Teksti: Susanna Eloranta
Kuva: Armas Weselius

Suojelupoliisi on tehnyt 2010 -luvulta lähtien systemaattista kehitystyötä sisäisten toimintojen ja
ulkoisen ilmeen osalta. Uusien tiedustelulakien myötä suojelupoliisilla on käytössään nykyaikaiset
keinot terrorismiuhkien torjumiseen ja kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi. Mahdollisten
tiedustelu- ja toimintavaltuuksien ylittäminen kuitenkin aiheuttaa kansalaisissa huolta. Myös
Suomen ylin laillisuusvalvoja oikeuskansleri Tuomas Pöysti on julkisesti ilmaissut huolensa
suojelupoliisin kaksoisroolista eli siitä, että suojelupoliisi toimii sekä poliisiviranomaisena että
tiedustelupalveluna.

Koko kansan suojelupoliisi

Suojelupoliisi on sisäministeriön alainen organisaatio, jota johtaa tammikuussa 2021 uudelle
viisivuotiskaudelle valittu päällikkö Antti Pelttari. Suojelupoliisin yhtenä merkittävimmistä
tehtävistä on ennaltaehkäistä terrorismirikoksia sekä kaikkein vakavimpia turvallisuuteen
kohdistuvia uhkia tuottamalla tiedustelutietoa Suomen valtionjohdon päätöksenteon tueksi ulko-
ja turvallisuuspolitiikassa, sekä viranomaisten toiminnassa kansallisen turvallisuuden
suojaamisessa.

Tällä hetkellä suojelupoliisissa työskentelee noin 500 eri alan ammattilaista, joista puolet on
koulutukseltaan poliiseja. Suojelupoliisi on viime vuosina kirkastanut julkista ilmettään ja avannut
rooliaan yhteiskunnallisena toimijana. Suojelupoliisi osallistuu yhteiskunnallisiin keskusteluihin ja
kertoo toiminnastaan niin Twitterissä, LinkedInissä, Instagramissa kuin esimerkiksi Supodi -nimisen
podcastin kautta. Ulostulojen takana on usein vuonna 2019 suojelupoliisin yhteiskuntasuhteiden
päälliköksi nimitetty Saana Nilsson, 37.

Nilsson opiskeli poliittista historiaa Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa vuosina
2004-2010. ”Etenkin valmius tarkastella asioita kriittisesti on ollut tärkeää, samoin kuin laajojen
kokonaisuuksien ja syys-seuraussuhteiden hahmottamisen taito”, Nilsson kertoo arvioidessaan
koulutuksesta saamiaan hyötyjä suojelupoliisissa työskentelyn näkökulmasta. Nilssonin ura
suojelupoliisissa alkoi korkeakouluharjoittelusta vuonna 2009 ja sen jälkeen Nilsson on toiminut
nuoresta iästään huolimatta monissa vaativissa tehtävissä suojelupoliisissa. Tehtäviin on kuulunut
niin strategisen pääanalyytikon tehtävät kuin kansainvälisen terrorismintorjunnan ja
vastavakoiluanalyytikon tehtäviä. Nykyisessä tehtävässään yhteiskuntasuhteiden päällikkönä
Nilsson vastaa ennen kaikkea siitä, että suojelupoliisin tuottama tiedustelutieto päätyy asiakkaille
oikea-aikaisesti. ”Suojelupoliisissa yhteiskuntasuhteet ja asiakkuudet tarkoittavat suhteita
yhteiskunnallisiin päättäjiin sen varmistamiseksi, että suojelupoliisin tuottama tieto ja raportit
kulkevat oikeaan aikaan ja paikkaan”, Nilsson kertoo.

“Suojelupoliisin työstä kertomisen merkitys korostuu erityisesti nyt, kun olemme
saaneet uuden roolin tiedustelupalveluna.”

