Teksti: Elise Jäämeri
Kuva: Riikka Kantinkoski
Yrittäjä ja sosiologi Leeni Viio kertoo haastattelussa valtsikassa oppimansa osaamisen soveltamisesta diplomiravintoneuvojana. Tieteellinen ajattelu sekä kyky lukea ja eritellä tieteellisiä tutkimuksia ovat osa hänen timanttista ammattitaitoaan.
Leeni Viio on esikoiskirjansa juuri julkaissut ravitsemusalan asiantuntija, yrittäjä ja sosiologi. Tammikuussa julkaistu tietokirja Eroon makeanhimosta (Atena, 2021) käsittelee terveellisiä elämäntapoja sokerin vähentämisen kautta. Viiolla on omien nettisivujen ja blogin (leeniviio.com) lisäksi aktiivinen Instagram-tili (@leeniviio) ja Facebook-sivu. Kirjan myötä Viion asiantuntijuus on saanut uutta näkyvyyttä, mutta elämää mullistaa myös viimeisille viikoille edennyt onnellinen toinen raskaus. Tutkain haastatteli Viioa tammikuussa videopuhelun välityksellä.
Viio vastaa Zoom- puheluuni kotoaan Pohjois-Helsingistä. Hän on ilahtunut, että vanhasta opinahjosta halutaan haastatella häntä. Kotona on tällä hetkellä aviomies, mutta esikoinen on vielä päiväkodissa. Toisen lapsen syntymä on pian käsillä, mutta vielä on hetki aikaa paneutua töihin ja opiskeluaikojen muistelemiseen.
Viio opiskeli Helsingin Yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa vuosina 2005-2011. Hän muistaa selvästi, että hän halusi jatkaa korkeakouluopintoihin, vaikka epäröi pääaineen valintaa.
”Minulla oli lukion jälkeen kaksi välivuotta, mutta oli kuitenkin koko ajan selvää, että haluan korkeakouluopintoihin. Halusin pienen tauon, koska en tiennyt lukion jälkeen mitä tarkkaan ottaen halusin”, Viio aloittaa.
Pääaineeksi valikoitui sosiologia, sillä se vaikutti monipuoliselta tieteenalalta jota olisi mahdollista yhdistellä monessa eri työtehtävässä.
”Pohdin aluksi sekä sosiologiaa, että valtio-oppia, mutta päädyin siihen, että sosiologia kiinnostaa enemmän. Sosiologia on moniulotteinen tiede ja pääsykokeisiin lukiessa ymmärsin, että sosiologia on se lähestymistapa yhteiskuntaan, mikä minua kiinnostaa.”
Opiskelijaelämästä Viiolla on lämpimiä muistoja ja hän nautti siitä sydämensä kyllyydestä. ”Koin opiskelijaelämän todella kivaksi ja pidin valtsikassa opiskelemisesta. Minusta oli mukavaa opiskella rauhassa ennen varsinaiseen työelämään siirtymistä”, Viio toteaa.
Valtsikaa Viio kuvailee yhteisölliseksi opiskelupaikaksi ja moni nykyinen valtsikalainen yhtyy varmasti näkemykseen opiskelijaelämän parhaista puolista.
”Olin mukana opiskelijatoiminnassa ja tuutorina toisena opiskeluvuonna. Hyödynsin paljon yliopistoelämää ja elin sitä vahvasti. Pidin myös liikuntapalveluista sekä erityisesti mieleen jääneistä pitkistä ja kiireettömistä lounastauoista keskustakampuksella.”
On harmillista, että kaikki Viion mainitsemat opiskelija-elämän osa-alueet ovat toistaiseksi joko tauolla tai täydellisesti etänä. Valtsikassa ei ole saatu juurikaan nauttia lähiyhteisöllisyydestä kuluvana lukuvuonna.
