Teksti: Marissa Rämänen

Kuva: Wikipedia

 

Eduskuntavaalit ovat takana ja uusi eduskunta on aloittanut työnsä. Kansanedustajiksi valittiin paitsi ennätyksellisen paljon naisia, myös useita valtio- tai yhteiskuntatieteitä opiskelleita ensikertalaisia. Millaisia ovat valtio- tai yhteiskuntatieteistä ponnistavat uudet kansanedustajat? Tutkain haastatteli heistä muutamaa.

 

Heidi Viljanen, sosialidemokraatit

Heidi Viljanen on yhteiskuntatieteiden maisteri, jonka pääaineena oli sosiaalityö. Tampereen yliopisto.

Olet kertonut olevasi työläisperheestä. Miten koet sen vaikuttaneen omaan elämääsi?

“Se on antanut tavallaan perspektiiviä siihen, että kaikki ei ole tullut elämässä helpolla, vaan on nähnyt taloudellisesti haastavia aikoja. Olen myös joutunut itse tekemään paljon töitä sen eteen, että on päässyt tähän, missä olen tänä päivänä. Asiat eivät ole tulleet ikinä itsestäänselvinä. Nuorena olin aina kesätöissä, ja lisäksi sellaiseen työteliäisyyteen ja itse pärjäämiseen on joutunut opettelemaan ihan pienestä pitäen.

Oma elämä on ollut tietyllä tapaa vastikkeellista, ja on pitänyt itse uurastaa ja tehdä töitä asioiden eteen.”

Olet työskennellyt yhteisölliseen päihdekuntoutukseen keskittyvässä Kankaanpään A-kodissa ja lisäksi olet kirjoittanut muun muassa päihderiippuvaisten yksilöllisestä hoidontarpeen arvioinnista. Aiotko jollain konkreettisella tavalla tuoda päihderiippuvaisten hoidon esille kansanedustajana?

“Varmaan täällä pyrin vaikuttamaan niihin asioihin ja tuomaan sitä omaa kokemusta esiin. Tietysti se riippuu vähän siitä, millaisia valiokuntapaikkoja saa. Se on tietysti vielä täysin auki. Tulen varmasti olemaan muutenkin päihdealan ja oman työnantajan käytettävissä ja mentorina. Tulen kyllä pysymään tällä alalla tässä ohessa. Se ei tule jäämään minnekään. Olisi hurja jättää se osaaminen yhtäkkiä pois eikä olla alalla käytettävissä.”

Minkä ominaisuutesi koet vahvuudeksesi eduskunnassa?

“Sosiaalisuuden. Olen sellainen, että tulen kaikkien kanssa toimeen ja minuun on helppo tutustua. Tykkään ihmisistä ja tykkään tutustua uusiin ihmisiin. Sellainen sosiaalinen vuorovaikutus ja verkostoituminen on varmastikin ykkösasia.”

Iiris Suomela, vihreät

Iiris Suomela on sosiologian opiskelija, joka on opiskellut myös hallintotieteitä, politiikan tutkimusta ja taloustiedettä. Tampereen yliopisto.

Olet nuorin valittu kansanedustaja. Millä tavoin aiot tuoda nuoren väestön ääntä kuuluviin eduskunnassa?

“Yksi isoimmista asioista on se, että tuo voimakkaasti ilmastolakkolaisten viestin esille. Siellä oli mukana paljon sellaisia nuoria, jotka eivät saaneet itse vielä edes äänestää ja tällä kaudella tehdään ratkaisevat päätökset sen kannalta, että saadaanko hidastettua ilmastonmuutosta riittävästi vai ei. Tarvitaan tarkka ja kunnianhimoinen tavoiteohjelma, jotta Suomi olisi hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Sitten totta kai koulutusleikkaukset täytyy perua ja tasa-arvoa edistää muun muassa translain uudistuksen kautta. Tässä on paljon uudistuksia tehtävänä ja tavoitteita tiukennettavana, jotta saadaan tehtyä kestävää politiikkaa etenkin tulevia sukupolvia ajatellen.”

Olet näkyvä hahmo Twitterissä. Koetko, että voit hyödyntää sosiaalista mediaa myös kansanedustajakaudellasi?

“Toki. Olen tähän mennessäkin saanut paljon kiitosta siitä, että yritän tuoda esiin työtä ja arkea sekä sisältöjä sellaisia kanavia pitkin, joita nuoremmatkin kokevat omakseen. Toki olen ollut esimerkiksi Aamu-tv:ssä, mutta sitä ei välttämättä kovin moni alle parikymppinen seuraa. Mutta sitten esimerkiksi Instagram Storyn kautta olen yrittänyt ikään kuin avata vähän sitä eduskunnan ovea ja kertoa, että mitä me tehdään, jotta ensinnäkin ihmiset kiinnostuisivat politiikasta ja toisaalta pystyisivät näkemään myös itsensä tässä.”

