Helmikuun viimeisenä päivänä Porthanian pihalla parveilee paksuihin talvivaatteisiin kääriytyneitä ihmisiä kyltit pystyssä. Käynnissä on yliopistojen henkilöstöä edustavien pääsopijajärjestöjen Jukon, JHL:n ja Pardian lakko. Helsingin yliopiston työntekijäpuoli on järjestänyt aamupäiväksi Me olemme yliopisto -mielenilmauksen. Kysytäänpä ihmisiltä, mikä on homman nimi.

Teksti ja kuvat: Sari Kivijärvi

 

Tuomas Hallamaa, Kontaktin varapuheenjohtaja

Minkä takia tulit lakkotapahtumaan?

”Sen takia, että halusin osoittaa solidaarisuutta yliopiston henkilökuntaa kohtaan. Myös sen takia, että koko tämä nykyisen hallituksen kausi on ollut pelkkää paskaa ja se vain eskaloituu koko ajan. Aloitin tämän hallituskauden mielenosoituksilla ja samoin sen myös lopetan.”

 

Johanna Moisio, Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja

Miten tästä eteenpäin?

”Sovittelija on sanonut, että tämän viikon lopussa jatketaan, ja se on tietysti hyvä merkki. Ilman muuta mennään heti pöytään, kun kutsu tulee, mutta kyllä tämä tilanne on todella vaikea. Jotenkin tuntuu siltä, että nyt ei ollut aivan työnantajan leirissä neuvottelijoilla ajantasainen tieto siitä, mitä he voivat sopia. Tämä vaatii kyllä nyt jonkin ryhtiliikkeen. Samasta positiosta emme voi jatkaa tätä keskustelua. ”

Mitä te haluatte nyt?

”Huomenna mietitään tarkemmin sitä, että mikä meillä on liikkumavara tästä eteenpäin. Mehän tulimme hirveästi vastaan neuvotteluissa. Suostuimme loppusuoralla jättämään pois käytännössä kaikki opetustehtäviin, työaikaan ja luottamusmiehen asemaan liittyvät vaatimuksemme – olimme suostumassa pelkkiin palkankorotuksiin. Olisimme tyytyneet vielä pikkuisen alempaan palkankorotustasoon kuin muut. Nyt täytyy miettiä, että mikä riittää.

Mitkä ovat keskeiset kiistakysymykset tai kipukohdat?

”Se kulminoituu siihen surullisenkuuluisaan yliopistojen uuteen palkkausjärjestelmään, jota on pikkuhiljaa muutettu ja se on selkeästi vähän isomman remontin tarpeessa. Tämä olisi tämän TES-neuvotteluprosessin aikana laitettu täysin uuteen kuntoon. Työnantaja iski joulukuussa neuvottelupöytään uuden palkkausjärjestelmämallin, joka olisi käytännössä tehnyt neljätoista uutta palkkausjärjestelmää, joka yliopistoon omat, ja siihen meillä ei ollut mitään lähtökohtia lähteä neuvottelemaan. Toki haluamme palkkausjärjestelmäuudistusta, mutta se pitää tehdä niin, että meillä on kunnon laskelmat ja tiedot uudistuksen vaikutuksista. Nyt meillä on iso pelko siitä, että työnantaja hakee palkkausjärjestelmää, jossa palkat joustavat alaspäin.”

Olisiko teillä mitään sanottavaa opiskelijoille?

”Opiskelijat ovat meidän tukenamme ja se on aivan mielettömän hieno asia. Tämä on yhdessä meidän yhteinen huolemme, ja haluamme turvata parhaat opettajat ja tutkijat yliopistossa jatkossakin. Se on myös opiskelijoiden etu.”

Porthanian pihalla agitoidaan.

Seppo Sainio, yliopistonlehtori

Miksi yllytätte opiskelijoita lakkoilemaan vai yllytättekö?

”Emme yllytä opiskelijoita lakkoilemaan, mutta osa opiskelijoista on antanut arvokasta tukea tälle meidän lakollemme opettajien ja tutkijoiden työehtojen puolesta.”

Olisiko teillä mitään sanottavaa opiskelijoille?

”Me tietenkin kiitämme siitä tuen ilmaisusta, koska olemme yliopistoyhteisön asialla. Kyse on opettajien, tutkijoiden ja muiden yliopiston työntekijöiden työsuhteiden ehdoista ja siitä, että yliopisto säilyy vetovoimaisena työpaikkana. Kyllä me samassa veneessä siinä mielessä ollaan.”

Siirryn Aleksandriaan katsomaan, jospa läheltä löytyisi muita mielipiteitä lakkoon liittyen.

 

Julia, englannin kielen opiskelija

Minkä takia tulit Aleksandriaan?

”Kirjasto oli kiinni. Mutta se oli ihan hyvä asia sinänsä, etten ole täällä yleensä opiskellut, joten nyt tuli tutustuttua.”

Tiedätkö lakon sisällöstä mitään?

”En kyllä juurikaan tiedä”, vastaa Julia nauraen.

 

Juha, kauppatieteiden opiskelija

Tiedätkö tästä lakosta mitään?

”En mitään tarkempia speksejä.”

Koetko, että tullessasi tänne otat kantaa lakkoon?

”En oikeastaan, ja olen ollut tästä epätietoinen. Tuli yllätyksenä, kun näin tuossa lakkoilijoita. Gradumissio on päällä.”

Jatkan matkaa Metsätaloon. Ehkäpä paikalla olevalla henkilökunnalla olisi jotakin sanottavaa lakkoon liittyen ja mahdollisesti löytäisin myös kriittisen näkökulman. Törmään kolmannessa kerroksessa koulutussuunnittelijaan.