Monipuolisuus on aina ollut Viion juttu
Viion sivuaineiden valintaa värittivät monipuolisuuden ja soveltamisen mahdollisuus. ”Minun aikanani piti valita yksi pitkä tai kaksi lyhyttä sivuainetta. Valtio-oppi kiinnosti alusta lähtien ja johtaminen oli tuolloin aika uusi oppiaine. Lisäksi johtamisen monitieteisyys kiinnosti”, Viio kertoo.
”En ikimaailmassa ajatellut, että olisin valmistuttuani yrittäjä”, Viio huudahtaa videopuhelussa. ”En koskaan, myönnän sen. Ajattelin, että ehkä voisin työllistyä kunnalliselle puolelle, mahdollisesti myös yksityiselle sektorille, mutta minulla ei ollut mitään unelmatyöpaikkaa tai -organisaatiota.”
Yrittäjyyttä Viio ei juurikaan harkinnut opintojen aikana, mutta jos sitä olisi tuotu esille enemmän opiskeluvuosina, olisi se saattanut kiinnostaa jo aiemmin.
”Toisaalta en koe, että minun olisi sitä tarvinnut vielä opiskeluaikana tietää, sillä yrittäjyys tuli luonnostaan myöhemmin”, Viio toteaa.
”Jos kaupallisuutta olisi jollain lailla integroitu opintoihini, niin olisin kyllä hyötynyt siitä, sillä myynnin ja markkinoinnin taitoja tarvitsee monella alalla.”
Viio on opetellut yrittäjyyteen tarvittavan kaupallisen puolen, myynnin ja markkinoinnin myöhemmin. ”En aluksi pitänyt myynnistä ja markkinoinnista lainkaan. Nykyisin koen, että molemmat ovat todella luonnollinen osa omaa työtäni. Jos kaupallisuutta olisi jollain lailla integroitu opintoihini, niin olisin kyllä hyötynyt siitä, sillä myynnin ja markkinoinnin taitoja tarvitsee monella alalla.”
Tie diplomiravintoneuvojaksi
Sosiologian opintojen maisterivaiheessa Viioa alkoi kiinnostaa hyvinvoinnin ja onnellisuuden tutkimus. ”Kumpaakaan ei sosiologian laitoksella juuri käsitelty ja minulla oli gradussani kokonaan ohjelman ulkopuolinen ohjaaja. Tein graduni tilastotieteen menetelmillä subjektiivisesta hyvinvoinnista.”
Erityisesti Viioa kiinnosti hyvinvoinnissa se, miten yksilö voi itse vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa. Samaan aikaan Viiolla oli oman hyvinvointinsa ja terveytensä kanssa haasteita ja hän mietti, mitä voisi itse tehdä hyvinvointinsa eteen.
”Tuolloin aloin ymmärtää paremmin oman hyvinvoinnin, elämänvalintojen ja ruokavalion yhteyttä. Kärsin unettomuudesta, vatsavaivoista ja stressistä, joten hyvinvointi nousi kiinnostavaksi oman itseni kautta. Opiskelin ensin hyvinvointi- ja ravintoneuvojaksi. Syvensin osaamistani, perustin yrityksen ja tein töitä yksilöpalvelu- ja työpajaformaatilla. Sosiaalinen media ei vielä tuolloin ollut osa työtäni”, Viio kertoo.
Myynti ja markkinointi olivat Viion mielestä alussa epämiellyttäviä työtehtäviä, mutta ravintovalmentajan ja diplomiravintoneuvojan koulutuksessa lähdetään siitä, että valmistutaan yksityisyrittäjäksi ja laskutetaan omia asiakkaita.
Nykyisin Viiolla on kotisivujen lisäksi Instagram-tili kiinteästi osana omaa yrittäjyyttä. Seuraajia on lähes 6 000, ja tilin keskeisenä sisältönä ovat hetket omasta arjesta sekä terveelliset resepti- ja hyvinvointivinkit. Sosiaalisen median myötä Viio on laajentanut osaamistaan tuottamalla sisältöä videoin ja kuvin. Työssään Viio yhdistää elementtejä sekä valtsikan ja ravintoneuvojan opinnoista että sosiaalisessa mediassa oppimistaan taidoista.
