Teksti: Dora Arruda
Kuva: Official White House Photo

Diplomatia on tiiviiden kontaktiverkkojen rakentamista valtioiden kahdenvälisissä suhteissa.
Suomen Washingtonin suurlähettiläs ja valtiotieteilijä Mikko Hautala sekä Suomen New Yorkin
pääkonsuli Mika Koskinen toteavat, että tärkeintä työssä on kuitenkin aito halu edistää Suomen
asiaa.

”Diplomaatin tehtävät eivät ole sama kuin kansainväliset tehtävät tai ulkomaantyö”, toteaa
Mikko Hautala Washingtonista ja jatkaa, että tässä työssä ollaan “Suomen asialla”.
”Punaisena lankana on aina Suomen turvallisuuden ja taloudellisen hyvinvoinnin ajaminen. Työ
vain tapahtuu kansainvälisessä toimintaympäristössä”.

Mikko Hautala on toiminut suurlähettiläänä Washingtonissa syyskuusta 2020 lähtien.
Valtiopäämiehemme edustamisen lisäksi hän toimii Suomen suurlähetystön päällikkönä ja Team
Finland -verkoston maajohtajana. Hautala korostaa myös tiedemaailman ja tutkimuksen
kehittämisen tärkeyttä globaalien ongelmien, kuten ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi.

New Yorkin suurlähettiläs Mika Koskinen on toiminut pääkonsulaattina Suomen New Yorkin
pääkonsulaatissa vuodesta 2019 lähtien. Se keskittyy viennin ja kulttuurin edistämiseen sekä
maakuvatyöhön ja sen toimialueeseen kuuluu 35 osavaltiota. Suomen intressejä edistetään
tehostamalla vientiä ja suomalaista yritystoimintaa. Pääkonsulaatti on osa Team Finland –
maatiimiä, johon kuuluvat keskeisinä myös Business Finland, Suomen New Yorkin -kulttuuri-
instituutti ja Suomalais-Amerikkalainen Kauppakamari.

Hautala luonnehtii Suomen ja Yhdysvaltain suhteita tiiviiksi ja laajoiksi: Yhdysvallat on Suomen
merkittävimpiä kauppakumppaneita, puolustusyhteistyöllä on pitkät perinteet, ja maat jakavat
liberaalit arvot demokratiasta, oikeusvaltiosta ja ihmisoikeuksista.

”Strategisella tasolla, jopa maailmanlaajuisesti, on tärkeää, miten Yhdysvallat suhtautuu
monenkeskiseen yhteistyöhön ja koko maailman yhteisten ongelmien, kuten ilmastonmuutoksen,
ratkaisuun. Tämä vaikuttaa hyvin paljon Suomenkin toimintaympäristöön ja meidän
politiikkamme mahdollisuuksiin”, hän tiivistää.

Hautala näkee Bidenin hallintokauden tuovan käytännön yhteistyöhön muutoksia, ja arvioi
hallinnon toiminnan palaavan totutummille urille ja ennakoitavammaksi. Biden painottaa
monenkeskistä yhteistyöstä ja ilmastopolitiikan tärkeyttä. Tässä Hautala toteaa olevan uusia
mahdollisuuksia, mutta toteaa että diplomaattisuhteiden suhteiden hoito ei pysähtynyt Trumpin
kaudellakaan.

”Tämä kuvaa diplomatian luonnetta – sen pitäisi toimia kaikilla keleillä. Tarvittaessa keinoja
sopeutetaan ja löydetään uusia, mutta tämän koneen ei pitäisi koskaan hyytyä.” Hautala
korostaa, että vaikka kumppanuus Yhdysvaltoihin on luonteeltaan syvää, on syytä muistaa, että
maailma on kylmän sodan jälkeen muuttunut melkoisesti.

”Uusia voimakeskuksia on syntynyt, joista Kiina on selkeästi merkittävin. Globaali
toimintaympäristö on monipuolisempi ja siinä mielessä myös haastavampi.”

”Tämä kuvaa diplomatian luonnetta – sen pitäisi toimia kaikilla keleillä. Tarvittaessa
keinoja sopeutetaan ja löydetään uusia, mutta tämän koneen ei pitäisi koskaan hyytyä.”

Diplomatia on ihmistyötä

”Diplomaatin työ on lähtökohtaisesti ihmistyötä”, toteaa Hautala ja painottaa, että ilman
kontaktien luomista ei voi vaikuttaa. Koskinenkin kuvaa lähikontakteja diplomaatin
tärkeimmäksi työkaluksi.

