompaa.”

Miten näet uuden opiskelijajärjestön perustamisen merkityksen uudessa koulutusohjelmassa?

“Politiikan ja viestinnän koulutusohjelma on Suomessa ainutlaatuinen kokonaisuus, joten jo siinäkin mielessä on tärkeää, että sillä on oma järjestö. Lisäksi edunvalvonnan merkitys korostuu, kun on kyseessä uusi ohjelma ja täysin uudet kurssikokonaisuudet. Olemmekin pyrkineet saamaan opintovastaavien työn lähtemään mahdollisimman hyvin käyntiin heti alusta lähtien ja olemme alkaneet muun muassa kerätä palautetta uusista kursseista suoraan opiskelijoilta.”

Aiotteko tuoda jotain uutta järjestökentälle?

“Vielä emme ole löytäneet mitään suurta linjaa sille, mitä uutta tuodaan, mutta jo pelkkä koulutusohjelman luonteen uutuus tuo mukanaan uusia tapoja toimia. Jo nyt on havaittavissa, että monessa asiassa toimimme uudella tavalla, vaikka samaan aikaan otamme vastaan neuvoja vanhemmilta aktiiveilta. Toki jokainen uusi hallitus ja fuksiryhmä tuo mukanaan jotain uutta ja ainutlaatuista.”

Seppo Töyrylä, Konstruktio Ry:n puheenjohtaja ja 2. vuoden sosiologian opiskelija

Miten opiskelijajärjestötyö on lähtenyt käyntiin?

“Meillähän uusi järjestö potkaistiin käyntiin jo yli vuosi sitten ja hallitustoiminta alkoi viime vuoden maaliskuussa. Nyt on sitten ensimmäistä kertaa itse sosiaalitieteiden opiskelijoita hallituksessa, viidestätoista jäsenestä kaksitoista ovat fukseja.”

Miten vastuuta on jaettu vanhojen järjestöjen kesken?

“Konstruktion taustalla on tosiaan neljä vanhaa järjestöä, joihin kaikkiin keskusteluyhteydet ovat pysyneet hyvinä. Tänä vuonna yhteistyötä on parannettu vielä viime vuoteen verrattuna ja pyrimme tarkemmin jakamaan eri järjestöjen vastuualueita. Konstruktio vastaa tuutoroinnista ja järjestämme myös enemmän bileitä, mutta tämä ei ole tietenkään pois vanhoilta järjestöiltä, joilla on muun muassa omat lippulaivatapahtumansa. Pidämme yllä hyvää viestintää kaikkiin suuntiin ja mainostamme kaikkien järjestöjen tapahtumia jäsenistölle.”

Onko järjestötyössä tullut vastaan erityisiä haasteita?

“Uutena järjestönä toimiminen tuo mukanaan omat haasteensa. Vaikka puhtaalta pöydältä aloittamisessa on omat hyvät puolensa, auttaisi jos olisi historiaa, mihin peilata omaa tekemistään ja mihin voisi tukeutua.”

Miten näet uuden opiskelijajärjestön perustamisen merkityksen uudessa koulutusohjelmassa?

“Erityisesti näin monia eri ainejärjestöjä yhdistävän uuden ohjelman puitteissa on mielestäni todella tärkeää, että uudet opiskelijat pääsevät yhden lipun alle. Myös tuutorointi sujuu käytännössä helpommin, kun toimitaan yhden järjestön alaisuudessa. Viime vuonna myös huomasimme, että vanhat järjestöt eivät luonnollisestikaan hoida sosiaalitieteiden koulutusohjelman edunvalvontaa, sillä se ei kuulu heille, joten meillä on vastuuta myös siitä. Olemmekin pyrkineet panostamaan vahvasti siihen. Erityisen tärkeää tämä on tässä uudessa tilanteessa, jossa opiskelijat joutuvat kilpailemaan opintosuunnista. On ensiarvoisen tärkeää, että opiskelijoille selvitetään arvosanojen perusteet ja vaatimukset.”

Aiotteko tuoda jotain uutta järjestökentälle?

“Uutta on jo itsessään se, että meillä on niin iso fuksiryhmä, noin 90 opiskelijaa, joten esimerkiksi fuksisitsien volyymi on jotain aivan uutta. Se oli kaikille järjestöille uusi tilanne ja olemme miettineet, miten parhaiten toteuttaa tapahtumia näin isolle katraalle. Olemme huomanneet, että kaikki haluavat yleensä aika samanlaisia tapahtumia, joten väkisin ei kannata luoda jotain uutta. Uutena järjestönä meillä on kuitenkin se vahvuus, että voimme kokeilla uutta ilman menneisyyden tuomaa taakkaa.”