Mihin suojelupoliisin toiminnan läpinäkyvyyden lisäämisellä ja uudella ilmeellä sitten tähdätään?
”Olemme kehittäneet viestintäämme systemaattisesti jo vuosia. Uudet avaukset sosiaalisessa
mediassa liittyvät siihen, että haluamme olla mukana kaikilla foorumeilla, joilla käydään
keskustelua kansallisesta turvallisuudesta. Sosiaalinen media on ollut meille keskeinen tuki
rekrytoinnissa, kun olemme pyrkineet tavoittamaan uusia kohdeyleisöjä”, Nilsson sanoo ja jatkaa:
”Tavoitteemme on kertoa suojelupoliisin työstä aiempaa enemmän, jotta Suomessa asuvilla
ihmisillä olisi mahdollisimman oikeaa tietoa kansallisen turvallisuuden uhkista. On tärkeää, että
kansalaiset ymmärtävät suojelupoliisin tehtäviä ja toimintaa, sillä toimimme kansalaisten
luottamuksen varassa. Suojelupoliisin työstä kertomisen merkitys korostuu erityisesti nyt, kun
olemme saaneet uuden roolin tiedustelupalveluna”.

Uudella roolilla Nilsson viittaa siihen, että suojelupoliisi on kokenut isoja muutoksia 2010 -luvulla
päällikkö Antti Pelttarin johdolla. ”Suojelupoliisista tuli turvallisuuspalvelun lisäksi myös
tiedustelupalvelu, kun tiedustelulait astuivat voimaan kesäkuussa 2019. Tiedustelupalveluna
tehtävämme on palvella valtiojohtoa ja viranomaisia ennakoivalla tiedustelutiedolla, jotta
Suomeen kohdistuvia vakavia uhkia voitaisiin ennaltaehkäistä. Turvallisuuspalveluna taas
työtämme on paljastaa ja estää Suomeen kohdistuvia vakavia rikoksia, kuten terrorismia ja
vakoilua”, Nilsson kertoo viimeaikaisista muutoksista.

Laajat valtaoikeudet ja demokratia

Pohdittaessa suojelupoliisin suhdetta demokratiaan Nilsson tuo esiin, että suojelupoliisin työtä on
paljastaa ja estää hankkeita ja rikoksia, jotka voivat uhata Suomea tai sen yhteiskuntajärjestystä.
”Demokratian puolustaminen on keskeinen tehtävämme ja olemme monin tavoin mukana
ylläpitämässä demokratiaa. Tuemme asiantuntemuksellamme esimerkiksi eduskunnan
valiokuntien työskentelyä ja olemme mukana lainsäädäntöhankkeissa”, Nilsson kuvailee.

Kysyttäessä minkälaisia tavoitteita ja suunnitelmia suojelupoliisilla on Nilsson toteaa:
”Toimintaympäristö on muuttunut voimakkaasti viimeisen vuosikymmenen aikana ja muutos
jatkuu edelleen. Olemme kehittäneet toimintaamme, jotta voisimme vastata muuttuneisiin
uhkakuviin mahdollisimman tehokkaasti. Suojelupoliisin tehtävänä on kansallisen turvallisuuden
varmistaminen ja ilmiöiden kehityksen ennakointi muuttuvissa oloissa. Meidän on aina oltava
askel edellä”. Suojelupoliisin hallinnollista asemaa pohdittiin muutama vuosi sitten, kun
suojelupoliisi siirtyi poliisihallituksen alaisuudesta sisäministeriön ohjaukseen. “Uudistuksen
taustalla oli tarve tehostaa suojelupoliisin yhteistyötä valtiojohdon kanssa. Suojelupoliisi on siis
yhä myös poliisiyksikkö, eikä meillä ole ambitioita muuttaa vallitsevaa tilannetta. Ratkaisu on
osoittautunut toimivaksi ja mahdollistaa tiiviin yhteistyön poliisiviranomaisten kanssa. Omassa
työssäni olen eri tehtävissä huomannut käytännössä miten hyvin ja saumattomasti
poliisiviranomaiset sekä suojelupoliisi työskentelevät yhdessä”, Nilsson lisää.