Olet asunut paljon ulkomailla. Missä maassa asuminen on ollut mieleenpainuvinta?

“Olen asunut Saksassa ja Englannissa lapsena ja olin Walesissa kansainvälisessä koulussa. Olin pari vuotta siellä sisäoppilaitoksessa, jossa minulla oli huonekavereita Bangladeshista, Kiinasta ja Keniasta. Se oli ainakin todella mieleenpainuvaa. Meillä oli vahvasti kestävään kehitykseen ja rauhan rakentamiseen keskittyvä toimintakulttuuri, ja teimme paljon vapaaehtoistyötä. Paljon oli totta kai niihin 90 eri kansalaisuuteen ja kulttuureihin tutustumista. Se oli aikaa, joka on ohjannut paljon omaa elämääni. Olin siellä lukiossa ja kirjoitin ylioppilaaksi ja päätin sitten palata Suomeen. Olihan se Suomen ja tuollaisen ympäristön välinen ero suuri ja se on jättänyt ison vaikutuksen.”

Riikka Purra, perussuomalaiset

Riikka Purra on valtiotieteiden maisteri ja jatko-opiskelija, joka on opiskellut kansainvälisiä suhteita, valtio-oppia sekä taloustiedettä ja sosiaalipolitiikkaa. Turun yliopisto.

Esittelysivullasi kerrot, että olet hämmästellyt politiikan mustavalkoisuutta ja pinnallistumista. Miten pyrit muuttamaan tätä kehitystä nyt eduskunnasta käsin?

“Ihan samalla tavalla kuin tähänkin asti. Olen hyvin kriittinen ja pyrin kyseenalaistamaan sellaisia helppoja totuuksia ja varsinkin sellaista ympäripyöreää politiikan jargonia. Se ei uppoa minuun, vaan haluan tietää, mitä sillä tarkoitetaan ja haluan, että ne käsitteet, joita viljellään, määritellään. Nykyään varsinkin mediassa käytävä poliittinen keskustelu on pitkälti erilaisten avainsanojen tai avainkäsitteiden vaihdantaa. Tämä on juuri sitä, mitä minun mielestäni ei pitäisi harjoittaa, vaan pitäisi puhua [asioista] konkreettisilla termeillä. Kertoa, mitkä ovat tavoitteet ja miten niihin päästään. Ongelmat pitäisi kyetä tunnustamaan rehellisesti. Enemmänkin haluaisin, että palattaisiin näihin perusasioihin tällaisessa poliittisessa argumentoinnissa ja vaikuttamistyössä yleisesti.”

Olet opiskellut hyvin laaja-alaisesti eri asioita. Mistä koet olleen eniten hyötyä matkallasi kansanedustajaksi?

“Todella vaikea sanoa. Yleisesti sanoisin, että sellainen akateeminen ajattelu ja sen kulttuurin sisällä oleminen on auttanut asiaa. Ehkä jos näistä pitäisi sanoa, niin kyllä se on tuo taloustiede, joka on ollut hyödyllisin. Ja sitä myös suosittelen aina kaikille.”

Annat itsestäsi kuvan kriittisenä ja kovanahkaisena tekijänä. Olet kuitenkin kertonut olevasi myös herkkä ja eläinrakas. Mikä on sinulle mieluisinta tekemistä koirasi kanssa?

“Oikeastaan kaikki, mitä hänen kanssaan teen, on erittäin mieluisaa. Varmasti jossain luonnossa oleminen sen verran kaukana teistä ja muista, että koira voi olla vapaana. Siellä hänen kanssaan juokseminen. Esimerkiksi nyt tuli mieleen, kun mökillä juostaan talvella jäällä. Se on sellaista tekemistä, jota kaipaan kovasti.”

Terhi Koulumies, Kokoomus

Terhi Koulumies on valtiotieteiden maisteri, joka on opiskellut sosiaalipolitiikkaa ja kansantaloustiedettä. Helsingin yliopisto.

Millä tavoin koet, että voit hyödyntää taustaasi sosiaalipolitiikassa ja kansantaloustieteessä nyt kansanedustajana?

“Varmasti todella hyvin, koska silloin voi ymmärtää asioiden teoreettisen pohjan yhteiskunnallisissa kysymyksissä.”

Sinulla on vahva kokemus erilaisista luottamustoimista. Suosittelisitko tällaisen kokemuksen hankkimista esimerkiksi valtsikan opiskelijoille?

“Kyllä, siinä oppii yhteistyötä muiden ihmisten kanssa ja sitä, miten asiat viedään eteenpäin ja miten voidaan vaikuttaa näihin yhteiskunnallisiin asioihin käytännössä. Muutoin se oppi, jota oppikirjoista saa, on aika teoreettisella tasolla. Kun lähtee mukaan tällaiseen toimintaan, saa sitä kokemusta ihan käytännössä, ja se on siksi hyvin arvokasta.”