Diplomatian keskeisin tehtävä on Hautalan sanoin ”kontaktiverkoston rakentamista ja tuon
verkoston hyödyntämistä Suomen etuja koskevaan tiedonhankintaan ja vaikuttamiseen.”
Perinteisillä tapaamisilla ja ihmisten välisellä kanssakäymisellä luodaan näitä
yhteistyöverkostoja.

Nykyisessä maailman tilanteessa lähikontaktit eivät kuitenkaan ole mahdollisia.
”Koronapandemia on kyllä vaikeuttanut työtämme, se on selvää”, toteaa Hautala ja painottaa,
että tehokasta diplomatiaa ei voi hoitaa pelkästään etänä. Hautalan mukaan ilman perinteisiä
tapaamisia syvempiä kontakteja, luottamuksen rakentamista ja hankalista aiheista keskustelua on
vaikeampi toteuttaa:

”Yrityspuolella sanotaan usein, että esittäytyminen on helppo tehdä etänä, mutta sopimuksiin ei
tule nimiä eikä raha oikein liiku ilman tapaamisia.” Hän pitää etäyhteyksiä hankalana myös
johtamistehtävien ja yhteishengen ylläpidon kannalta.

Koskinen toteaa myös etäyhteyksien tuoneen hankaluuksia, mutta korostaa, että ”kaikki ei ole
negatiivista pandemiatilanteessakaan”. Hänen mukaansa digiloikka on ollut valtava ja
virtuaalisten työkalujen käyttöön on siirrytty nopeasti ja tehokkaasti.

”Järjestämiemme webinaarien osalta on ollut ilo huomata, että meillä on entistä paremmat
mahdollisuudet saada tilaisuuksiimme esimerkiksi huippupanelisteja eri puolilta maailmaa”,
hehkuttaa Koskinen.

”Olemme järjestäneet myös pohjoismaisten pääkonsulien kesken lounaita, jossa vieraat ovat
etänä ja lounas toimitetaan cateringpalveluna kotiin. Tämäkin uusi toimintatapa on ollut
onnistunut.”

Diplomatiaa tehdään sydämellä ja intohimolla

Diplomaatin työ on haastavaa, mutta antoisaa, toteavat Hautala ja Koskinen. Vaikka alati
vaihtuvat työtehtävät ovat haastavia, ne tekevät työstä mielekkään, ja antavat ainutlaatuisen
näkökulman maailman menoon. Jo nuoresta lähtien diplomaatin urasta haaveillut Hautala toteaa:
“Diplomaattiuralle pääsy vaatii paljon työtä ja suunnitelmallista otetta. Kukaan ei tule
diplomaatiksi sattumalta.”

“Kukaan ei tule diplomaatiksi sattumalta.”

Molemmat painottavat kielitaidon ja kansainvälisten kokemusten tärkeyttä uraa havitteleville.
”Opiskelijavaihdot avittavat kansainvälistä suuntautumista ja kulttuurien välistä ymmärrystä”,
toteaa Koskinen. Hautala vietti opiskelijaharjoittelun Kiovan Suurlähetystössä, josta hän eteni
diplomaatin uralle valmentavalle Kavaku-kurssille. Useiden vieraiden kielten osaaminen on etu,
ja Hautala korostaa meille harvinaisen kielen, kuten venäjän, japanin tai arabian osaamista.

”Hyvät sosiaaliset taidot ovat myös avuksi, sillä yhteistyöverkostojen luominen on yksi
tärkeimmistä tehtävistämme”, toteaa Koskinen. Hautala havainnollistaa, että ”diplomaatin ei
tarvitse olla yliseurallinen ekstrovertti tai juhlien ainainen keskipiste. Oleellista on kuitenkin
kyky rakentaa yhteyksiä systemaattisesti ja toimia sosiaalisesti joustavalla tavalla”.

Hautalan mukaan diplomaatti on ”generalisti”, jolla ”pitää olla monipuolisuutta”. Laaja
yleissivistys on elinehto ja siten koulutustausta voi olla monenlainen: Hautala opiskeli Helsingin
valtiotieteellisessä pääaineenaan poliittinen historia, mutta Koskinen valmistui maisteriksi
kauppakorkeakoulusta.

Diplomaatti tekee työtä Suomelle

Ennen kaikkea diplomaatti tekee työtä Suomelle ja siksi oleellista urasta haaveilevalle on aito
halu edistää Suomen intressejä ja liberaaleja arvoja. Tämä on niin Koskiselle kuin Hautalalle
kunniatehtävä.