Vuoden 2019 vuosikirjassaan suojelupoliisi toteaa, että sillä on nyt käytössään toimiva ja
nykyaikainen tiedustelulainsäädäntö, jossa kansallisen turvallisuuden suojaaminen ja kansalaisten
yksityisyydensuoja ovat tasapainossa. Kansalaisissa huolta kuitenkin aiheuttaa mahdollisten
tiedustelu- ja toimintavaltuuksien ylittäminen. Myös Suomen ylin laillisuusvalvoja oikeuskansleri
Tuomas Pöysti on julkisesti ilmaissut huolensa suojelupoliisin kaksoisroolista, joka syntyi kun
uudet tiedustelulait tulivat voimaan 2019. Suojelupoliisin kaksoisrooli tarkoittaa sitä, että
suojelupoliisi toimii sekä poliisiviranomaisena että tiedustelupalveluna. On poikkeuksellista, että
yhteiskunnassa sama organisaatio voi käyttää sekä poliisilakien että tiedustelulakien
mahdollistamia salaisia tiedonhankintakeinoja ja pääsyä erilaisiin salaisiin rekistereihin. ”Meillä eiole painetta irtautua poliisista. Suojelupoliisin hallinnollinen asema ei ole poikkeuksellinen, jos
organisaatiota verrataan muihin vastaaviin Euroopassa”, Nilsson toteaa.

Kuinka sitten voidaan varmistua siitä, että kansalaisten perustuslailliset oikeudet toteutuvat?
”Suojelupoliisin valvonta on kattavaa”, Nilsson vastaa. ”Ensinnäkin suojelupoliisi valvoo oman
toimintansa laillisuutta päivittäisessä työssään. Lisäksi uusien tiedustelulakien myötä perustettiin
suojelupoliisista täysin riippumattoman tiedusteluvalvontavaltuutetun tehtävä. Valtuutetulla on
oikeus päästä käsiksi kaikkiin suojelupoliisin tietoihin ja olla läsnä tuomioistuimessa, kun
tiedusteluvaltuuksien käytöstä päätetään”, Nilsson kertoo. ”Viimeiset puolitoista vuotta ovat
osoittaneet, että järjestelmä toimii ja saimme valvojan tarkastuksesta puhtaat paperit ja näin
haluamme myös jatkaa”, Nilsson korostaa.

Terrorismin torjunnan asialla

Terrorismiuhkien torjuminen on yksi suojelupoliisin merkittävimpiä tehtäviä. Julkisuudessa on
käyty vuoden alussa kiinnostavaa keskustelua siitä, miksi terrorismia koskevia rikostutkintoja ei ole
aloitettu lainkaan viimeiseen kahteen vuoteen. Viimeisin terrorismirikoksiin liitetty esitutkinta
aloitettiin vuonna 2018. Suomessa ei esimerkiksi ole tuomittu yhtään vierastaistelijaa
terrorismijärjestöön kuulumisesta, vaikka pohjoismainen verrokkimaa Norja on antanut useita
tuomioita. Kyse ei ole siitä, etteikö mahdollisuuksia tähän olisi ollut. Suojelupoliisin päällikkö Antti
Pelttari on julkisesti lausunut, että ongelmana on Suomen rikoslaissa oleva terrorismiluku, joka
tulisi uudistaa perin pohjin. Myös keskusrikospoliisin kynnys aloittaa esitutkinta on osoittautunut
erittäin korkeaksi. Suojelupoliisin mukaan sen organisaatio on luovuttanut keskusrikospoliisille
terrorismiin liittyviä tietoja yli 800 kertaa viimeisten neljän vuoden aikana.

“Suomella on myös kansainvälisiä velvoitteita terrorismin torjunnassa – Suomesta ei
saa muodostua turvasatamaa terroristeille.”