”Esiintymis- ja puhetaitoja tarvitaan alalla kun alalla”, Viio painottaa. Nämä taidot ovat erityisen suuressa roolissa, kun viesti pitää kiteyttää kuvassa lyhyeen muotoon. Viio sanoo, että lähellä valtsikasta valmistumista hän mietti, onko hänen osaamisensa pelkästään teoreettista.
”Opiskeluaikanani harjoittelu ei muistaakseni ollut pakollinen. Itselleni oli ehdottoman tärkeää, että menen tekemään harjoittelun, jotta saan kokemusta käytännön työstä. Pääsin harjoittelussani tekemään onnellisuus- ja hyvinvointitutkimukseen liittyviä tehtäviä ja se oli minulle erittäin tärkeä askel. Hyvä harjoittelupaikka on kaiken A ja O”, Viio lisää.
Sopivasti haastava yrittäjyys
”Ravitsemusopinnoissa minulle tuli vahva kimmoke, että minä pystyn tähän”
”Ravitsemusopinnoissa minulle tuli vahva kimmoke, että minä pystyn tähän. Lähdin yrittäjyyteen järjestelmällisesti mukaan: perustin Facebook-sivut ja sähköpostilistan, aloin kirjoittaa uutiskirjettä ja tein yritykselleni omat nettisivut.” Viion silmät tuikkivat ilosta ja innostuksesta hänen muistellessaan alkutaivaltaan yrittäjänä.
”En tiennyt näistä osa-alueista aikaisemmin juurikaan, mutta kun ne tulivat eteeni yrittäjyyteen siirtymisessä, en alkanut empimään uusien haasteiden edessä.”
Yrittäjyys ei tuntunut vieraalta tai pelottavalta, vaikka helppoa ei aluksi ollut. Viion selvästi avoin ja uutta pelkäämätön asenne huokuu itsevarmuutta, mutta hän huomauttaa, että myös perheen tuella on ollut oma osansa tarinassa. ”Katsoin mieheni yrittäjyyttä vierestä ja sen kautta uskalsin myös itse lähteä yrittäjäksi.”
”En tiedä olisinko ikinä saanut esikoiskirjaani kirjoitettua, jos minulla ei olisi ollut näitä taitoja, joita olen valtsikassa oppinut”
”Valtsikalainen osaaminen näkyy arkipäiväisissä työtehtävissä; sitä on tieteellinen ajattelu, kyky lukea tutkimuksia ja eritellä niitä, tiedonhankintataidot ja itsenäinen työskentely sekä sitä, että osaa hyödyntää lukemaansa tietoa”, Viio tarkentaa.
”En tiedä olisinko ikinä saanut esikoiskirjaani kirjoitettua, jos minulla ei olisi ollut näitä taitoja, joita olen valtsikassa oppinut”, Viio painottaa. Viio ei kokenut esikoiskirjansa kirjoittamista ylitsepääsemättömäksi prosessiksi, sillä valtsikan opinnoissa tyypillisesti kirjoitetaan paljon lyhyessäkin ajassa. Ravitsemuksessa liikkuu monenlaista tietoa ja on asioita, joita ei välttämättä ole tutkittu, mutta ne esitetään totena. Kyky lukea tutkimuksia ja analysoida lukemaansa on siis todellista ammattitaitoa.
”Ravintoon liittyvissä asioissa pää menee sekaisin ei pelkästään tavallisella kuluttajalla itsellään, vaan myös asiantuntijoilla. Ilman valtsikassa kerryttämääni osaamista minun olisi huomattavasti vaikeampi tehdä nykyistä työtäni.”
Kahden varsin erilaisen alan yhdistäminen on yllättänyt. Pohtiessaan asiaa tarkemmin, Viio sanoo huomanneensa, että uusi osaaminen kertyy edellisen päälle ja vaikuttaa ajatteluun taustalla. Valtsikasta saamansa koulutuksen konkreettisen hyödyn Viio on huomannut nykyisessä ammatissaan hieman viiveellä, Viio kertoo miettiessään yhteiskunnallisten ilmiöiden tunnistamista ravitsemuksessa.