Olet työskennellyt toimittajana ja julkaissut myös kirjan. Onko odotettavissa esimerkiksi politiikkaan sijoittuvaa romaania tai muuta kirjaa?

“Ei. Siihen on helppo syykin: ei ole kiva mietiskellä poliittisia asioita niin intensiivisesti koko vapaa-aikaa. Ihmisellä täytyy olla oma yksityiselämä ja sellainen tasapaino elämässä. Kirjan kirjoittaminen vie niin paljon ajatustilaa, että politiikka dominoisi silloin elämää liian paljon. On todella tärkeää, että kansanedustajalla on myös normaalia elämää ja kosketus tavalliseen arkeen.”

Veronika Honkasalo, vasemmistoliitto

Veronika Honkasalo on valtiotieteiden tohtori ja sosiologian dosentti. Helsingin yliopisto.

Olet korostanut tutkitun tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa ja sinulla on vahva akateeminen tausta itselläsi. Millaisin keinoin koet, että tutkitun tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa voisi edistää eduskunnasta käsin?

“Aion pitää huolen siitä, että yhteydenpito akateemiseen maailmaan ja tutkijoihin pysyy tiiviinä. Sitä voisi vielä myös parantaa. Koska olen itse tehnyt niin pitkän tieteellisen uran, niin minulla on henkilökohtaisesti paljon kontakteja, joita pystyn hyödyntämään arkipäiväisessä työssä.

Tietenkin perusedellytys tutkimuspohjaiselle päätöksenteolle on se, että tieteellinen tutkimus ja yliopistot ovat Suomessa kunnolla rahoitettuja. Omalla agendallani on todella vahvasti näiden koulutusleikkausten peruminen ja yliopistojen sekä tieteen ja tutkimuksen parempi resurssointi.

Päätöksentekijän roolissa näen tärkeänä sen, että päätöksentekijällä on koko ajan käytettävissään kaikki se asiantuntemus, joka voi olla saatavissa siitä, millaisia vaikutuksia eri päätöksillä on. Itse ainakin koen kuntapolitiikan tasolla välillä turhauttavana, että päätöksenteko on kiireistä ja hektistä. Aina ei voi tietää, millaisia seurauksia sillä tietyllä päätöksellä tulee olemaan. Olen itse sellainen poliitikko, joka hyödyntää tutkittua tietoa ja tulen jatkamaan sillä linjalla myös eduskunnassa.”

Osallistut aktiivisesti Twitter-keskusteluihin. Koetko, että vuorovaikutuksellisuudesta on hyötyä myös kansanedustajana?

“Se onkin pohtimisen paikka, että miten rupeaa kansanedustajan työtä tekemään ja mitä se viestinnällisesti tarkoittaa. Ajattelen niin, että se vuorovaikutus, joka poliitikolla on, eli se kasvokkainen vuorovaikutus, ja sitten tämä mediavuorovaikutus, eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan osa samaa kokonaisuutta. Mielestäni on todella tärkeää, että poliitikkona avaa myös näitä päätöksenteon foorumeita ja sitä arjen politiikkaa, ja keskustelee aktiivisesti.

Koska olen yhteiskuntatieteilijä taustaltani, niin minulle itselleni on aina ollut keskeistä yhteiskuntakriittisen keskustelun käyminen ja kiinnostavien kysymysten esittäminen. Sen takia olen itsekin kriittinen median suhteen siinä, miten se uutisoi ja millaisilla näkökulmilla.

Oletan, että tulen kyllä jatkamaan tätä, mutta sitä, minkälaisia uusia tapoja siihen tulee, täytyy pohtia tarkkaan. Oma esikuvani on tällä hetkellä Alexandra Ocasio-Cortez, joka tekee todella hienoa poliittista työtä sosiaalisessa mediassa ja tekee nimenomaan sitä koko ajan näkyväksi.”

Mistä taidostasi koet olevan erityisesti hyötyä kansanedustajana?

“Ensimmäisenä tulee mieleen se, että olen harrastanut näyttelemistä koko lapsuuteni ja nuoruuteni. Luulen, että teatteriharrastuksesta ja siitä intohimosta on todella paljon hyötyä, kuten myös kyvystä käyttää huumorintajua ja nauraa itselleen.”

 

Muita eduskunnan ensikertalaisia, joilla on tausta valtio- tai yhteiskuntatieteissä, ovat Aki Lindén (sd.), Bella Forsgren (vihr), Eveliina Heinäluoma (sd.), Janne Heikkinen (kok), Jari Koskela (ps), Joonas Könttä (kesk), Maria Ohisalo (vihr), Matias Marttinen (kok) ja Pia Lohikoski (vas).