Millä fiiliksillä odotat syksyä ja uusia fukseja?

“Odotan innolla uusia fukseja ja myös uusia yhteistyön mahdollisuuksia toisten nuorten järjestöjen kanssa. Kevät on ollut niin kiireistä aikaa, että emme ole ehtineet tehdä vielä konkreettisesti yhteistyötä, mutta syksyn tavoite on tehdä yhdessä jotain uusien järjestöjen kesken. Tässäkin tulee varmasti olemaan omat haasteensa, mutta jonkinlaista yhteistyötä haluamme todella tehdä.”

Roope Keränen, Kumouksen puheenjohtaja ja yhteiskunnallisen muutoksen kandiohjelman fuksi

Miten on lähtenyt arki uuden järjestön pyörittämisessä käyntiin?

“Vauhdikkaasti ja hyvin! Varmaan eniten uusia juttua on ollut yhdistyksen perustamiseen liittyvissä asioissa eli yhdistyksen rekisteröinnissä ja toimintasuunnitelman laatimisessa. Perusainejärjestötyö on siihen verrattuna tuntunut helpolta: tapahtumien järjestäminen on ollut todella kivaa ja homma on toiminut hyvin.”

Onko yhteistyössä vanhojen järjestöjen kanssa ollut jotain ongelmia?

“En puhuisi suoranaisista ongelmista. Ainahan on jotain keskustelun alaisia asioita, kuten vaikka se, että halutaan tehdä jotain, mitä aikaisemmin ei ole tehty. Tästäkin voidaan toki keskustella ja oppia. Emme mekään halua tehdä asioita ottamatta yhtään huomioon viisaampien neuvoja, ja uskon myös, että vanhatkin ymmärtävät, että asioita voi tehdä uudella tavalla. Syksyllä, kun toiminta lähtee uusien fuksien kanssa kunnolla käyntiin, vaihdetaan varmaan vielä enemmän ajatuksia käytännön tekemisestä. Ihan alusta asti olemme saaneet todella paljon tukea ja vastauksia kysymyksiimme kokeneemmilta ainejärjestöaktiiveilta, ja siitä pitää antaa paljon kiitosta.”

Mitkä ovat suurimmat haasteet, mitä on tullut vastaan järjestön kanssa?

“Suurin haaste on varmaankin ollut sen varmistaminen, että tätä järjestöhommaa tehdään niin, että kaikille löytyy siinä oma paikka ja mielekästä tekemistä. Myös se, että tapahtumia on tarpeeksi, mutta ei liikaa. Tämän asian kanssa neuvotellaan tekemisen kautta jatkuvasti ja se näkyy myös yhteistyössä toisten uusien järjestöjen kanssa. Haluamme tehdä yli ainejärjestöjen yhteistyötä, sillä nyt siihen perinteeseen on avautunut uudenlainen mahdollisuus uusien järjestöjen myötä.”

Miksi on mielestäsi tärkeää, että uudella koulutusohjelmalla on oma opiskelijajärjestö?

“Alun perin ainejärjestöt ovat olleet olemassa nimenomaan opiskelijoiden edunvalvontaa varten. Kun kyseessä on näinkin uusi koulutusohjelma kuin meillä, on erittäin tärkeää, että on olemassa järjestö, joka pystyy tuomaan opiskelijoiden ääntä esiin opintojen rakentumiseen ja parantamiseen liittyvissä kysymyksissä. Vanhat ainejärjestöt tekevät sitten tätä samaa eri linjojen opinnoissa. Uudet järjestöt ovat opiskelijajärjestöjä, siinä missä vanhojen järjestöjen rooli ainejärjestöinä korostuu. Yhteishengen luominen monista eri osista kootun ohjelman opiskelijoiden keskuudessa on myös todella tärkeää, jotta voidaan olla ylpeitä omasta ohjelmasta ja identifioitua siihen.”

Tuovatko uudet opiskelijajärjestöt jotain uutta järjestökentälle?

“Syksyllä haluamme polkaista käyntiin muutamia uusia juttuja. Olemme suunnitelleet eri teemoille omistettuja kuukausia, kuten esimerkiksi muoviton marraskuu, joiden ympärille rakennetaan tapahtumia ja ekskursioita.”

Millä fiiliksillä odotat syksyä?

“Sikahyvällä fiiliksellä, kutkuttaa jo nyt! Minulla on odottava ja latautuva fiilis syksyn suhteen. Tuntuu siltä, että nyt meillä on mahdollisuus näyttää, mitä osaamme. Odotan myös, että pääsemme tekemään itse ainejärjestötyötä kevään virallisten asioiden hoitamisen ja itse järjestön perustamisen jälkeen.”