Opiskelijoiden jaksaminen huolena
”Itsensä johtamisen taito ja omat arjen rutiinit ovat keskeisiä jaksamisen pilareita opiskelijoiden arjessa”
Keskustelumme siirtyy opiskelijoiden arkeen ja jaksamiseen, sillä opiskelijoiden arki on kokenut suuria mullistuksia kuluneen vuoden aikana.
”Itsensä johtamisen taito ja omat arjen rutiinit ovat keskeisiä jaksamisen pilareita opiskelijoiden arjessa”, Viio huomauttaa ja on selvästi huolissaan opiskelijoiden jaksamisesta. Tämänhetkinen maailma opiskeluineen on raskasta ja stressaantuneena tekee helposti impulsiivisia valintoja.
”Rutiinit ovat tärkeitä ja ne auttavat jaksamaan ja palkitsevat arjen keskellä. Rutiinien voima perustuu siihen, että se on toimintaa, jota ei tarvitse miettiä niin paljon, vaan se tapahtuu ikään kuin automaattisesti. Tämä voi kuulostaa tylsältä, mutta rutiineista on paljon hyötyä”, Viio kertoo.
Kirjassaan Eroon makeanhimosta Viio lähestyy jaksamisen kokonaisuutta sekä ravitsemuksen, liikkumisen, stressin, tunteiden, unen että palautumisen kannalta. ”Kokonaisuuden hallinta on oleellista, ja ymmärrys siitä miten eri osatekijät vaikuttavat toisiinsa. Nopeita ratkaisuja ei ole olemassa. Kirja on jaettu teoria- ja käytäntö-osuuteen, minkä lisäksi siinä pureudutaan yksilön toiminnan taustalla olevaan ajatteluun. Juurtuneet ajatusmallit ovat usein toimintamme taustalla ja emme aina osaa kyseenalaistaa niitä, ellemme tietoisesti pysähdy niiden äärelle.”
Sellaiset hyvinvointineuvot, joissa käsketään tekemään tietyllä tavalla, mutta ei pureuduta ajatteluun toiminnan taustalla, ovat varsin turhia. ”Hyvinvoinnin ymmärtämistä täydentää valtsikassa kerrytetyn yhteiskunnallisen puolen ymmärtäminen, esimerkiksi ruokaympäristömme vaikutus. Pelkästään koronapandemia vaikuttaa valtavasti elintapoihimme”, Viio toteaa.
Viio huomauttaa, että asiakkaiden yhteydenotoissa on selvästi nähtävissä pandemian vaikutus:
”Moni asiakkaistani kertoo, että ovat olleet puoli vuotta etätöissä ja elintavat ovat ihan päin prinkkalaa, vaikka ennen pandemiaa he kävivät liikkumassa ja söivät monipuolisesti. Esimerkiksi yliopistoruokalat ovat keskeinen osa opiskelijoiden säännöllistä ruokailua.”
Lisäksi pandemian epävarmuus vaikeuttaa hyvien päätösten tekemistä. ”Kukaan ei tiedä, milloin elämä palaa normaaliksi. Tilanteen pitkittyminen lannistaa ja hankaloittaa terveellisten elämäntapojen suunnittelua ja toteuttamista.”
Oman kirjan kirjoittaminen on yhden unelman toteutuminen. ”Se on omaa laatuaan oleva käyntikortti ja iso askel urallani”, Viio kertoo. ”Haluan herättää yhteiskunnallista keskustelua väestömme elämäntavoista, ja mihin ne ovat meitä viemässä. Äitinä näen lasten ravitsemuksen haasteen. Lasten ja nuorten huomioiminen ravitsemusympäristössämme on ensiarvoisen tärkeää”, Viio painottaa.
Viion perheeseen syntyi toinen lapsi kuusi päivää haastattelun jälkeen. Lämpimät onnittelut koko perheelle!