On erikoista, että edellytykset terrorismirikosten esitutkintaan eivät ole kahteen vuoteen
täyttyneet, vaikka Suomeen on palannut paljon vierastaistelijoita. Myös al-Holin naisten
rikosvastuu ja rooli yhteiskunnassamme mietityttää. ”Terrorismirikoksia tutkii Suomessa
keskusrikospoliisi, joka käy esitutkintaviranomaisena keskustelut valtakunnansyyttäjän toimiston
kanssa. Suojelupoliisin työtä on ylläpitää tilannekuvaa terroristisesta toiminnasta ja siihen
kytkeytyvistä ilmiöistä. Meidän tehtävämme on arvioida uhan vakavuutta. Vaikka suojelupoliisi ei
ole esitutkintaviranomainen, meistä on tärkeää, että terrorismin torjunnan kokonaisuus on
kunnossa,” Nilsson toteaa ja jatkaa: ”Esitutkinnan aloittamiselle pitää tietenkin olla vankat
perusteet, mutta kynnys on osoittautunut terrorismirikoksissa käytännössä korkeaksi. Esitutkinnan
tarkoitus on löytää tietoa rikosepäilyn tueksi. On hyvä, että viranomaiset pohtivat yhdessä, mistä
tämä voi johtua. Terrorismilainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan ja se on kehittymässä
kattavampaan suuntaan.”

Entä miten suuri riski on kansallisen turvallisuuden vaarantuminen siksi, ettei suojelupoliisin esiin
tuomia mahdollisia terroristirikollisia saada vankeuteen? ”Kysymys on haastava”, Nilsson toteaa ja
jatkaa: ”Rikosoikeudellisen vastuun toteutuminen on vain osa kokonaisuutta, joka vaikuttaa
terrorismin uhkatasoon ja kansalliseen turvallisuuteen. Terrorismin ennaltaehkäisyllä ja
viranomaisten yhteistyöllä esimerkiksi deradikalisaatio -ohjelmissa on myös merkitystä. Terrorismi
on ilmiö, joka läpäisee koko yhteiskunnan ja siksi siihen ei löydy riittäviä ratkaisuja, jos
tarkastellaan ainoastaan rikosoikeuden toteutumista. Suojelupoliisin keskeisenä roolina on myös asiantuntijatiedon jakaminen, jotta ilmiön parissa työskentelevät viranomaiset ja päättäjät
hahmottavat mistä on kyse ja kykenevät tekemään oman työnsä paremmin”, Nilsson kertoo.

Nilssonin mukaan kansallisen turvallisuuden sekä terrorismirikosten uhrien oikeuksien vuoksi on
tärkeää, että terrorismin torjunnan kokonaisuus on kunnossa. ”Suomella on myös kansainvälisiä
velvoitteita terrorismintorjunnassa – Suomesta ei saa muodostua turvasatamaa terroristeille”,
Nilsson huomauttaa. ”Terrorismilainsäädäntöön valmistellaan parhaillaan tervetulleita uudistuksia
eli selvästi nykyisen lainsäädännön haasteet ovat myös lainsäätäjien tiedossa”, Nilsson toteaa.

”Toivon, että tulevaisuuden suojelupoliisi olisi ajassa kiinni oleva organisaatio.
Innovatiivinen, avoin ja asiantunteva. Ennen kaikkea tulevien sukupolvien ja nuorten näköinen.”

Suojelupoliisi tulevaisuudessa

On selvää, että poliisi- ja tiedusteluvaltuudet ovat osa toimivaa ja vahvaa demokratiaa.
Kansalaisille suojelupoliisin toiminta on melko näkymätöntä. Nilsson on aiemmin Instagramissa
kertonut, että silloin kun suojelupoliisi onnistuu, siitä ei kuule kukaan, mutta kun suojelupoliisi
epäonnistuu, siitä kuulee koko Suomi. Minkälaisena yhteiskuntasuhteiden päällikkö sitten näkee
suojelupoliisin tulevaisuudessa? ”Toivon, että tulevaisuuden suojelupoliisi olisi ajassa kiinni oleva
organisaatio. Innovatiivinen, avoin ja asiantunteva. Ennen kaikkea tulevien sukupolvien ja nuorten
näköinen”.