Teksti: Amanda Alvesalo
Kuvitus: Anni Koikkalainen

Ottaako sydämeen? Aijaa no kyllä sydänsurut menevät ohi. Tule siinä vaiheessa uudestaan, kun tuntuu niin pahalta, että toinen vaihtoehto on vain hypätä katolta alas. Niin tai jos sitä oikeaa sydäntä alkaa pakottamaan.

Yhteiskunnassamme on kiero vääristymä mitä tulee terveydenhuollon suhtautumisessa erilaisiin oireisiin. Niin kauan kuin tuska on osoitettavissa sormella, pidetään ihmisoikeusloukkauksena olla antamatta apua sitä tarvitsevalle. Jos kipu taas on abstraktimpaa henkistä kipua, sitä ei oteta yhtä vakavasti, vaikka negatiiviset seuraukset voivat olla vähintään yhtä vakavia kuin fyysisissä oireissa.

THL:n mukaan Suomessa noin 20–25 % nuorista kärsii jostakin mielenterveyshäiriöstä. Joka viides suomalainen nuori viiltelee itseään. 3–5 % nuorista on yrittänyt itsemurhaa.

No mutta ainakin hampaat harjataan keskimäärin noin kaksi kertaa päivässä ja käyttörahaakin löytyy aiempia sukupolvia enemmän, joten nuorilla menee itseasiassa aika hyvin.

Terveydenhuollossa potilaalle tehdään aina arvio hänen hoitotarpeistaan. Jos fyysinen vaiva haittaa toimintakykyä, henkilö ohjataan tutkimuksiin ja mahdolliseen kuntoutukseen. Samalla tavalla toimitaan mielenterveysongelmien kanssa. Molemmissa tapauksissa ongelma todennäköisesti pahenee, mikäli hoidon saanti pitkittyy.

”Kyse ei ole vain työkyvystä taikka elämästä ja kuolemasta. Kyse on ihmisarvoisesta elämästä, johon ei kuulu jatkuva kipu.”

Mielenterveyspoolin mukaan siitä, kun mielenterveysapua tarvitseva hakeutuu terveyskeskukseen, menee vielä noin 7–12 kuukautta kuntoutuspsykoterapian alkamiseen. Vastaava aika fysioterapiaan pääsyyn on keskimäärin 1,8 kuukautta ja tätäkin pidetään pitkänä aikana.

Suomessa tehdään kalliita sydänleikkauksia potilaalle todellisiin kustannuksiin nähden lähes ilmaiseksi. Suomessa kustannetaan kalliita vuosikausia kestäviä syöpähoitoja potilaalle lähes ilmaiseksi. Suomessa Kela tukee kuntoutuspsykoterapiaa 200 käyntikertaa ja maksimissaan kolme vuotta. Tämän jälkeen tuki loppuu. Minkäs teet? Seuraavan kerran joku kuuntelee tosissaan vasta, kun kävelee ranteet auki ensiapuun. Viiden vuoden päästä voidaan katsoa uudestaan.

Tässäpä ajatusleikki: Mitä jos lääkäriksi valmistuminen maksaisi Suomessa opiskelijalle kymmeniä tuhansia euroja? Kuulostaa hullulta! Kaikista koulutuksista vielä niinkin tärkeä? Eihän opiskelu maksa Suomessa! Ja vielä, että Suomen lääkärikunnan olemassaolo olisi sen varassa, että joku haluaa maksaa kalliista koulutuksesta… Todella huono ajatus!

Psykoterapeutin koulutus maksaa Suomessa noin 20 000–50 000 euroa. Monet lahjakkaatkin psykologian opiskelijat luopuvat haaveistaan koulutuksen kalleuden vuoksi. Tällä hetkellä Suomessa ei ole tarpeeksi psykoterapeutteja apua tarvitsevien määrään suhteutettuna.

Kyse ei ole vain työkyvystä taikka elämästä ja kuolemasta. Kyse on ihmisarvoisesta elämästä, johon ei kuulu jatkuva kipu. Hyvinvointivaltiossa avun pitäisi olla itsestäänselvyys, mutta sitä se ei ole. Henkisen kärsimyksen lievittämiseen on todistetusti tehoavia hoitokeinoja, mutta niiden saatavuus ei ole tarpeeksi hyvällä tolalla. Tämän takia tarvitaan terapiatakuu.

Tunnustettakoon vielä, että kyllä, tämän piti olla vuoden viimeinen pakina, mutta siitä tulikin suorasanainen kannanotto. Pahoittelen mahdollista huumorivajausta, mutta asia taisi olla liian vakava tässä marraskuun pimeyden sävyttämässä mielentilassa. Pakinoitsija kiittää ja kumartaa, sekä toivottaa itse kullekin mukavaa loppuvuotta ja onnea terapeutin etsintään.