Metsätalon piha on tavallistakin hiljaisempi.

Eva Nyman-Kaarakka, koulutussunnittelija humanistisessa tiedekunnassa

Oletko tietoinen, että on lakko meneillään?

”Olen, ja olen itse asiassa myös itsekin lakossa, mutta mun täytyy hakea kännykkäni tuolta huoneesta.”

Olisiko sinulla mitään sanottavaa tähän lakkoon liittyen tai opiskelijoille?

”Tämä on tietenkin opiskelijoille erittäin ikävää, kun tämähän on periodin viimeinen viikko ja esimerkiksi tenttejä on jouduttu siirtämään myöhemmäksi. Mutta tämä on hyvä viesti siitä, ettei yliopisto ole nykyään enää hirveän miellyttävä työnantajana. Nyt täytyy kyllä toivoa, ettei tämä jää pelkästään tähän yhteen päivään. Näin ei ihmisiä kohdella.”

Minut ohjataan eteenpäin latinan kielen tutkija Hilla Halla-ahon ovelle.

 

Hilla Halla-aho, latinankielen tutkija

Tiedätkö, että on lakko meneillään?

“Tiedän.”

Tiedätkö mitä se pitää sisällään?

”En kovin tarkasti tiedä, mitkä ne lopulliset kiistakysymykset olivat tai miksi sopua ei syntynyt.”

Miksi olette täällä?

Halla-aho nauraa.

”Koska olen juuri ollut kaksi päivää kotona sairaan lapsen kanssa. Nyt mun pitää valmistella loppuviikoksi opetus, enkä voinut tehdä sitä kotona, koska kaikki materiaalit ovat täällä.”

Mitä mieltä olet tästä lakosta?

”Täytyy myöntää, että en ole tarpeeksi perehtynyt. Nimenomaan protestoitavaa on tässä yleisessä yliopistopoliittisessa tilanteessa, mutta en pysty nyt ottamaan tarkempaa kantaa siihen, koska en tiedä näitä viimeisimpiä kysymyksiä.”

Palaan takaisin kipakkaan pakkaseen, ja Klixin pihamaalla vastaan tulee lakkovahteja.

Lakkovahdit Klixin edustalla.

Tuomas Ylä-Anttila, yliopistonlehtori valtio-opin laitoksella

Miksi olet lakossa?

“Koska me yliopiston työntekijät hyväksyimme eilen sovintoesityksen, mutta yliopiston työnantaja ei sitä hyväksynyt.

Hallitus on leikannut yliopistojen rahoja ja täällähän annettiin ihmisille potkuja viime vuonna sen takia. Työnantajapuoli väittää, että rahaa ei ole samansuuruisiin palkankorotuksiin kuin muualla, joten he ehdottavat meille alle puolikasta palkankorotuksesta, mitä muualla saadaan. Minä en näe syytä miksi yliopistolla pitäisi olla pienemmät palkankorotukset kuin muualla, varsinkin kun täällä on ollut palkat jäissä jo aika pitkään niiden leikkausten takia.”

Olisiko sinulla mitään sanottavaa opiskelijoille?

”Onneksi opiskelijat ovat olleet tässä mukana. Vastassa on hallitus ja yliopiston johto, joka myötäilee hallitusta. Ja sivistystyönantajat, jotka yliopiston johtoa edustavat. Jos jotakuta harmittaa, että ei ole opetusta, niin hän voi soittaa sivistystyönantajille ja kysyä, miksi he hylkäsivät esityksen.”

Päätän siis soittaa Sivistystyönantajille kuullakseni heidän näkökulmansa asioihin.

 

Teemu Hassinen, Sivistystyönantajien toimitusjohtaja

Mitä mieltä olette Helsingin yliopiston henkilökunnan osoittamasta tuesta tätä lakkoa kohtaan?

”Olemme Sivistystyönantajien puolelta erittäin pahoillamme siitä, että yleensäkin tämmöisiin lakkovaroituksiin ajauduttiin tällä kierroksella. Meillä olivat neuvottelut edenneet hyvin, mutta loppuvaiheessa ne pysähtyivät sitten niin sanottuun yleisen palkankorotustason vaatimiseen ilman, että samaan aikaan kehitettäisiin työehtosopimuksen sisältöjä.”

”Meille ei ole tietenkään käynyt, että yliopistot ovat joutuneet taloudelliseen kurimukseen. Yliopistojen rahoitus on vähentynyt yhden hallituskauden aikana kaiken kaikkiaan lähes 400 miljoonaa euroa. Emme voi keskustella vain palkankorotustasosta vaan on ratkaisevaa, että puhutaan myös työehtosopimusten sisällöllisestä kehittämisestä. Kuitenkin tilanne meni niin, että palkansaajapuoli katkaisi neuvottelut ja antoi lakkovaroituksen. Nyt ollaan tässä ja Helsingin yliopiston puolesta olemme pahoillamme.”

Onko teillä mitään sanottavaa opiskelijoille?

”On tullut nyt annettua kymmenittäin haastatteluja, mutta tämä oli ensimmäinen tällainen kysymys. Hyvä kysymys. Toivon, etteivät nämä työtaistelut ja niistä seurannut – myös aivan virheellistä uutisointia sisältänyt – julkisuus ole kohtuuttomasti häirinnyt opiskelijoiden arkea. Opiskelijat ovat meidän toimintamme tärkeimmät asiakkaat ja he antavat sille oikeutuksen. Tällä hetkellä vastuullisella neuvottelutavoitteella pyritään turvaamaan, että opiskelijoilla on opettajia ja henkilökuntaa yliopistolla tulevaisuudessakin.”

 

(1.3.2018 klo 11.59 korjattu muotoilua Teemu Hassisen puheenvuorosta)